Filosofinen etiikka (FI2)

Lukion filosofia 2

Versio 1.0

Viimeksi päivitetty 12.1.2013

Filosofian sanasto.

Tekstin alkuun pääset napauttamalla tästä.


Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Sisällysluettelo
  1. Filosofinen etiikka (FI2)
    1. Lukion filosofia 2
  2. Opetussuunnitelma
    1. Filosofinen etiikka (FI2)
  3. Moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
  4. Millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty
    1. Miksi kutsumme tekoa oikeaksi tai vääräksi
    2. Todistelevatko professorit omia toiveitaan?
    3. Siveyskäsityksiä voidaan johdonmukaistaa
    4. Tehtäviä
    5. Mitä ovat arvot ja arvostukset
    6. Siveyskäsitteisiin liittyviä kysymyksiä
    7. Merkitys, olemassaolo ja tieto
    8. Tehtäviä
    9. Mikä on moraalinen agentti?
    10. Tehtäviä
    11. Mihin todellisuuteen arvot kuuluvat
    12. Tehtäviä
    13. Mistä arvot tulevat
    14. Tehtäviä
    15. Tunteet ja käskyt / kiellot
    16. Tehtäviä
    17. Hyvän määrittelemisestä
    18. Tehtäviä
    19. Hyvän epäsuora määrittely
    20. Tehtäviä
    21. Hyvän asteet
    22. Tehtäviä
    23. Objektiivisuus ja subjektiivisuus
  5. Siveyden epäilijät ja nihilistit
    1. Yleistä
    2. Epäiltiinpä ennenkin
    3. Niccolò di Bernardo dei Machiavelli (1469 – 1527)
    4. Tehtäviä
    5. Karl Marx (1818 –1883)
    6. Tehtäviä
    7. On syytä epäillä
    8. Tehtäviä
    9. Nihilismi, vieraantuminen ja moraali
      1. Euroopan ensimmäinen täydellinen nihilisti
      2. Miten nihilismi ilmenee?
      3. Mistä nihilismi johtuu?
      4. Mitä lauman välineenä oleminen tarkoittaa?
      5. Mikä on Nietzschen ratkaisu nihilismiin?
    10. Lisää tietoja Nietzshestä löytyy osoitteesta
  6. Siveysajattelun luonne ja sisältö
    1. Mitä siveysajattelu tutkii
    2. Tehtäviä
    3. Siveysarvot ja muut arvot
    4. Tehtäviä
    5. Itseisarvot ja välinearvot
    6. Tehtäviä
    7. Arvoarvostelmat
    8. Tehtäviä
    9. Totuusarvostelmat (propositiot)
    10. Tehtäviä
    11. Velvoitteet ja arvot
    12. Tehtäviä
    13. Siveyssääntö
    14. Tehtäviä
    15. Velvoite
    16. Tehtäviä
    17. Valtarakenteiden arvot
    18. Tehtäviä
    19. Sisäinen oivallus (intuitio)
    20. Tehtäviä
    21. Käsityksiä siitä, mikä on hyvää
    22. Tehtäviä
    23. Keiden hyväksi
    24. Tehtäviä
    25. Arvottaminen, tunne ja järki
    26. Tehtäviä
    27. Miesten siveys ja naisten siveys
    28. Tehtäviä
    29. Arvojärjestykset, teot ja säännöt
    30. Tehtäviä
  7. Arvojen esiintyminen eri valtarakenteissa
    1. Eurooppalaiset arvot
    2. Mikä tekee onnelliseksi
    3. Suomi ja Irlanti
    4. Tehtäviä
    5. Moraalifilosofia eli siveysajattelu
    6. Tehtäviä
    7. Moraaliteologia
    8. Tehtäviä
    9. Siveyssääntöjen historiaa
    10. Tehtäviä
    11. Voidaanko arvoja ja siveysväitteitä palauttaa tosiasiaväitteisiin (propositioihin)
    12. Tehtäviä
    13. Mikä on hyvää ja mikä on pahaa
    14. Tehtäviä
    15. Siveyden erityispiirteitä
    16. Sivistyssanojen "moraali" ja "etiikka" alkuperä
    17. Tehtäviä
    18. Siveyskieli ja siveysarvostelmat
    19. Tehtäviä
    20. Siveysilmaisut ilman kieltä
    21. Tehtäviä
    22. Siveyssanojen avulla voidaan hämätä
    23. Tehtäviä
  8. Siveys ja yhteiskunta
    1. Miksi ihminen ryhtyy arvostelemaan
    2. Tehtäviä
    3. Mielihyvä ja mielipaha
    4. Tehtäviä
    5. Mistä lapsi saa siveyskäsityksensä
    6. Tehtäviä
    7. Sisäistäminen, yliminä, omatunto
    8. Tehtäviä
    9. Neurofilosofian käsitys siveydestä
    10. Tehtäviä
    11. Tavat ja lait
    12. Luonnollinen kehitys (evoluutio)
    13. Tehtäviä
    14. Perityt tavat
    15. Tehtäviä
    16. Mielenlaatu ja siveys
    17. Tehtäviä
    18. Mielenlaatu ja tavat
    19. Tehtäviä
    20. Tapa, siveys ja laki
    21. Tehtäviä
  9. Siveys käyttäytymisen määrääjänä
    1. Yhteisön olemassaoloon vaikuttavat tavat
    2. Tehtäviä
    3. Myötätunto
    4. Tehtäviä
    5. Velvollisuudentunnon syitä
    6. Tehtäviä
    7. Jumalien ja esi-isien edustama siveys
    8. Tehtäviä
    9. Siveystajunnan alkumuoto
    10. Tehtäviä
  10. Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys
    1. Käsitteitä
    2. Tehtäviä
    3. Eri käsityksiä
    4. Tehtäviä
    5. Jumalanlakinen siveys
    6. Tehtäviä
    7. Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä
    8. Raiskauksen uhreja on teloitettu
    9. Tehtäviä
    10. Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa
    11. Tehtäviä
    12. Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt siveydestä
    13. Tehtäviä
    14. Pelagiuksen käsitys
    15. Tehtäviä
    16. Tuomas Akvinolainen
    17. Tehtäviä
  11. Ihmiskeskeisen siveyden historiaa
    1. Vanhimmat jumalattomat (ateistiset) liikkeet
    2. Tehtäviä
    3. Muinainen Kreikka
    4. Tehtäviä
    5. Renessanssi ja valistus
    6. Tehtäviä
    7. Ihmiskeskeisen siveyden loppu
    8. Tehtäviä
    9. Siveyden vaativuus
    10. Tehtäviä
    11. Moniehtoiset toimintamallit
    12. Tehtäviä
  12. Arvottava ja säännöttävä siveys
    1. Luokittelu
    2. Tehtäviä
    3. Aineiston rakenteesta
    4. Angostikkoboomi
    5. Tehtäviä
    6. Kaikki säännöt eivät ole siveellisiä
    7. Tehtäviä
    8. Tarvitaanko siveellisen virheajattelun historiaa
    9. Tehtäviä
    10. Tarvitaanko suurmiesten historiaa
    11. Tehtäviä
  13. Moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
  14. Yhteisöt ja siveys
    1. Keitä yhteisöön kuuluu
    2. Tehtäviä
    3. Saako yhteisöön kuuluva arvostella yhteisön arvoja
    4. Tehtäviä
  15. Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys
    1. Mitä kommunitarismi on
    2. Tehtäviä
    3. Kommunitarismissa oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua
    4. Tehtäviä
    5. Kommunitarismi kannattaa vain yhteisön sisäisiä parannuksia
    6. Tehtäviä
    7. Kommunitarismi: Ihmiset ovat läpeensä yhteisöllisiä olentoja
    8. Tehtäviä
    9. Kommunitarismi: Islamin laki on oikein muslimien joukossa
    10. Tehtäviä
    11. Kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua paikallisiin julmuuksiin
    12. Tehtäviä
    13. Kansalaisyhteiskunta
    14. Tehtäviä
    15. Arvojen erilaisuus
    16. Tehtäviä
    17. Yleisinhimilliset arvot ja siveyden suhteellisuus
    18. Tehtäviä
  16. Ehdottomat siveyssäännöt
    1. Määritelmä
    2. Tehtäviä
    3. Ehdoton siveys
    4. Tehtäviä
  17. Supernaturalistinen siveys
    1. Supernaturalistinen
    2. Midianilaisia vastaan tehty kostoretki
    3. Tehtäviä
    4. Dogmatismi (vanhoista opeista kiinni pitäminen)
    5. Tehtäviä
  18. Supernaturalistisen siveyden arvostelua
    1. Tarinat jumalista ovat lukuisia
    2. Tehtäviä
    3. Osaavatko jumalat sanoa sen, mikä on hyvää
    4. Tehtäviä
    5. Tuonpuoleinen todellisuus
    6. Tehtäviä
  19. Aristoteles
    1. Itseisarvot ja välinearvot Aristoteleellä
    2. Tehtäviä
    3. Essentialismi
    4. Tehtäviä
  20. Sosialismi ja siveys
    1. Yleistä
    2. Tehtäviä
    3. Karl Marx siveydestä
    4. Uskonto on kansan oopiumi
    5. Uskonto on poliisivoima
    6. Marxin vaikutus kommunismiin
    7. Tehtäviä
    8. Siveys sosialismin romahdettua
    9. Tehtäviä
  21. Erilaisia käsityksiä siveyden ja tunteiden suhteista
    1. Emotivismi eli tunnesiveys
    2. Tehtäviä
    3. Siveellinen todistelu mahdotonta
    4. Tehtäviä
    5. Vaarallisia seurauksia
    6. Tehtäviä
    7. Tehtäviä
    8. Looginen empirismi ja siveyssäännöt
    9. Tehtäviä
    10. Analyyttinen filosofia
    11. Tehtäviä
  22. Tunteet ja emootiot
    1. Antonio Damasion käsitys tunteista ja emootioista
      1. Tehtäviä
      2. Tehtäviä
      3. Tehtäviä
      4. Tehtäviä
      5. Tehtäviä
      6. Tehtäviä
      7. Tehtäviä
      8. Tehtäviä
  23. Albert Ellisin ja Warren Shiblesin käsitys ajatustunteista
    1. Tunne (feeling)
    2. Tehtäviä
    3. Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme
    4. Tehtäviä
    5. Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja
    6. Tehtäviä
    7. Mitä ajatustunteet ovat
    8. Esimerkki: Vihastuminen
    9. Tehtäviä
    10. Ajatus, tunne ja ajatustunne
    11. Tehtäviä
    12. Mitä ajatustunteet sisältävät
    13. Tehtäviä
    14. Ajatustunteiden tunnistaminen
    15. Tehtäviä
    16. Ajatustunteet ovat ainutkertaisia
    17. Tehtäviä
    18. Ajatustunteen osatekijöitä
    19. Tehtäviä
    20. Ajatustunteet ja järki
    21. Tehtäviä
    22. Ajatustunteiden ymmärtäminen
    23. Tehtäviä
    24. Ajatustunteet ja tilanne
    25. Tehtäviä
    26. Ajatustunteisiin vaikuttaminen
    27. Tehtäviä
  24. Tieto, ajatustunteet ja siveys
    1. Järki vai tunne vaikuttaa enemmän?
    2. Tehtäviä
    3. Yhteisölliset ajatustunteet
    4. Tehtäviä
    5. Siveysaisti
    6. Tehtäviä
    7. Pyytettömyys
    8. Tehtäviä
    9. Myötätunto
    10. Tehtäviä
    11. Sisäiset vaikuttimet
    12. Tehtäviä
    13. Edvard Westermarck
    14. Tehtäviä
    15. Thomas Hobbes
    16. Tehtäviä
    17. John Locke
    18. Tehtäviä
    19. Jeremy Bentham
    20. Tehtäviä
    21. A. J. Ayer
    22. Tehtäviä
    23. Kielenkäyttö
    24. Tehtäviä
    25. Purkaminen vai hillitseminen
    26. Tehtäviä
  25. Kolme siveyden tutkimusotetta
    1. Tutkimusotteet
    2. Kuvaileva siveys: Mitä kuvaileva siveys on
    3. Tehtäviä
    4. Kaikki mahdolliset siveydet ovat käytössä
    5. Tehtäviä
    6. Omakeskeisyys (etnosentrisyys)
    7. Tehtäviä
    8. Paikalliset julmuudet
    9. Tehtäviä
  26. Arvottava siveys (normatiivinen etiikka)
    1. Määritelmä
    2. Siveellinen ehdottomuus
    3. Uskontoihin on yleensä liitetty myös siveyssääntöjä
    4. Tehtäviä
    5. Arvottavan (normatiivisen) siveyden suuntia
    6. Tehtäviä
  27. Siveyskäsitystutkimus (metaetiikka)
    1. Mitä siveyskäsitystutkimus on
    2. Tehtäviä
    3. Tosiasialauseet ja pitämislauseet
    4. Esimerkkejä
    5. Tehtäviä
    6. Siveystutkimuksen suuntia
    7. Moraalinen kognitivismi ja non-kognitivismi
    8. Tehtäviä
    9. Arvototuussiveys (moraalinen realismi)
    10. Tehtäviä
    11. Eettinen pragmatismi
    12. Tehtäviä
  28. Moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
    1. J. L Mackien virheteoria eli erheteoria
    2. Tehtäviä
    3. Eettinen projektivismi
    4. Tehtäviä
    5. Eettinen naturalismi
    6. Tehtäviä
    7. Eettinen intuitionismi
    8. Tehtäviä
  29. Siveysasenteita
    1. Johdantoa
    2. Tehtäviä
    3. Uskonnot ja siveys
    4. Tehtäviä
    5. Uskoon perustuva siveys
    6. Tehtäviä
    7. Bertand Russell taivaan portilla
    8. Järkeä on sallittua käyttää
    9. Tehtäviä
  30. Seuraavatko siveyslauseet ihmisluonnosta ja tosiasioista
    1. Arvot ja tosiasiat
    2. Tehtäviä
    3. Avoimen kysymyksen todistus
    4. Tehtäviä
    5. Onko ihmisluonto olemassa
    6. Tehtäviä
    7. John Stuart Mill ja mitä ihmiset toivovat
    8. Tehtäviä
    9. David Hume, Immanuel Kant ja G. E. Moore Milliä vastaan
    10. Tehtäviä
  31. Ovatko arvot suhteellisia
    1. Käsitteitä
    2. Orjuus
    3. Ehdottomasti kielletyt teot
    4. Onko puolueetonta lähtökohtaa
    5. Johtaako arvojen suhteellisuus ristiriitaan
    6. Tehtäviä
  32. Klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
    1. Nyt siirrymme normatiiviseen etiikkaan
    2. Yleiset periaatteet
  33. Velvollisuusuussiveys
    1. Siveellinen toiminta
    2. Tehtäviä
    3. Käsitys, että velvollisuudet ovat riippumattomia arvoista
    4. Tehtäviä
    5. Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa
    6. Tehtäviä
    7. Ensi näkemältä –siveys
    8. Tehtäviä
    9. Kristillinen velvollisuussiveys
    10. Tehtäviä
    11. Uskontojen "oikein"
    12. Jumalien tahto
    13. Tehtäviä
    14. Jumalat voivat määrätä murhaamaan
    15. Tehtäviä
    16. Ovatko jumalat hyviä vai pahoja
    17. Tehtäviä
    18. Jos jumalia ei ole olemassa, jumalien tahdolla ei ole merkitystä
    19. Tehtäviä
    20. Uskonnolllinen elämäntapa
    21. Tehtäviä
    22. Uskonnot velvollisuussiveyden ja seuraussiveyden sekoituksina
    23. Tehtäviä
    24. Velvollisuusiveys ja politiikka
    25. Tehtäviä
    26. Puhdas velvollisuussiveys
    27. Tehtäviä
    28. Oikeutus velvollisuussiveydessä
    29. Tehtäviä
    30. Muita kuin velvollisuussiveyden käsityksiä
    31. Tehtäviä
    32. Ehdottomat velvollisuudet
    33. Tehtäviä
    34. Ehdolliset velvollisuudet
    35. Tehtäviä
    36. Yleistettävyys
    37. Tehtäviä
    38. Alan Gewirth velvollisuuksien synnystä
    39. Tehtäviä
  34. Velvollisuussiveyden arvostelua
    1. Tyhjyys
    2. Ristiriidat
    3. Pakolliset, sallitut ja kielletyt teot
    4. Myös siveettömiä periaatteita voidaan yleistää
    5. Epäuskottavuus
    6. Myötätunnon puute
    7. Tyhmyydet
    8. Velvollisuuksista ollaan erimielisiä
    9. Tehtäviä
  35. Immanuel Kantin velvollisuussiveys
    1. Hyvä tahto
    2. Tehtäviä
    3. Kantin ehdoton velvoite (kategorinen imperatiivi)
    4. Tehtäviä
    5. Tehtäviä
    6. Kantin siveys ja onnellisuus
    7. Tehtäviä
    8. Omalakisuus ja toislakisuus (autonomia ja heteronomia) Kantilla
    9. Tehtäviä
    10. Käytännöllinen ja teoreettinen järki Kantilla
    11. Tehtäviä
    12. Käytännöllisen järjen perusoletukset (postulaatit) Kantilla
    13. Tehtäviä
    14. Vapaa tahto
    15. Tehtäviä
    16. Sielun kuolemattomuus ja jumalan olemassaolo Kantilla
    17. Tehtäviä
    18. Kantin etiikan keskeisiä ongelmia
    19. Tehtäviä
    20. Kantin kilpailijoiden lausuntoja Kantin etiikasta
    21. Tehtäviä
  36. Olemassaoloismi (Eksistentialismi)
    1. Kierkegaard
    2. Sartre
    3. Tehtäviä
  37. Sopimussiveys eli sopimusetiikka
    1. Luonnontila
    2. Tehtäviä
    3. Rousseau ja yhteiskuntasopimus
    4. Tehtäviä
  38. David Gauthier ja sopimussiveys
    1. Kuka hän on
    2. Kolme ajatusta
    3. Tehtäviä
    4. Hyvä ja paha
    5. Tehtäviä
    6. Ihmisen oikeudet
    7. Tehtäviä
    8. Luonnontila ei kannata
    9. Tehtäviä
    10. Oikeuksista luopuminen
    11. Tehtäviä
    12. Arvot henkilökohtaisia, rauha yhteinen
    13. Tehtäviä
    14. Mahdollisimman pieni siveys
    15. Tehtäviä
    16. Itsevaltias on kauhukuva
    17. Tehtäviä
    18. Ydinaseet
    19. Tehtäviä
    20. Pelko luo vihollisia
    21. Tehtäviä
    22. Sotatila
    23. Tehtäviä
    24. Siveydessä on yhteisöllinen lataus
    25. Tehtäviä
    26. Sisäisen tahdon toiminta
    27. Tehtäviä
    28. Siveellinen riippumattomuus
    29. Tehtäviä
    30. John Locken ehto
    31. Tehtävä
    32. Huono-osaisimman hyvinvoinnin enimmäistäminen
    33. Tehtäviä
    34. Ylijäämä jaettu kykyjen mukaan
    35. Tehtäviä
    36. Minimaalisen suhteellisen myönnytyksen periaate
    37. Tehtäviä
  39. Diskurssietiikka
    1. Tehtäviä
  40. Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ja oikeussiveys
  41. John Rawls
    1. Tehtäviä
  42. Ihmisoikeussiveys
    1. Ihmisoikeussiveyden historiaa
    2. Ihmisoikeudet
    3. Kansalaisoikeudet
    4. Poliittiset oikeudet
    5. Kansalaisvapaudet
    6. Kehitysoikeudet
    7. Ranskan vallankumous
    8. Tehtäviä
    9. Kommunistisen puolueen manifesti (1848)
    10. Tehtäviä
    11. Suomen sosialidemokraatit (1903)
    12. Tehtäviä
    13. Yhdistyneet kansakunnat (1948)
    14. Tehtäviä
    15. Sisäiseen oivallukseen (intuitioon) perustuva siveys
    16. G. E. Mooren siveyskäsitys
    17. Tehtäviä
  43. Seuraussiveys eli seurausetiikka (konsekventialismi)
    1. Mitä siveyttä ulkoavaruudesta tulleet älylliset oliot noudattaisivat?
    2. Tehtäviä
    3. Mitä seuraussiveys on
    4. Tehtäviä
    5. Miten seuraussiveys saa siveellisiä ulottuvuuksia
    6. Esimerkkejä
    7. Seurassiveys on vaativaa, mutta miksi se ei saisi sitä olla?
    8. Mohismi
    9. Tehtäviä
    10. Suurin hyvinvointi
    11. Tehtäviä
    12. Siveellinen itsekkyys (egoismi)
    13. Tehtäviä
    14. Itsekkyysajattelun historiaa
      1. Bernard de Mandeville
      2. Tehtäviä
      3. Max Stirner
      4. Tehtäviä
      5. Psykologinen egoismi
      6. Tehtäviä
    15. Muiden huomioiminen eli altruismi
      1. Tehtäviä
      2. Auguste Comte
      3. Tehtäviä
      4. Altruismi
      5. Tehtäviä
      6. Altruismin selityksiä
      7. Tehtäviä
      8. Altruismi ja yhteiskunta
      9. Tehtäviä
      10. Altruismi biologiassa
      11. Tehtäviä
      12. Vastavuoroinen altruismi
      13. Tehtäviä
      14. Mitä on psykologinen altruismi
    16. Preskriptivismi
    17. Tehtäviä
    18. Tehtäviä
    19. Tehtäviä
    20. Tehtäviä
  44. Seuraussiveyden arvostelua
    1. Miksi seuraussiveyden arvostelua on syytä käsitellä tässä kirjassa
    2. Olkinuket seuraussiveyden vastustajien apuna
    3. Ihmisten ja valtarakenteiden erilaisuus
    4. Tehtäviä
    5. Ihmissyöjäesimerkki
    6. Tehtäviä
    7. Orjuus
    8. Tehtävä
    9. Kidutus
    10. Tehtäviä
    11. Oppera ja urheilukilpailut
    12. Tehtäviä
    13. Sokrates ja sika
    14. Tehtäviä
    15. Lukion oppikirjat seuraussiveyden vastustajina
    16. Tehtäviä
    17. Auttaisiko seuraussiveys liikaa vähäosaisia?
    18. Tehtäviä
    19. Kuvitellut seuraukset ja seurausten kuviteltu hyvyys
    20. Tehtäviä
    21. Onko syyttömän tuomitsemisesta joskus hyötyä?
    22. Tehtäviä
    23. On tilanteita, joissa mikä tahansa siveys johtaa omien normiensa kannalta katsottuna huonoihin seurauksiin
    24. Tehtäviä:
    25. Pitäisikö terveiden luovuttaa elimensä sairaille ja kuolla itse
    26. Tehtäviä
    27. Hyvinvointia lisäävät kemikaalit
    28. Tehtävä
    29. Pitääkö unohtunut velka maksaa
    30. Tehtäviä
    31. Kärsimysten vähentäminen
    32. Tehtävä
    33. Pitäisikö kaikki elämä hävittää?
    34. Tehtävä
    35. Seuraussiveyden lievennys: Sääntöjä sisältävä seuraussiveys
    36. Tehtäviä
    37. Tilanteiden arviointiin perustuva seuraussiveys
    38. Tehtäviä
    39. Seuraussiveys asteittain kehittyvässä yhteiskunnassa
    40. Tehtäviä
    41. Seuraussiveys ja uskonnot
    42. Tehtäviä
  45. Liberalismin synnyttämiä seuraussiveyden muotoja
    1. Liberalismi
    2. Utilitarismi
    3. Jeremy Bentham
    4. John Stuart Mill
    5. Keiden onnellisuutta Mill tarkoitti?
    6. Tuska ja nautinto
    7. Bemham ja nautintojen mittaaminen
    8. Tehtäviä
    9. Onnellisuus tavoitteena
    10. Korkein hyvä
    11. Yksilön onnellisuus ja yhteisön onnellisuus
    12. Tehtäviä
    13. Valistusajattelu
    14. Tehtäviä
    15. Taloudellinen hyöty
    16. Tehtäviä
    17. Niukkuuden laki
    18. Tehtäviä
    19. Itsekkyys yleisen onnen lähtökohtana
    20. Tehtäviä
    21. Bentham ja virikkeet
    22. Tehtäviä
    23. James Mill ja ihmisten menestys
    24. Tehtäviä
    25. John Stuart Mill ja mielihyvien luokittelu
    26. Tehtäviä
    27. J. S. Mill ja kokonaisuuden etu
    28. Tehtäviä
    29. Hyötyä tavoittelevat nautiskelijat
    30. Tehtäviä
    31. Kapitalismin kehitys
    32. Tehtäviä
    33. Siitä, mitä on, ei voida päätellä, mitä pitäisi olla
    34. Tehtäviä
    35. Onko onnellisuus lisääntynyt
    36. Tehtäviä
    37. Preferenssiutilitarismi
    38. Tehtäviä
    39. Ihminen voi olla itsepäinen
    40. Tehtäviä
    41. Utilitarismi ja niukkuuden laki
    42. Tehtäviä
    43. Itsekkyys ja yhteishyvä
    44. Tehtäviä
    45. Utilitarismia on arvosteltava seuraussiveydellä
    46. Tehtäviä
  46. Hyvesiveys eli hyve-etiikka
    1. Mitä hyvesiveys on
    2. Tehtäviä
    3. Kukoistus
    4. Tehtäviä
    5. Aristoteleen hyvesiveys
    6. Tehtäviä
    7. Yksilökeskeinen siveys
    8. Tehtäviä
    9. Ihmisen tehtävä ja tarkoitus
    10. Tehtäviä
    11. Onnellisuuden saavuttaminen
    12. Tehtäviä
    13. Aretē — Perinteiset kreikkalaiset hyveet
    14. Tehtäviä
    15. Siveelliset hyveet
    16. Tehtäviä
    17. Käytännöllinen päätelmä
    18. Tehtäviä
    19. Alasdair MacIntyren hyvesiveys
    20. Ihmisen todellinen päämäärä
    21. Tehtäviä
    22. Siveys johdetaan ihmisluonnosta
    23. Humen giljotiini.
    24. Tehtäviä
    25. Sosiaalipolitiikka
    26. Tehtäviä
    27. "Siveys on tosi"
    28. Tehtäviä
    29. Välittämisen hyvesiveys
    30. Siveellisen oppimisen tavoite
    31. Siveysongelmien ratkaisu
    32. Keskeiset käsitteet
    33. Tehtäviä
  47. Hyvesiveyden arvostelua
    1. Mitkä ovat hyveitä, mitkä paheita ja mitkä eivät kumpaakaan
    2. Tehtäviä
    3. Hyvesiveys omien ennakkoluulojen tukena
    4. Tehtäviä
    5. Hyvesiveys vanhoillisuuden tukena
    6. Tehtäviä
    7. Onko ihmisluonto olemassa
    8. Voidaanko hyvesiveyttä ollenkaan toteuttaa käytännössä
    9. Onko hyvesiveys siveyttä ollenkaan
    10. Tehtäviä
  48. Siveys ilman perustaa
    1. Wittgensteinin siveys
    2. Tehtäviä
    3. Emmanuel Levinas
    4. Tehtäviä
  49. Arvottavan ja säännöttävän siveyden sovelluksia
    1. Kiinnitä huomio seuraviin mm. asioihin
    2. Oma hyöty
    3. Yhteisön hyöty
    4. Auttaako teko tarvitsevia
    5. Paternalismi
    6. Vahingollisuus
    7. Rehellisyys
    8. Laillisuus
    9. Vapaus oman itsen suhteen
    10. Oikeudenmukaisuus
    11. Oikeudet
    12. Tehtäviä
    13. Soveltavan siveyden alueita
    14. Tehtäviä
  50. Filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä
  51. Mitä filosofinen etiikka on
    1. Tehtäviä
  52. Uskonnoista riippumattomia hyvän elämän malleja
    1. Vierasperäiset sanat
    2. Posthumanismin ja humanismin määritelmistä
    3. IHEU:n päätös vuodelta 1996
    4. Määritelmien ongelmia
    5. Englannin kielen kohtuuton valta-asema
    6. Tehtäviä
    7. Sanan "humanismi" monet merkitykset
    8. Tehtäviä
    9. Paha sekaannus käsitteessä "vapaa-ajattelu"
    10. Tehtäviä
    11. Vapaus jostain
    12. Tehtäviä
    13. Oikeus tietää totuus
    14. Tehtäviä
    15. Ovatko julkilausumat määritelmiä
    16. Tehtäviä
    17. Miksi posthumanismi
    18. Luonnon ja ihmisen tasa-arvo
    19. Tehtäviä
    20. Jumalattomuus ja luonnollisuus (naturalismi)
    21. Tehtäviä
    22. Oikeuksien laajentaminen ihmiskunnan ulkopuolelle
    23. Luonnon tuhoutuminen
    24. Tehtäviä
    25. Kristillinen käsitys
    26. Tehtäviä
    27. Humanistien käsitys
    28. Tehtäviä
    29. Posthumanistinen käsitys
    30. Tehtäviä
    31. Järkiperäisyyden yleistys
    32. Tehtäviä
    33. Inhimilliset käsitteet ovat karkeistuksia
    34. Tehtäviä
    35. Ihmisestä riippumaton siveys
    36. Seurausten arvottaminen
    37. Tehtäviä
    38. Erilaisuus on viisasta hyväksyä
    39. Tehtäviä
    40. Eläinten asema ja oikeudet
    41. Tehtäviä
    42. Kultaisen säännön todellinen keksijä
    43. Tehtäviä
    44. Mitä tavoitteita siveys edistää
    45. Tehtäviä
    46. Peter Singerin seuraussiveys
    47. Tehtäviä
    48. Tulevaisuuden teknologiaan on varauduttava
    49. Tehtäviä
    50. Posthumanistit eivät ole edistysuskoisia
    51. Tehtäviä
    52. Posthumanismin lajeja: Transhumanismi
    53. Tehtäviä
    54. Posthumanistinen aineellinen todellisuuskäsitys
    55. Mikä on aineellinen todellisuuskäsitys
    56. Tehtäviä
    57. Tarkoituksenmukainen kieli
    58. Tehtäviä
    59. Oliot, ominaisuudet ja viestit tietojenkäsittelyssä
    60. Tehtäviä
    61. Aineelllisen todellisuuskäsityksen peruslauseet
    62. Tehtäviä
  53. Uskonnollisia hyvän elämän malleja
    1. Ammattifilosofin esitys jumalatodistuksista
    2. Onko uskonnosta siveyden perustaksi
    3. Tehtäviä
  54. Uskontojen siveyskäsityksiä
    1. Sielunvaellusoppi
    2. Tehtäviä
    3. Viimeinen tuomio
    4. Tehtäviä
    5. Uskominen hyveenä
    6. Tehtäviä
    7. Taivas uskonnon siveyssääntöjen noudattamisen palkkiona, helvetti noudattamatta jättämisen rangaistuksena
    8. Tehtäviä
    9. Voiko ihminen itse päättää, mihin hän uskoo
    10. Tehtäviä
  55. Onnellisuus
    1. Jo muinaiset ihmiset
    2. Tehtäviä
    3. Onnen voi periä vanhemmiltaan
    4. Tehtäviä
    5. Onnellisuustutkimus
    6. Tehtäviä
    7. Onneton rikas
    8. Tehtäviä
    9. Ole kaunis
    10. Tehtäviä
    11. Onni suosii rohkeaa
    12. Keskustelun aiheita
    13. Avoimin mielin kohti uutta
    14. Tehtäviä
    15. Pelko ja huolet sokaisevat
    16. Tehtäviä
    17. Hyvä itseluottamus palkitaan
    18. Tehtäviä
    19. Jos tunnet itsesi epäonniseksi, pidä päiväkirjaa
    20. Tehtäviä
  56. Mikä ohjaa elämääni
    1. Elämänohjeita
    2. Tehtäviä
  57. Mitä aiot tehdä elämälläsi
    1. Terveellinen elämäntapa
    2. Tehtäviä
    3. Itseluottamus
    4. Tehtäviä
    5. Valintamahdollisuuksien säilyttäminen
    6. Tehtäviä
    7. Ympäristö, josta saa apua
    8. Tehtäviä
    9. Elämänsuunnitelma
    10. Tehtäviä
    11. Vastoinkäymiset
    12. Tehtäviä
    13. Emootioiden hallinta
    14. Tehtäviä
    15. Vapaa-aika
    16. Tehtäviä
    17. Todenmukainen todellisuuskäsitys
    18. Tehtäviä
    19. Propagandan torjuminen
    20. Tehtäviä
    21. Ole tiukkapipoinen oikeissa paikoissa
    22. Tehtäviä
  58. Oikeudenmukaisuus
    1. Mitä oikeudenmukaisuus on
    2. Oikeusnormi
    3. Oikeudenmukaisuuden lajeja
    4. Tehtäviä
  59. Etiikan sovellutuksia
    1. Eutanasia
    2. Tehtäviä
    3. Eutanasian lajeja
    4. Tehtäviä
    5. Perusteluja puolesta ja vastaan
    6. Tehtäviä
    7. Väärinkäytökset
    8. Tehtäviä
    9. Oikeus päättää omasta elämästään
    10. Tehtäviä
    11. Käytännölliset ja taloudelliset perusteet
    12. Tehtäviä
    13. Lääkärin tehtävä
    14. Tehtäviä
    15. Onko kipulääkitys riittävää?
    16. Eutanasia ja laki
    17. Tehtäviä
  60. Maailmanetiikkaa: Globalisaatio
    1. Palloistumisen vaiheet
    2. Tehtäviä
    3. Palloilun synty
    4. Tehtäviä
    5. Yhdysvallat johtaa palloistumista
    6. Tehtäviä
    7. Uusjako
    8. Tehtäviä
    9. Afrikan kohtalo
    10. Tehtäviä
    11. Lapsityövoiman käyttö
    12. Tehtäviä
    13. Perinteiset yhteisöt hajoavat
    14. Tehtäviä
    15. Köyhiä ei tarvita enää mihinkään
    16. Mielten sekasorto
    17. Tehtäviä
    18. Palloistuminen ja tietojenkäsittely
    19. Tehtäviä
    20. Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu
    21. Tehtäviä
    22. Uusoikeisto nousee
    23. Tehtäviä
    24. Maailma tyhjenee ajatuksista
    25. Tehtäviä
    26. Suurten kertomusten paluu
    27. Tehtäviä
Alku

Opetussuunnitelma

Syventävät kurssit

Filosofinen etiikka (FI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
  • perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
  • osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein
  • kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein
  • oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
Keskeiset sisällöt 
  • moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
  • moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa
  • moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
  • klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
  • filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka




Rekka lähestyi tunnelia, jota edelsi liikennemerkki: Korkeus 3,50 metriä.

Apumies tuumasi: Meidän rekkahan on 3,80.

Kuljettaja katseli ympärilleen: Ei näy poliisia. Ajetaan nopeasti läpi.




Millaisia siveyskäsityksiä (moraalikäsityksiä) on esitetty

Miksi kutsumme tekoa oikeaksi tai vääräksi

Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotain tai että emme saisi tehdä jotain? Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka meidän pitäisi kohdella muita ihmisiä?

Jos emme pysty sanomaan sitä, että miksi kidutus, murhat, orjuus, raiskaukset ja varkaudet ovat vää­rin, millä perusteilla voimme estää ihmisiä tekemästä niitä? Onko siveys makuasia vai onko meillä perusteluja siveyskäsityksillemme?

Todistelevatko professorit omia toiveitaan?



Friedrich Nietzsche.

Epäilijät (skeptikot, esim. Friedrich Nietzsche) saattavat sanoa, että useimmat professorit päätyvät todistelemaan omia toiveitaan, joita on siistitty ja yleistetty.

Toisin sanoen nämä professorit te­kevät mutkikkaita tarkasteluja jotka näyttävät sisältävän paljon päättelyitä mutta päätyvät lopuksi väittämään, että heidän ennakkokäsityksensä olivat oikeita.

Siveyskäsityksiä voidaan johdonmukaistaa

Vaikka johdonmukaisen päättelyn (logiikan) avulla ei päästäisi siveyskysymyksistä yksimielisyyteen, sen avulla voidaan johdonmukaistaa niitä ja auttaa ymmärtämään siveyskäsitysten käytännön seurauksia.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa mistä johtuu se, että professorit ovat usein pyrkineet perustelemaan oman aikansa muotiajatuksia.
  2. Pohtikaa mistä johtuu se, että professorit jakautuvat satoihin eri koulukuntiin jotka väittelevät kiivaasti keskenään siitä, mikä siveyskäsitys on oikea?
  3. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että siveyden perusteista on vaikea päästä yksimielisyyteen.

Mitä ovat arvot ja arvostukset

moral-values
Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Arvo (engl. value) on mielipide tavoiteltavasta ja haluttavasta kohteesta (objektista) tai asiantilasta.

Arvostus (engl. valuation) on arvon määritys. Voidaan myös sanoa, että ihminen arvostaa hyvinä pitämiään tai tavoittelemiaan asioita.

Arvosubjektivismi on käsitys, jonka mukaan arvot riippuvat arvostavasta tahosta (subjektista).

Arvo-objektivismin mukaan on arvot ovat  arvostajasta riippumattomia (objektiivisia).

Teoria on tässä aineistossa usein korvattu sanalla käsitys.

Kreikan kielen sana teoria, θεωρία, tarkoittaa "katsomista, tähystystä, näkemistä", ja se viittaa pohdintaan tai mietiskelyyn ja sen vastakohta on toiminta.

Siveyskäsitteisiin liittyviä kysymyksiä

Merkitys, olemassaolo ja tieto

Siveyskäsitysten merkityksen ymmärtäminen on tärkeää, ja sitä käsitellään alempana perusteellisesti.

Merkitys on merkitysopin ja kielifilosofian käsite.
  1. C. S. Peircen mukaan merkitys on ajatussisältö, joka on yhteydessä merkkiin.
  2. Gottlob Frege jakoi ilmauksen merkityssisällön mieleen ja merkitykseen (Sinn und Bedeutung).
  3. Ludwig Wittgensteinin mukaan merkitys on asioiden tila, jonka lause osoittaa. Sana merkitys kuvaa kielen ja todellisuuden suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville, kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri kielipelien sääntöjen yhteydessä.

Sen sijaan ei ole tarpeen tässä pohtia sitä, onko arvoja olemassa. Tavalliselle ihmiselle niitä on olemassa. Arkikäytössä sanaa "olemassaolo" käytetään suomen kielessä näin.

On myös selvää, että meillä on ainakin kuvailevaa (deskriptiivistä) tietoa ympäristömme arvoista ja siveyssäännöistä.



Sen sijaan kysymykseen siitä, ovatko arvot tosia tai epätosia, tavallinen ihmisen vastaa, että ne eivät ole. Tavallisen ihmisen käsitys vastaa David  Humen ns. giljotiinia, jonka mukaan tosiasioista ei voida johtaa arvoja.

Humen giljotiini: ”there is no ought from is”

Huolimatta siitä, että useimmat filosofian koulukunnat ovat sitä mieltä, ettei tosiasioista voi johtaa arvoja, tavallinen ihminen saattaa olla ehdoton käsityksisssään siitä, että jokin on (siveellisesti tai muuten) hyvää.

Tällainen ehdottomuus voi johtua esimerkiksi henkilön perintötekijöistä tai hänen ympäristönsä mielipiteistä.



Vähän viisaammat vastaavat aina, että makuasioista ei pidä kiistellä.

Melkein kaikki ihmiset saattavat olla yhtä mieltä siitä, että murha on melkein aina paha, mutta aina löytyy pieni vähemmistö sellaisia. jotka ovat tästäkin asiasta eri mieltä.

hitler-paavi

Adolf Hitler ja Rooman paavi.

Jos toiselta maailmansodalta olisi vältytty siten että joku olisi murhannut Adolf Hitlerin, luultavasti monet olisivat olleet valmiit hyväksymään teon. Kuten tunnettua, murhaa yritettiin, mutta se epäonnistui.

Jottei syntyisi epäselvyyksiä, todettakoon, että tämän kirjoittaja vastustaa jyrkästi tappamista ja kuolemantuomiota.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen lausetta, joiden sisältö on makuasioita.
  2. Luettele kymmenen lausetta, jotka eivät sisällä makuasioita tai mielipiteitä.
  3. Mistä makuasiasta olet kiistellyt viimeksi?
  4. Luettele kymmenen asiaa, joista ihmiset ovat yleensä samaa mieltä.
  5. Luettele kymmenen asiaa, joista ihmiset ovat yleensä eri mieltä.
  6. Mitä mieltä olet Yhdysvaltain armeijan suorittamista muiden valtioiden kansalaisten teloituksista?
  7. Miksi koulussa esitetään arvoja ikään kuin ihmiset olisivat niistä yhtä mieltä?

Mikä on moraalinen agentti?



Moraalinen agentti (engl. moral agent) eli siveellinen toimija on käsite, jota käytetään yleisesti erilaisissa siveyskäsityksissä (etiikan teorioissa). Usein saatetaan puhua myös pelkästään toimijasta tai agentista.

Siveellinen toimija (moraalinen agentti) tarkoittaa toimijaa, jolla on kyky tehdä siveellisiä valintoja. Usein hänen oletetaan olevan vapaa toimimaan oman tahtonsa mukaan ja olevan myös vastuussa toiminnastaan.

Tehdessämme siveellisiä valintoja jokapäiväisessä elämässämme olemme siveellisiä toimijoita, jotka voidaan laittaa vastuuseen valinnoistaan.

On yleisesti hyväksyttyä, että ihminen on siveellinen toimija, kulttuurista ja kasvuympäristöstä huolimatta.

hawking

Lasta tai vaikeasti vammaista ei voi välttämättä pitää siveellisenä toimijana, koska he eivät aina ymmärrä tekojensa seurauksia.

Eläimiä ei yleensä pidetä siveellisinä toimijoina, koska ajatellaan, että eläimet eivät ymmärrä hyvän ja pahan tai oikean ja väärän käsitteitä kuten ihmiset.

Tästä ei kuitenkaan voida päätellä sitä, että eläimillä ei olisi minkäänlaisia oikeuksia tai että niiden hyvinvoinnista ei tarvitse huolehtia. Ihmisillä tai eläimillä jotka eivät ole siveellisiä toimijoita  on yleisen käsityksen mukaan silti oikeuksia, ja he eivät ole siveyden ulkopuolella.

earth

Globe.

Usein käydään keskustelua mm. siitä voiko kollektiivi (joukko, kokonaisuus,yhteisö) olla siveellinen toimija tai siveellinen henkilö (persoona). Tämä keskustelu liittyy esimerkiksi yritysten asemaan palloistuvassa (globalisoituvassa) ympäristössä.

Jos yhteisön eli esimerkiksi yrityksen voidaan ajatella olevan siveellinen toimija, silloin yritys voi olla siveellisesti vastuussa teostaan. Yrityksen siveellisen vastuun voidaan kuitenkin ajatella lähtevän yrityksessä toimivista yksilöistä, jolloin yhteisön vastuu palautetaan yksilön vastuuseen.

Tehtäviä

  1. Ovatko alle 18 -vuotiaat Suomessa vastuussa teoistaan?
  2. Miten yritys voidaan saattaa vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista?
  3. Onko valtio siveellinen toimija
  4. Onko CIA:lla moraalisia agentteja?
  5. Voiko koira olla siveellinen toimija?

Mihin todellisuuteen arvot kuuluvat

Jos kysyt tämän kysymyksen satunnaiselta kadunnaiselta tai -mieheltä, hän melko varmasti vastaa, että juuri tähän todellisuuteen, missä me juuri nyt elämme.



Vanhojen kertomusten mukaan kuvan taulut ovat ajalta, jolloin heprean kieltä ei vielä ollut. Mitä kieltä taulut ovat?

Jos haastateltava sattuu olemaan vanhauskoinen pappi, hän saattaa vastata toisin. Hän saattaa vastata, että arvot tulevat jumalalta tai jumalilta. Tällöin arvot kuuluvat yliluonnolliseen (supernaturalistiseen) todellisuuteen.

Eräässä lukion oppikirjassa, josta puhutaan toisaalla, esitetään kummallinen väite, jonka mukaan arvot eivät kuulu kuulu sen enempää luonnolliseen kuin yliluonnoliseen todellisuuteen.

Vaikka viisaustieteilijä ei pystyisi suorin määritelmin määrittelemään jotain siveyskäsitettä, tästä ei voida päätellä, ettei tämä käsite (esimerkiksi "hyvä") kuulu juuri siihen todellisuuteen, jossa elämme.

pointing

Osoittelukin on määrittelyä.

Käsitteellä "määritteleminen" on suuri joukko eri merkityksiä kuten toisaalla tässä aineistossa kerrotaan. Osoittelukin on määrittelyä. Ei määritelmistä tarvitse olla (eikä olla) yksimielisiä. Esimerkiksi epäsuora (eli aksiomaattinen) ja sormella osoittava (eli ostensiivinen) määritteleminen ovat myös mahdollista.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää, mitä eri merkityksiä sanalla "määritelmä" on.
  2. Määrittele käsite "tuoli".
  3. Jos luonnollinen viittaa kaikkeen siihen, mitä on olemassa, minne yliluonnollinen viittaa?

Mistä arvot tulevat



Se, mikä arvot aiheuttaa, on mutkikas kysymys, eikä siitä ole koskaan oltu yhtä mieltä.

Harras vanhauskoinen voi vakuuttaa, että arvot tulevat taivaasta.

Humanismin mukaan arvot ovat inhimillistä alkuperää. (Humanismi tulee sanasta homo = ihminen.)

Tästä syystä humanismia sanotaan ihmiskeskeiseksi eli antroposentiseksi.



Posthumanismin (post = jälkeen) mukaan arvot ovat ihmisen lajikehityksen (evoluution) ja yhteisöissä elämisen vuorovaikutuksessa syntyneitä, ja niitä voi olla myös kehittyneimmillä eläimillä.

Posthumanistista käsitystä arvoista sanotaan myös biosentriseksi eli luontokeskeiseksi.

Neurofilosofian mukaan arvot ovat luonnonvalinnan tuotetta mutta vaihtelevat paikallisesti suurestikin. Tätä käsitystä voidaan sanoa naturalistiseksi (natura = luonto).
Neurofilosofia on neurotiedettä ja filosofiaa yhdistävä tutkimusala. Ala jakautuu yleensä menetelmällisesti kahtia. Ensiksi alalla pyritään ratkaisemaan mielenfilosofian käsitteellisiä ongelmia neurotieteiden antaman kokemusperäisen tiedon perusteella (neurofilosofia). Toiseksi pyritään selventämään neurotieteen tuloksia käyttämällä tieteenfilosofian käsitteitä ja menetelmiä (neurotieteen filosofia).

churchland

Patricia Churchland ja Paul Churchland

Filosofit Patricia Churchland ja Paul Churchland ovat tuoneet neurofilosofialle laajalti julkisuutta. He edustavat neurofilosofian kumpaakin menetelmällistä puolta.
Sitten on vielä niitä, joiden mukaan arvot tulevat ihmisen päästä mutta eivät kuulu mihinkään todellisuuteen.

Useimpien suomalaisten mielestä arvot ovat aineellisten aivojen rakenteittensa ja saamiensa syötteiden perusteella luomia viestejä, jotka kulkevat täysin fysiikan sääntöjen asettamissa rajoissa.

Filosofisessa antropologiassa (ihmisopissa) on keskeistä henkilöiden välisten suhteiden tutkiminen. Keskeistä on intersubjektiivisuus, eli sen tutkiminen, kuinka kaksi toimijaa eli subjektia, joiden kokemukset ja tulkinnat maailmasta ovat erilaiset, ymmärtävät toinen toisensa ja suhtautuvat toisiinsa.

Inter voi tarkoittaa ainakin seuraavia asioita:
  1. latinankielinen prepositio (mm. välillä, keskellä, aikana)
  2. italialainen jalkapalloseura FC Internazionale Milano
  3. suomalainen jalkapalloseura FC Inter Turku
  4. azerbaidžanilainen jalkapalloseura PSK Inter Baku

Muun muassa Michael Jackson on tutkinut intersubjektiivisuutta.

Hänen mukaansa ihmiset ihmisenkaltaistavat (antropomorfisoivat) elottomia kappaleita ympärillään muodostaakseen niiden kanssa henkilöiden välisen (interpersonaalisen) suhteen.

Näin ihmiset voivat tuntea olevansa hallinnassa sellaisissa tilanteissa, joita he eivät voi hallita, koska he kohtelevat kappaletta niin kuin se olisi järkevä ja kykenisi ymmärtämään heidän tuntemuksensa ja kieltään.

damn

Eräs esimerkki on kiroilu seonneelle tietokoneelle.

Maalaistarina kertoo, että kun sota hävittiin, Hermanni Kiiskinen löi radion halolla kappaleiksi, ja kun suojeluskunta lakkautettiin, hän löi toisen radion halolla kappaleiksi.

Ihmiskeskeisyyden arvostelijoiden mielestä ihmistä koskevalla pohdiskelulla on se vaara, että ihmisen merkitystä kaikkeuden osana liioitellaan tai ihminen käsitetään suorastaan kaikkeuden keskukseksi tai lopulliseksi tavoitteeksi.

Myös luontokeskeisessä todellisuuskäsityksessä ihmisen ongelmaa voidaan pitää yhtä merkityksellisenä. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi ihmisen suhde luontoon, ihmisen kulttuurin ja historian merkitys sekä yksilön suhde yhteisöön.

Kulttuurievoluutio on nimitys sille kehitykselle, joka on muovannut aikojen kuluessa eri yhteisöjä. Eri yhteisöihin on aikojen kuluessa muotoutunut erilaisia siveyskäsityksiä.

Siveyden alkuperästä ei ole eikä tule yksimielisyyttä.

Hyvin yleinen käsitys on nykyään, että siveyden alkuperä on ainakin osittain ihmislajin kehityksessä. Kädellisten siveys on kehittynyt monipuoliseksi ja syvälliseksi yli kahdenkymmenen miljoonan vuoden kuluessa.


Tämän käsityksen mukaan yhteisöllisillä eläimilla luonnonvalinta on vaikuttanut siten, että yhteistyökykyisimmät ovat selviytyneet ja jääneet eloon.

Tehtäviä

  1. Mitä arvoja sinulla on?
  2. Mistä olet saanut ne?
  3. Miksi et ole kuullut mitään posthumanismista?
  4. Mistä johtuu, että filosofien filosofiaa on usein vaikeaa ymmärtää?
  5. Mihin suuntaan siveys on menossa?

Tunteet ja käskyt / kiellot



Siitä, mitä tunteet tai emootiot ovat, ei vallitse minkäänlaista yksimielisyyttä, kuten esimerkiksi Stanfordin filosofian sanakirjan artikkelista (Internetissä) voidaan päätellä. Englannin kielinen artikkeli löytyy osoitteesta.

http://plato.stanford.edu/entries/emotion/

Siveellisiin mielteisiin ja viesteihin vaikuttavat ajatustunteet (emootio), ja joskus on yksinkertaistettu asiaa yrittämällä määritellä siveyskäsitteet ajatustunteiden (emootioiden) avulla.

Toisaalta joskus on yksinkertaistettu tilannetta kiinnittämällä huomio siihen, että siveyskieli sisältää kehotusten ja kieltojen tapaisia viestejä.

Jos siveysasioista olisi nykyistä suurempi yksimielisyys, voitaisiin varmaan rakentaa malleja, jotka likipitäen kuvaisivat inhimillistä siveysajattelua. Läheskään tarpeellista yksimielisyyttä ei ole eikä todennäköisesti tulekaan, koska sekä ihmiset että heidän ympäristönsä ovat hyvin erilaisia.

Tehtäviä

  1. Johtuvatko erimielisyydet siveyskysymyksissä ihmisten perintötekijöistä vai elinympäristöstä?
  2. Ikivanha tarina kertoo, että ihmisten piti laittaa kasaan ensin kaikki hyvinä tai huonoina pitämänsä asiat. Sitteen heidän piti poimia pois kaikki  hyvinä pidetyt asiat. Kasaan ei jäänyt mitään. Mikä on tämän kertomuksen opetus?
  3. Mistä johtuu se, että kouluruoka on monien mielestä huonoa?

Hyvän määrittelemisestä



Kuten toisaalla tässä aineistossa on sanottu, ei ole viisasta pyrkiä määrittelemään hyvää tosiasiaväitteiden (propositioiden) avulla.

Tehtäviä

  • Kerta kiellon päälle: keksikää hyvälle hyvä määritelmä.

Hyvän epäsuora määrittely

Olisi hyödytöntä yrittää määritellä hyvä etsimällä samanmerkityksinen sana, koska tällöin ei olisi edistytty hyvän määrittelemisessä ollenkaan.

Olisi myös aika hölmöä väittää (kuten eräät viisaustieteilijät), että hyvää ei voi määritellä. Jos ihminen voidaan suurin piirtein opettaa ymmärtämään, mitä sana "hyvä" tarkoittaa, oppimistapahtuma on määritellyt tälle ihmiselle sen, mitä hyvä tarkoittaa. Asian ymmärtäminen on eri asia kuin asian kielellinen ilmaiseminen.



Hyvän epäsuora määritteleminen voi kuulostaa hassulta, mutta tällaisen epäsuoran määritelmän avulla voidaan rajoittaa sanan "hyvä" käyttöä eli luoda eräänlainen suodatin kielenkäytöllemme. Tässä annamme esimerkkinä vain kaksi kohtaa hyvän epäsuorasta määritelmästä. Loput jätämme harjoitustehtäväksi. Lauseet ovat:
  1. Lisää hyvää!
  2. Vähennä pahaa!

Tehtäviä

  1. Miksi yllä olevan määritelmän lauseet ovat käskyjä?
  2. Miksi sanat "lisää" ja "vähennä" eivät ole siveyssanoja?
  3. Onko yllä olevasta (puutteellisesta) määritelmästä sinulle mitään hyötyä elämässä?
  4. Jos yllä olisi esitetty täydellinen hyvän epäsuora määritelmä, olisiko sinulle siitä apua elämässäsi?
  5. Onko vieraperäisistä siveyssanoista sinulle apua elämässäsi?
  6. Kummat sanat ovat hyviä, suomalaisperäiset vai vierasperäiset?

Hyvän asteet



Maailman suurimmassa kielessä - mandariinikiinassa - erotetaan ainakin seuraavat hyvän asteet:
  • ehdottomasti paras
  • liian hyvä
  • mahtavan hyvä
  • oikein hyvä
  • ei huono
  • suurin piirtein hyvä
  • menettelee
  • käyttökelpoinen
  • ei tarpeeksi hyvä
  • unohda se
  • niin ja näin
  • ei suuri ongelma
  • ei hyvä
  • paha

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kiinalaisilla on enemmän hyvän asteita kuin pahan asteita?
  2. Laadi suomenkielinen viisiportainen mittari asteikolle hyvä - paha.
  3. Laajenna mittaria seitsenportaiseksi.
  4. Laadi joukko kysymyksiä, joihin voi vastata näillä asteikoilla.
  5. Kumpi asteikko osoittauttui paremmaksi?
  6. Miten määrittelet viisiportaisessa asteikossa käytetyt sanat?
  7. Miten määrittelet seitsenportaisessa asteikossa käytetyt sanat?

Objektiivisuus ja subjektiivisuus

objective

Objektiivisuudesta ja subjektiivisuudesta on puhuttu tarkemmin tämän kirjan edellisessä osassa.

Tavallisesti arvojen sanotaan olevan objektiivisia (puolueettomia) jos ne sitovat yhtäläisesti kaikkia ja ovat yksilöllisistä mielipiteistä riippumattomia, subjektiivisia, jos ne ovat vain yhden yksilön (subjektin) tai pienen ihmisjoukon omaksumia.

Arvojen sitovuudesta jossain yhteydessä ei voida tehdä mitään päätelmiä tämän yhteisön arvojen totuudesta tai epätotuudesta.

Esimerkiksi tämän kirjoittaja pitää Iranissa sitovaa sharia -lakia hyvin pahana asiana, ja pidän toivottavana, että myös Iranissa siirrytään kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kannattajiksi.

Siveyden epäilijät ja nihilistit

Yleistä

Todellisuudessa siveys on paljon poliittisempi ja raadollisempi ja sellaisena mutkikkaampi kuin yleispäteviksi tarkoitettuihin järjestelmiin mieltyneet viisaustietelijät yleensä osaavat
kuvitella.

Epäiltiinpä ennenkin

gorgias

Gorgias.

Gorgias (n. 483–375 eaa.) esitti seuraavaa:
  1. Mitään ei ole.
  2. Jos jotain on, siitä ei voida tietää mitään.
  3. Jos jotain voidaan tietää siitä, tätä tietoa ei voida välittää muille.
Näillä väitteillä hänen ajatellaan yleisesti kehittäneen filosofisen solipsismin ja nihilismin.

Niccolò di Bernardo dei Machiavelli (1469 – 1527)





Niccolò di Bernardo dei Machiavelli.

Machiavellin mulaan vallankäytön tarkoituksena on säilyttää yhteiskunnan kehityksen edellyttämä vakaus, ja tähän on pyrittävä keinoja kaihtamatta. Voimapolitiikka ei menestystä tavoitellessaan kunnioita minkäänlaisia siveysperiaatteita, ja kaikki keinot ovat voimapolitiikassa sallittuja.

Tehtäviä

  • Millaisia seurauksia voimapolitiikasta on eri aikoina ollut?

Karl Marx (1818 –1883)




Karl Marx.
“Hallitsevan luokan ajatukset ovat jokaisena aikakautena hallitsevia ajatuksia, ts. se luokka, joka on yhteiskunnan hallitseva aineellinen voima, on samalla sen hallitseva henkinen voima.”

“Niinpä maassa, jossa kuningasvalta, ylimystö ja porvaristo taistelevat annettuna aikana herruudesta ja jossa herruus on siis jakautunut, hallitsevaksi ajatukseksi tulee vallanjako-oppi, joka julistetaan tällöin ‘ikuiseksi laiksi’.”

Tehtäviä

  1. Mikä on nykyisen Suomen hallitseva luokka?
  2. Mitä asioita tämä luokka pitää hyvinä?
  3. Mitä asioita tämä luokka pitää huonoina?

On syytä epäillä

Karl Marxin mukaan hallitseva luokka esittää omat etunsa yleisenä etuna.

Machiavellin ja Marxin merkitys kiteytyy heidän vääräoppisessa käsityksessään, itsenäisen viisaustieteen taakseen jättävässä kannassaan.

Sen mukaan siveyden, uskonnon ja kuten tiedon kohdalla on otettava huomioon ne poliittiset voimasuhteet, vaikuttava todellisuus, jossa hyvästä ja pahasta tai todesta ja epätodesta puhutaan, kuten myös ne tilanteet, joista hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, oikeudenmukaista ja epäoikeudenmukaista tai totuutta ja valhetta koskevia arvioita esitetään.

Machiavellin ja Marxin opetusten mukaan itsenäistä viisaustiedettä, kuten siveystiedettä, puhdasta siveyttä ja uskontoa, on syytä epäillä.


Tehtäviä

  1. Ketkä koulussa päättävät, mikä on siveellistä?
  2. Miten saat selville, mitä eri kunnallisvaaliehdokkaat pitävät siveellisenä?
  3. Miten saat selville, mitä eri eduskuntavaaliehdokkaat pitävät siveellisenä?
  4. Miten saat selville sen, mitä eri presidenttiehdokkaat pitävät siveellisenä?
  5. Millä tavalla Opetushallituksen pääjohtajan vaihtuminen vaikuttaa koulujen siveysopetukseen?

Nihilismi, vieraantuminen ja moraali

Pääasiallisena lähteenä on käytetty Anssi Vartiaisen blogikirjoitusta.

Euroopan ensimmäinen täydellinen nihilisti

nietzsche


Friedrich Nietzsche

Nietzsche julisti olevansa Euroopan ensimmäinen täydellinen nihilisti, mutta samalla hän totesi, että hän on myös ensimmäinen, joka on kulkenut nihilismin polun loppuun saakka ja jättänyt sen taakseen, alapuolelleen ja ulkopuolelleen.
Nihilismi (lat. nihil, ei mitään) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.
  1. Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuuden,
  2. arvonihilismi kieltää siveellisten arvojen, arvostusten tai sääntöjen pätevyyden tai mahdollisuuden.
  3. Poliittinen nihilismi torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen täydellisesti.
Nihilismi juontaa juurensa arvottomuuden kokemuksesta. Kun yksilö, kuten Nietzsche, peräänantamattomasti kyseenalaistaa omat arvonsa ja perinteen saneleman todellisuuskäsityksen, seurauksena voi olla hyppy tyhjyyteen.

Tämä voi olla seurausta peräänantamattomasta totuuden tahdosta, jolloin arvoille etsitään esimerkiksi jumalasta lähtöisin olevaa perustaa. Ehdottoman perustan puuttuesssa nihilismi väijyy totuuden tahtojan kellarissa.

Miten nihilismi ilmenee?

öevottomat


Nihilisti kärsii tyhjyyden ja vieraantumisen kokemuksista. Nihilistin maailma on mieletön (Sinnlosigkeit). Yhdenlainen nihilisti on esimerkiksi kotimaisen Levottomat-elokuvan päähenkilö, jolle mikään ei tunnu miltään ja kysymys mitä sinä tahdot on mieletön, sillä nihilisti ei osaa tahtoa mitään.

Nihilistin seuralainen on kuluva aika. Nihilisti on eräänlainen kävelevä kuollut tai ajaton kuoleman hauta, kuten Nietzsche asian ilmaisee.

Useimmat ihmiset eivät ymmärrä Nietzscheä eivätkä nihilismiä, koska heille ongelmat ovat toisenlaisia. Ei-nihilistille ongelmat liittyvät lähinnä rohkeuteen ja uskallukseen toteuttaa omia ihanteitaan ja tavoitteitaan tai pettymyksiin, jotka liittyvät tavoitteiden saavuttamattomuuteen.

Nihilistillä tavoitteita ei ole, koska kaikki on vitsiä tai roskaa tai tyhjyyttä. Nihilistisen ihmisen sisällä on arvotyhjiö, hän pyörii tyhjyydessä ja kärsii vieraantumisesta.

Mistä nihilismi johtuu?

karl-marx

Karl Marx.

Karl Marx ajatteli vieraantumisen olevan seurausta siitä, että kapitalistisessa yhteiskunnassa ihmisestä on muokattu väline teollisen tuotannon rattaisiin.

Viimeisimpänä Aapo Riihimäki (Nietzschen arvoitus) on esittänyt, että vieraantuminen on seurausta suhteestamme rahaan ja rahankäyttöön.

stirner


Johann Kaspar Schmidt (1806 – 1856), alias Max Stirner

Ehkäpä lähimmäksi Nietzschen ajattelua pääsee Max Stirner (The Ego and Its Own), jolle vieraantuminen ei ole, kuten Feuerbach olettaa, ainoastaan jumalan vieraannuttavasta ajatuksesta johtuvaa, vaan vieraantuminen johtuu ihmisyydestä tai ihmiskunnan yhtenäistävistä aatteista ylipäänsä.

Nietzschelle vieraantuminen on liian kepeä sana kuvaamaan hänen kokemaansa mielettömyyttä, mutta ilmiöllä on yhtenäiset juuret. Ihminen kärsii vieraantuneisuudesta ja vieraantuneisuuden syy on Nietzschen mielestä siveys.

Kantin tunnettu arvoväittämä ihmisistä päämääränä sinänsä kääntyy Nietzschen filosofiassa ympäri. Nietzsche jakaa Kantin kanssa kyllä sen käsityksen, ettei ihmistä tule kohdella välineenä, vaan päämääränä sinänsä.

Kant ei tunnu kuitenkaan ymmärtävän sitä, että siveydessä ihminen toimii itse lauman välineenä. Nietzschelle siveellinen ihminen on lauman väline, ja vieraantuminen on suoraa seurausta siitä että ihminen asettaa itsensä lauman välineeksi.

Mitä lauman välineenä oleminen tarkoittaa?

mob


Nietzschelle siveydessä  ihminen ei koe olevansa eheä yksilö (individuum), vaan hän joutuu rikkoutumaan moneudeksi (dividuum). Ollaksemme siveellisiä meidän tulee asettaa moniarvoisessa todellisuudessa minuutemme kyseenalaiseksi ja ravistella omia käsityksiämme siitä, mikä on arvokasta ja mikä on oikein. Jos asetamme yhdellä kertaa liian paljon kyseenalaiseksi, menetämme arvopohjan, josta siveyden ylipäätään pitäisi ponnistaa.

Vieraantuminen ei kuulu kuitenkaan kaikkiin maailmassa oleviin siveysjärjestelmiin. Nietzschelle nihilismi piilee siveyden aivan tietyssä, kristillisessä tulkinnassa.

Kysymys on ensinnäkin kristillisen maailman keksimästä kieltäytymisen ihanteesta. Kieltäytyminen, omasta tahdosta pidättäytyminen ja hiljalleen luopuminen, takaavat rauhallisen yhteisöelämän.

Sokraattinen järki on Nietzschelle mekaniikkaa. Robotit ovat siveellisiä kunhan niihin on kylliksi ohjelmoitu käytännöllistä järkeä (fronesis). Toiseksi, kysymys on kristillinen todellisuuskäsityksen kehittymisestä tieteelliseksi omaksitunnoksi.

Nietzsche koki olevansa tuon epäilyn ansiokkain edustaja ja hän vei sen johdonmukaiseen päätökseensä. Lopulta kristillisen todellisuuskäsityksen totuuden vimma käänty sitä itseään vastaan. Puolueettomalla ihmisellä ei ole arvoja, mutta hän elää arvoista.

Mikä on Nietzschen ratkaisu nihilismiin?

purpose-2

Nietzschen mielestä ihmisen tulisi oppia rakastamaan kohtaloaan, ja rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys.

Nietzschelle oma tahto, maali ja päämäärä voi löytyä tanssin ja pitkäaikaisen harjoittamisen avulla. Vieraantumisen voittaminen on siis Nietzschelle pitkälti yksilön tehtävä, ja lujimmat vieraantumisen voittajat ansaitsevat arvonimen yli-ihminen.

Yli-ihmiset suhtautuvat asioihin sellaisella ylitsevuotavalla rakkaudella, ettei tuo rakkauden kohde oikeasti ole sen arvoinen. Yli-ihmisen rakkaus on siis sokeaa. Sokeuden seurauksena maailmasta tulee vähemmän siveellinen ja sen tähden murheellinen.

Nietzschen ratkaisu nihilismiin on siis murheellinen. Nietzsche kutsui tämän johdosta itseään ensimmäiseksi murheelliseksi filosofiksi. Nietzschelle rakkaudessa on aina hitunen murhetta, mutta puoluettomuudessa on sitäkin enemmän välinpitämättömyyttä.

Lisää tietoja Nietzshestä löytyy osoitteesta

http://etkirja.pp.fi/yli-ihminen.html

Siveysajattelun luonne ja sisältö

Mitä siveysajattelu tutkii

Siveysajattelu (moraaliajattelu, latinankielen mores = tavat) tutkii lauseita ja käyttäytymistapoja, joissa ilme­nee tai jotka ilmaisevat käsityksiä hyväksymisestä tai paheksumisesta, oikeasta tai väärästä, hyvästä tai pahasta, arvokkaasta tai arvottomasta. Lisäksi se tutkii päämäärien valintaa.

Siveysajattelusta käytetään myös nimitystä etiikka.
Etiikka (muinaiskreikaksi ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii siveyttä ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten siveellisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja siveellisten väittämien luonnetta

Aikoinaan oli tapana erottaa siveysajattelu (etiikka) siveydestä (moraalista), mutta nykyään näitä sanoja käytetään usein aivan samassa merkityksessä.

metaethics

Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Siveyden kielen ja rakenteiden tutkimusta sanottaan nykyään usein metaetiikaksi.
Metaetiikka on  osa-alue, joka tutkii siveellisten arvostelmien ja käsitysten luonnetta, niiden pätevyyden ehtoja sekä siveyskäsitteiden alkuperää ja merkitystä. Se tutkii myös siveysajattelun kysymyksiä ja mahdollisuutta ennen kaikkea olemassaolo-opin, tieto-opin sekä käsitteellisen ja kokeellisen siveyspsykologian kannalta.

Etiikan muita osa-alueita ovat arvottava siveys (normatiivinen etiikka), jonka käsitykset pyrkivät etsimään perustaa oikean ja väärän käsityksille, sekä kuvaileva siveys (deskriptiivinen etiikka), joka pyrkii kuvaamaan ihmisen siveellistä toimintaa todellisuudessa.

Metaetiikan alaa ovat muun muassa näiden osa-alueiden taustaoletukset.

Tehtäviä

  • Laadi viisi lausetta, joissa esiintyy siveyskäsityksiä.

Siveysarvot ja muut arvot

Arvot voidaan jakaa mm. kahteen pääryhmään:
  • siveysarvot ja
  • muut arvot.
Ih­misryhmiä, yksilöitä ja heidän luonteenpiirteitään luonnehditaan usein siveysarvoilla.

Voidaan esimerkiksi sanoa, että uskontokuntiin kuulumattomat ovat hyviä ihmisiä.

Jos sen sijaan sanotaan, että Lada on hyvä auto, kyse ei ole siveysarvosta.



Kun sanotaan, että Lada on kaunis auto, kyse on kauneusarvosta. Sanaa “arvo” käytetään myös monissa muissa merkityksissä.

Tehtäviä

  • Laadi viisi lausetta, jotyka sisältävät muita arvoja kuin siveysarvoja.

Itseisarvot ja välinearvot

Itseisarvoina pide­tään usein esimerkiksi siveellisestii hyvää, kauneutta ja totuutta.



Välinearvot eivät ole välttämättä edes arvokkaita, vaan ne saavat usein arvonsa vasta silloin, kun niitä käytetään pyrittäessä itseisarvoihin.

Esimerkiksi rahan avulla voi tavoitella itseisarvoja, rakentaa kauniita rakennuksia, tukea tutkimusta tai auttaa kehitysmaiden hädänalaisia.

Sivistyssanat: aksiologia (kr. ἀξίᾱ, axiā, "arvo, arvoinen"; -λόγος, oppi) on suomeksi arvokäsitys.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen itseisarvoa.
  2. Luettele kymmmenen välinearvoa.
  3. Luettele kymmenen arvoa, jotka eivät ole itseisarvoja eivätkä välinearvoja.

Arvoarvostelmat

Arvoja ilmaistaan arvoarvostelmilla.

Yllä oleva lause, jonka mukaan uskontokuntiin kuulumattomat ovat hyviä ihmisiä, on arvoarvostelma, jota kutsutaan siveysarvostelmaksi.



Lause “ruusut ovat rumia” on puolestaan kauneusarvostelma.

Sana “arvostelma” tar­koittaa suurin piirtein samaa kuin saksan kielen "Urteil" (= lausunto, lausuma).

Tehtäviä

  • Luettele kymmenen kauneusarvoa.

Totuusarvostelmat (propositiot)

Kten edellisessä kirjassa on esitetty, arvoarvostelmien lisäksi on mm. totuusarvostelmia.

round-table

Totuusarvostelma on esimerkiksi lause “Tämä pöytä on pyöreä”.

Totuusarvostelma (propositio) on joko tosi tai epätosi.

Sen sijaan monet ovat sitä mieltä, että arvoarvostelmat eivät ole samassa mielessä tosia tai epätosia kuin totuusarvostelmat.

Tämä ei tarkoita sitä, etteivät ihmiset varsin usein pitäisi tiukasti kiinni omista arvoistaan.

Tehtäviä

  • Luettele kymmenen sellaista propositiota, jotka eivät sisällä mitään arvoja.

Velvoitteet ja arvot

obligation

Siveysajattelu jaetaan usein
  • velvoitteen teoriaan (deontologiaan  kreikan deon, "sitoumus, velvollisuus"; ja -logia "oppi") ja
  • arvoteoriaan (aksiologi­aan).
Molempia osia voidaan tutkia mm. kahdella tavalla.
  • Ensiksi voidaan kuvailla velvoit­teita ja arvoja (kuvaileva eli deskriptiivinen siveys).
  • Toiseksi voidaan ottaa käsityksiin ja arvoihin itse kantaa (arvottava eli normatiivinen siveys).

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen velvoitetta.
  2. Ota kantaa luettelemiisi velvoitteisiin.
  3. Luettele kymmenen arvoa
  4. Ota kantaa luettelemiisi arvoihin.
  5. Miksi lause "sulje ikkuna" ei ole tosi tai epätosi?

Siveyssääntö


Siveyssäännön (moraalinormin) avulla ilmaistaan se, mikä tai mitkä useista mahdollisista toimintatavoista on jonkun mielestä valittava.

Sana “normi” tarkoittaa mittapuuta tai mallia.

Tehtäviä

  1. Mitä siveyssääntöjä sinulle on opetettu koulussa?
  2. Mitä siveyssääntöjä sinulle on opetettu kotona?
  3. Mitä siveyssääntöjä sinulle on opetettu välitunneilla?
  4. Missä määrin nämä säännöt ovat keskenään ristiriitaisia?
  5. Missä opetetut siveyssäännöt ovat mielestäsi parhaita?
  6. Missä määrin olet hyväksynyt sinulle opetettuja siveyssääntöjä?
  7. Missä määrin olet noudattanut sinulle opetettuja siveyssääntöjä?

Velvoite



Sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhte­yttä toiseen laivaan.

- Olette kurssillamme, väistäkää!
- Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.

Kapteeni hämmästyi tästä vastauksesta.

- Me emme aio väistää. Siirtykää heti kurssiltamme.
- Mekään emme aio väistää. Väistäkää te.

Nyt kapteeni suuttui tosissaan.

- Väistäkää heti, tämä on sotalaiva!
- Tämä on majakka.


Velvoitteita ilmaistaan usein käsky- ja kieltolauseilla, mutta velvoite voidaan muutenkin si­sällyttää lauseeseen.

Velvoitelauseita ovat esimerkiksi: “älä varasta!”, “tupakointi on kielletty koulun alueella”, “on pakko noudattaa maan lakeja” jne.

Tehtäviä

  1. Mitkä ovat koululaisen velvollisuudet?
  2. Noudatatko niitä?
  3. Jos et noudata, miksi et noudata?

Valtarakenteiden arvot

Arvokäsityksen puitteissa voidaa esimerkiksi kartoittaa oman valtarakenteemme arvoja. Valtarakenteen sisällä saattaa olla ryhmiä, joiden arvot eroavat suuresti toisistaan, esimerkiksi jumalattomilla (ateisteilla), kristityillä ja muslimeilla voi esiintyä suuria eroja arvostuksissa.

Tehtäviä

  • Luettele kolme asiaa, joita ateistit, kristityt ja muslimit arvostavat aivan eri tavalla.

Sisäinen oivallus (intuitio)

Voisi ajatella, siveysajattelu olisi arvottavaa (aksiologista). Enimmäkseen se on sitä ollut, mutta on esiintynyt esimerkiksi suuntia, joissa velvoitteita on johdettu suoraan sisäisestä oivalluksesta (intuitiosta).

Tehtäviä

  1. Mitä sisäisiä oivalluksia sinulla on ollut viime aikoina?
  2. Mitä seurauksia sisäisistä oivalluksistasi on ollut?
  3. Mitä mieltä olet sisäisestä oivaltamisesta?

Käsityksiä siitä, mikä on hyvää

Siitä, mikä on hyvää, on esitetty suuri määrä erilaisia käsityksiä. Niitä esitellään myöhemmin tässä oppiaineistossa. Hyvää on mm. yritetty liittää mielihyvään, onnellisuuteen, hyö­tyyn jne.

Tehtäviä

  1. Onko onnellisuus hyvä vai paha asia? Perustele vastauksesi.
  2. Luettele kymmenen hyvää asiaa.
  3. Luettele kymmenen pahaa asiaa.

Keiden hyväksi



Pitäsikö sinun lahjoittaa yllä olevalle miehelle housut?




-Millainen on laihialainen noutaja?
-Se tuo aamun lehden naapuripitäjästä.

Voidaan pohtia myös sitä, kenen hyväksi siveyssäännön (normin) noudattamisesta seuraava arvo koituu.

Jos ihminen pyrkii varmistamaan itselleen mahdollisimman paljon hyvää, kyseessä on itsekkyys (egoismi, latinankielen sanasta ego = minä). Toisten hyväksi toimimista kutsutaan altruismiksi (la­tinankielen sanasta alter = toinen).

Lyhyen tähtäyksen itsekkyys on helppo tunnistaa. Sen sijaan pitkän tähtäyksen itsekkyys saattaa tuntua toisten hyvinvoinnista huolehtimiselta.

Esimerkiksi eteenpäin pyrkivä polii­tikko saattaa muiden hyväksi toimimalla vain varmistella omaa tulevaisuuttaan.

Myös ne us­kovaiset, jotka ajattelevat muiden hyväksi toimimisen varmistavan heille itselleen kuoleman jälkeisen elämän Taivaassa, ovat itsekkäitä.

Toisen hyväksi toimimisessa voidaan erottaa useita muotoja sen mukaan, kuinka monen yksilön hyvään toiminta tähtää.



Sampo -konsernin suuromistaja Björn Wahlroos ilmoittautui Helsingin Sanomissa 12.2.2012 psykologisen egoismin kannattajaksi.

Psykologinen egoismi eli psykologinen itsekkyys on käsitys, jonka mukaan ihminen toimii varsin usein itsekkäästi ja omaa etuaan tavoitellen. Toisin sanoen psykologisen egoismin mukaan oman edun tavoitteleminen vaikuttaa meihin eniten.



Aatamin ja Eevan häät.

Psykologinen hedonismi
eli psykologinen nautintohakuisuus on käsitys, jonka mukaan ihminen asettaa asettaa varsin usein oman nautinnon kaiken muun edelle.

Hedonismi (kr. hedone) on ajatussuunta, jonka mukaan mielihyvä tai nautinto on itsessään hyvä asia.

Psykologinen altruismi eli psykologinen toisten huomioon ottaminen ei välttämättä perustu ihmislajin kehitykseen (evoluutioon), mutta eräässä Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen väitöskirjassa arvellaan, että se olisi kenties mahdollista.

Evolutiivinen altruismi eli perinnöllinen toisen huomioon ottaminen on eräs muoto psykologista altruismia. Eräässä Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian laitoksen väitöskirjassa arvellaan, että se olisi kenties mahdollista.

soini

Esimerkki: Usein asetetaan vastakkain oman maan köyhien auttaminen ja kehitysmaiden auttaminen.

Tehtäviä

  1. Missä määrin yllä lihavalla merkityillä asioilla on vaikutusta sinun päätöksenteossasi?
  2. Missä tilanteissa annat vallan nautinnonhalullesi?
  3. Mistä asioista nautit kaikkein eniten?
  4. Missä tilanteissa annat vallan toisten huomioimisen ajatustunteille?
  5. Missä määrin itsekkyys ja toisten auttaminen ovat perinnöllisiä?
  6. Missä määrin näitä voidaan oppia?

Arvottaminen, tunne ja järki

Riippuvatko ar­vot arvottamisesta? Jos niin on, voidaan kysyä, onko arvottaminen (arvoilla varustaminen) tunne tai toive vai liittyykö arvottamiseen harkintaa ja tietoa.

Onko meillä arvotietoisuus vai ovatko arvot opittuja? Näitä kysymyksiä käsitellään toisaalla tässä oppiaineistossa.



Jaakko Hintikka (1929-) ja Georg Henrik von Wright (1916-2003) ovat tehneet tutkimuksia, joissa tarkastellaan velvoitteen, sallimisen ja kiellon suh­detta muihin käsitteisiin, esimerkiksi loogisiin käsitteisiin välttämätön, mah­dollinen, mahdoton.

Kehotukset ja käskyt (preskriptiot) ovat ainakin jossain määrin ajatustunteiden (emootioiden) aiheutttamia.

Tehtäviä

  1. Seuraako siitä, että teko on välttämätön, sen pakollisuus?
  2. Voidaanko sallia mahdoton teko?
  3. Seuraako siitä, että teko on sallittu, sen mahdollisuus?
  4. Kumpi on tärkeämpi päätöksen teossa, järki vai ajatustunteet?

Miesten siveys ja naisten siveys



Miksi tällä naisella ei ole, vaatteita?

Feministien (jyrkkä naisasialiike) mukaan siveyden pohjaksi pitäisi ottaa muista huolehtiminen. Tätä käsitystä käsitellään tässä aineistossa tarkemmin hyvesiveydestä puhuttaessa.

Tehtäviä

  1. Onko nykyisessä Suomessa eroja miesten siveyden ja naisten siveyden välillä?
  2. Miten eri uskonnot määräävät miesten ja naisten siveyttä?
  3. Miten naisten ja miesten tasa-arvo siveydessä voidaan toteuttaa?
  4. Mistä johtuu, ettei edes hyvinvointiyhteiskunta ole välittänyt luoda miesten ja naisten eriarvoisuuden estäviä säädöksiä?
  5. Mikä on uskontojen vaikutus miesten ja naisten eriarvoisuuteen?

Arvojärjestykset, teot ja säännöt




Kaksi laihialaismiestä tapaavat raitilla, jolloin toinen kysyy:
  • Sääkös sen mun poikani eilen sieltä avannosta pelastit?
  • Joo mää… toinen vastaa vältellen.
  • No missäs sen pipo on?
Sekä arvottavassa (aksiologisessa) että velvollisuussiveydessä (deontologisessa siveysajattelussa) joudutaan ristiriitaan, jos järjes­telmään kuuluu useita erilaisia arvoja ja sääntöjä eikä niiden kesken ole määritelty järjestystä.

Tästä syystä olisi hyvä pyrkiä ilmoittamaan arvojen tärkeysjärjestys ja siveyssääntöjen soveltamis­järjestys. Siitä, onko tämä mahdollista, ollaan erimielisiä.

Toinen ongelmatilanne syntyy, jollei ilmoiteta, ovatko arvot ja säännöt tarkoitettu liitettäviksi vain kulloinkin esille tulevaan tekoon vai ovatko ne yleisiä sääntöjä, moniin tilanteisiin so­vellettavia, arvot samoja vaikka teot ovat eriaikaisia ja eripaikkaisia.

Järjestelmiä, joissa säännöt sopivat vain yhteen tilanteeseen kerrallaan, kutsutaan tilannejärjestelmiksi (act = teko). Järjestelmiä, joissa säännöt ovat muodoltaan yleisiä sääntöjä (moniin tilanteisiin sopivia), kutsutaan sääntöjärjestelmiksi (rule = sääntö).

Kummallakin suuntauksella on vaikeutensa.
  • Miten tilannejärjestelmän kannattaja voi toimia tilanteissa, joita hän ei ole ennen kohdannut?
  • Eikö sääntöjärjestelmän kannattaja joudu sallimaan poikkeuksia yleisistä säännöistään?
  • Miten siveellinen kasvatus on mahdollista, jos siveysarvot eivät ole edes jotenkin yleisiä?


Tehtäviä

  1. Keksikää kymmenen siveyssääntöä ja asettakaa ne arvojärjestykseen.
  2. Oletko tilannejärjestelmän vai sääntöjärjestelmän kannattaja?
  3. Milloin sinulle tuli viimeksi tilanne, jossa et tiennyt, mitä sinun olisi pitänyt tehdä?
  4. Mistä tilanne johtui?
  5. Ratkesiko ongelma?

Arvojen esiintyminen eri valtarakenteissa

Eurooppalaiset arvot

dirty-war

Eurobarometri 2008

Rauha 45%
Ihmisoikeudet 42%
Ihmiselämän kunnioitus 41%
Kansanvalta 27%
Laillisuus 21%
Yksilönvapaus 21%
Tasa-arvo 19%
Suvaitsevuus 16%
Yhteisvastuu 13%
Itsensä toteuttaminen 11%
Muiden valtarakenteiden kunnioitus 9%
Uskonto 7%
Muut 2%

Mikä tekee onnelliseksi

Eurobarometri 2008



Terveys 73%
Rakkaus 44%
Työ 37%
Rauha35%
Raha 32%
Ystävyys 27%
Vapaus 24%
Oikeudenmukaisuus22%
Sivistys 11%
Nautinto 10%
Usko 9%
Perinne 7%
Järjestys 7%
Yhteisvastuu 6%
Kansa 2%

Suomi ja Irlanti

Mielipidetutkimustekniikka tarjoaa mahdollisuuksia mitata arvojen esiinty­mistä jossain kulttuurissa. Voidaan myös mitata suvaitsevuutta eli sen sallimista, että jotkut yksilöt tai ryhmät noudattavat eri arvoja ja sääntöjä.

Eräissä kansainvälisissä tutkimuksissa Suomi ja Irlanti ovat osoittautuneet Euroopan suvaitsemattomimmiksi maiksi. Myös tässä asiassa on saatu päinvastaisiakin tuloksia.


Tehtäviä

  1. Mitä ongelmia kohtaisimme, jos kielto “Älä tapa” muuttuisi a) luonnonvälttämättömyydeksi b) muuttuisi ri­koslaiksi niin tulkittuna, ettei saa tuhota yhtään elävää organismia? Tiedätkö sellaisia kiellon tulkintoja, jotka poikkeavat suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä tunnetusta tulkinnasta?
  2. Järjestäkää ryhmässä mielipidetutkimus, jossa selvitetään luokkayhteisön tärkeimmät arvot ja säännöt. Erittele tutkimuksen tulokset yllä esitettyjä käsitteitä käyttäen. Hahmottele ryhmän oppilaiden kannattama arvojen ja sääntöjen järjestelmä. Tutki, onko ryhmässä selvästi erottuvia vähemmistöjä.
  3. Tutki jonkin sanomalehden edustamaa arvojärjestelmää.
  4. Tutki jonkin a) naistenlehden, b) miestenlehden arvojärjestelmää. Mitä eroja havaitset? Mistä ne voivat mielestäsi johtua?
  5. Tutki arvojen muuttumista Suomessa viimeisten sadan vuoden aikana.
  6. Miksi terveydenhoitomenoja, lääkkeitä jne vähennetään, vaikka yli 2/3 kansasta pitää terveyttä tärkeimpänä asiana?
  7. Mistä johtuu, että lainsäädäntö on tiukkenemassa ja suvaitsevaisuus vähenemässä?

Moraalifilosofia eli siveysajattelu

Moraalifilosofia eli siveysajattelu tarkastelee siveyttä (moraalia). Joskus moraalifilosofiaa sanotaan etiikaksi. Ennen vanhaan käsitteet "moraali" ja "etiikka" erotettiin toisistaan, mutta anglisoituminen on hävittänyt tämän eron.

Tehtäviä

  • Pitäisikö käsitteet "moraali" ja "etiikka" selventää entiseen tapaan?

Moraaliteologia

Kristillisen katolisen (katolinen = yleinen) kirkon harjoittamaa moraalifilosofiaa kutsutaan moraaliteologiaksi (siveysjumaluustieteeksi).

Katolisella kirkolla on suuria yksityisiä yliopistoja, joissa opetetaan katolista filosofiaa.



Tunnettu kiuruveteläinen rauhantutkija Raimo Väyrynen on ollut katolisessa Notre Damen yliopistossa professorina.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kristillinen katolinen (=yleinen) kirkko on maailman suurin liikeyritys?
  2. Pääseekö mafiaan, jos ei ole katolinen?
  3. Mikä vaikutus katolisella kirkolla on ylikansoitusongelmaan?

Siveyssääntöjen historiaa

Eri kansat, aatteet ja yksilöt ovat olleet hyvin eri mieltä siitä, mitä sääntöjä tulisi noudattaa. Kun muinaiset kuninkaat valloittivat naapurimaita, he saattoivat yrittää muuttaa niiden asuk­kaiden uskontoja ja siveyssääntöjä ja jopa kieltä.



Aleksanteri Suuri.

Tällainen johti helposti kapinoihin. (Esimerkiksi Aleksanteri Suuren (356-323 eaa) valloittamalla alueella omaksuttiin suvaitsevuus erilaisia uskomuksia ja sääntöjä kohtaan).



Muinainen Rooma.

Muinainen Rooma koostui hyvin erilaisista alueista, ja suvaitsevuutta tarvittiin, jotta valtakunta olisi pysynyt koossa. Kuitenkin mui­naisessa Roomassa ryhdyttiin säätämään kaikille kansalaisille yhteisiä lakeja. Syntyi ns. roo­malainen oikeus.

Myöhemmin etenkin kristityt ja muslimit yrittivät yhdenmukaistaa siveyssääntöjä yhdistämällä sotilaallisen ja uskonnollisen vallan. Toisin ajattelevat yksinkertaisesti tuhottiin. Jos tässä ei on­nistuttu heti, sotaa harhaoppisia (kerettiläisiä) tai vääräuskoisia vastaan jatkettiin niin kauan kuin heidät oli alistettu tai tapettu.

Uudella ajalla suvaitsevuutta ovat lisänneet mm. kristinuskon pirstoutuminen (oli tarpeen lo­pettaa uskonsodat kuten 30-vuotinen sota), valistusajattelu, vallankumoukset (esim. Ranskan ja Venäjän vallankumous), kaupan ja teollisuuden tarpeet (oli tarpeen suvaita vääräuskoisia yrittäjiä) jne.

Uudella ajalla lukuisat ihmiset ovat yrittäneet löytää perustaa siveydelle. Muualla tässä oppiaineistossa esitellään näitä yrityksiä.

Tehtäviä

  1. Mitä erilaisia mielipiteitä, filosofisia koulukuntia ja uskontoja muinaisessa Roomassa esiintyi?
  2. Miksi Rooman valtion ja kristittyjen välille syntyi aluksi erimielisyyksiä?
  3. Kumpi osapuoli oli näissä erimielisyyksissä oikeassa?
  4. Mistä johtuu, että arabian kieli levisi Pohjois -Afrikkaan, vaikka pohjoisafrikkalaiset puhuivat alun perin muita kieliä?
  5. Miksi oppikirjat ja tiedotusvälineet eivät sano mitään sotaa uskonsodaksi?

Voidaanko arvoja ja siveysväitteitä palauttaa tosiasiaväitteisiin (propositioihin)

Varsin yleisesti ollaan yleisesti sitä mieltä, että siveyssääntöjä ja arvoja ei voida palauttaa tosiasiaväitteisiin.

Etenkin filosofien keskuudessa esiinty myös päinvastaisia mielipiteitä.

Yksityiskohtaisia sääntöjä voi­daan joka tapauksessa yrittää palauttaa toisiin, yleisempiin sääntöihin.



Esimerkiksi kultaisesta säännöstä (tee toisille kuten toivoisit tehtävän itsellesi, älä tee toisille, mitä et toivoisi tehtävän itsellesi, mui­naiskiinalainen, muinaisintialainen ja muinaiskreikkalainen ajatus) voidaan päätellä suuri määrä yksittäisiä toimintaohjeita.

Tasa-arvon tai jotenkin määritellyn oikeudenmukaisuuden periaatteista voidaan johtaa suuri määrä muita arvoja.

Tehtäviä

  1. Yritä keksiä toimintaohjeita, jotka seuraavat kultaisesta säännöstä. Tutki, syntyykö ohjeiden välille ristiriitoja (eri henkilöt saattavat toivoa itselleen eri asioita).
  2. Vertaa kultaista sääntöä kristittyjen usein esittämään sananparteen “rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi.” Pohdi, miten on meneteltävä, jos vaihtoehtoina ovat oman maan köyhien auttaminen ja kehitysmaiden köyhien auttaminen a) kultaisen säännön mukaan b) periaatteen “rakasta lähimmäistäsi (mutta älä kauimmaistasi) kuin itseäsi” perusteella.
  3. Pohdi sopiiko kultainen sääntö peliohjeeksi.
  4. Pohdi mitä kaikkea sisältyy tasa-arvoisuuden periaatteeseen.
  5. Onko tasa-arvoa mielestäsi tarpeen lisätä vai vähentää?
  6. Pohdi, miten tasa-arvoa voitaisiin lisätä.
  7. Pohdi, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa. Miten oikeudenmukaisuutta voitaisiin lisätä?

Mikä on hyvää ja mikä on pahaa



"On se pahaa, mutta on se hyvää" sanoi alkoholin ystävä viinasta.
Siitä, mikä on hyvää tai mikä on pahaa, on suuri määrä erilaisia mielipiteitä. Eräitä niistä tarkastellaan toisaalla tässä aineistossa.

Eri valtarakenteet ja eri yksilöt ovat pitäneet hyvinä erilaisia asioita. Seuraavassa luettelossa esiintyy aakkosjärjestyksessä joukko meidän valtarakenteessamme varsin yleisesti hyvinä tai ainakin tavoiteltuina pi­dettyjä asioita:
  • Elämä, tietoisuus ja toimintakyky
  • Elämän tasapainoisuus
  • Hyveet
  • Hyvä maine, kunnia, arvostus jne
  • Hyvän ja pahan oikeudenmukainen jakautuminen
  • Itsensä ilmaiseminen
  • Kauneus, sopusointu, oikeat suhteet
  • Kauneuskokemukset
  • Nautinnot ja tyydytys
  • Onnellisuus, tyytyväisyys
  • Rauha, turvallisuus
  • Seikkailu, uutuudet
  • Terveys ja kestävyys
  • Tieto, oikeat mielipiteet, ymmärrys, viisaus
  • Totuus
  • Valta ja menestys
  • Vapaus
  • Ystävyys, rakkaus, yhteistyö

palvelut

Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Erään mielipiteen mukaan hyvää tulisi jakaa mahdollisimman paljon mahdollisimman mo­nille.

Toisaalta usein asetetaan ehdoksi, että pahan määrä on mahdollisimman pieni.

Tehtäviä

  1. Pitäisikö sinun mielestäsi pyrkiä vahentämään kärsimyksiä?
  2. Millaisin toimenpitein kärsimysten määrää on vähennetty maailmanlaajuisesti? Esitä omia ehdotuksiasi lisätoimenpiteiksi.
  3. Tutki esim. Internetillä, mitä tarkoittaa nanoteknologia. Miten kärsimyksiä ajatellaan tule­vaisuudessa lievennettävän nanoteknologialla?
  4. Mitkä ovat sinun mielestäsi kolme tärkeintä yllä olevassa listassa. 
  5. Mikä on vikana käsitteessä "oikeat mielipiteet"?
  6. Pitäisikö sinun mielestäsi hyvää jakaa mahdollisimman monille.
  7. Mistä johtuu, että jotkut varakkaat ihmiset ovat ryhtyneet harrastamaan seikkailulajeja?

Siveyden erityispiirteitä

Sivistyssanojen "moraali" ja "etiikka" alkuperä



Sana “moraali” tulee latinankielen sanasta “moralis”, joka tarkoittaa tapoja koskevaa. “Etiikka” puolestaan tulee kreikan kielen sanasta “ethika”, joka tarkoittaa oppia tavoista.

Siveydellä tarkoitetaan sekä yhteiskunnallista ilmiötä että yksilöiden käsitysten muodostamaa kokonaisuutta.

Eriläisia käsityksiä siveydestä sanotaan kirjallisuudessa etiikan teorioiksi.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla isojen apinoiden arvojärjestys eli nokkimisjärjestys vaikuttaa tapoihin ja käyttäytymiseen?
  2. Millä tavalla nokkimisjärjestys vaikuttaa presidentinvaaleissa?
  3. Miksi on nokkimisjärjestyksiä?

Siveyskieli ja siveysarvostelmat

Siveyskieltä käytetään, kun esimerkiksi ilmaistaan siveysarvostelmia tai lausutaan siveellisiä käskyjä tai kieltoja.

Siveysarvostelmat sisältävät siveyssanoja. Siveyssanoja ovat esimerkiksi:
  • “hyvä”,
  • “paha”,
  • “oikein”,
  • "väärin”,
  • "pitää”,
  • "ei pidä",
  • “saa”,
  • "ei saa",
  • “parempi”,
  • “huonompi”.

Siveysarvostelmia ovat esimerkiksi seuraavat:
  • “Mustasukkaisuus on alhainen vaikutin.”
  • “On väärin olla itsekäs.”
Siveyskäskyjä ovat esimerkiksi:
  • “Pidä lupauksesi”
  • “Auta köyhiä maita!”
  • “Rakasta lähimmäistäsi!”
Siveyskieltoja ovat esimerkiksi:
  • “Älä tapa.”
  • “Älä varasta.”
  • “Älä valehtele.”
Kaikki arvostelmat eivät ole siveysarvostelmia. Sellaisia arvostelmia, jotka eivät ole siveysarvostelmia, ovat esimerkiksi:
  • “Tämä on hyvä auto.”
  • “Ruusut ovat rumia.”

Tehtäviä

  1. Luettele viisi siveysarvostelmaa, joista ihmiset ovat melko paljon yhtä mieltä.
  2. Luettele viisi siveysarvostelmaa, joista ihmiset ovat melko eri mieltä.
  3. Luettele viisi kieltoa, joita et aio noudattaa.
  4. Millaisia siveyslauseita ihmiset ilmaisevat kiroilemalla?
  5. Kuinka monta kertaa päivässä valehtelet?

Siveysilmaisut ilman kieltä



Paitsi kieltä käyttämällä siveys voidaan ilmaista ilmeiden ja eleiden avulla. Kun puhumme vihaisesti, ilmaisemme, ettemme hyväksy jotain. Vihastuneena saatamme ilmaista siveellisen suuttumuksemme polkaisemalla jalkaa.



Hyväksymisen saatamme ilmaista hymyllä tai ta­puttelemalla (Sääntö miehille: älä kuitenkaan taputtele vieraita naisia, älä harkitsemattomasti edes omaa vaimoasi).

Myös huumori on varsin usein siveyden ilmaus.

Tehtäviä

  1. Milloin sinua on viimeksi taputeltu? Millaisia seurauksia taputtelusta voi olla?
  2. Onko taputtelu sukupuolista ahdistelua?
  3. Mikä on uusin ruotsalaisvitsi?
  4. Ovatko eri mielentiloja kuvaavat ilmeet opittuja vai periytyviä?
  5. Mitä haittaa on siitä, ettei osaa päätellä asioita ihmisten kasvojen ilmeistä?

Siveyssanojen avulla voidaan hämätä

Usein siveyskieli on varsin mutkikasta, ja siveyssanojen avulla saatetaan hämätä ihmisiä.

Tehtäviä

Seuraavissa tehtävissä voidaan käyttää esimerkiksi kirjastoista löytyviä vitsikirjoja tai Internetiä.
  1. Etsi vitsejä, joissa ei arvioida asioita siveellisesti.
  2. Etsi vitsejä, joissa arvioidaan joitain asioita hyväksyvästi.
  3. Etsi vitsejä, joissa arvioidaan joitain asioita kielteisesti.
  4. Etsi vitsejä, joissa halvennetaan jotain ihmisryhmää.
  5. Keksi jokin halventava vitsi, joka Internetissä julkaistuna johtaisi käräjöintiin.

Siveys ja yhteiskunta

Miksi ihminen ryhtyy arvostelemaan



Voidaan kysyä, mistä johtuu, että ihminen yleensä ryhtyy arvostelemaan muiden ihmisten te­koja ja niiden vaikuttimia.

Monet ajattelevat, että tämä johtuu siitä, että ihminen, (kuten esimerkiksi jo Aristoteles huomautti) on yhteiskunnallinen olento.



Käytännössä kaikissa yh­teiskunnissa syntyy vallitseva käsitys siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa. Kirjoittajan tietoon ei ole tullut yhtään yhteiskuntaa, jossa vallitsisi täysi nihilismi.

Yhteiskunnissa eläviä eläimiä yhdistää yleensä ainakin jossain määrin myötä­tunto (sympatia).

Jokaisen yksilön toiminta on omiaan vaikuttamaan muiden yhteisössä elävien yksilöiden tilaan joko edistäen tai ehkäisten heidän menestystään.




Tohtori Matt Ridley.

Tämän väitteen paikkansapitävyydestä on kiistelty runsaasti, mutta vasta viime vuosikymme­nien tutkimukset, joissa on sovellettu peliteoriaa suoraan ihmisiin (selostuksia näistä kokeista on esimerkiksi Matt Ridleyn kansantajuisessa kirjassa Jalouden alkuperä, Art House, 1999), ovat osoittaneeväitteessät sen, että  on jotain perää.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen yhteisöissä elävää eläinlajia.
  2. Luettele kymmenen yksikseen elävää eläinlajia.
  3. Mistä johtuu, että molemman tyyppiset eläinlajit saattavat menestyä?

Mielihyvä ja mielipaha



Yleensä muut yhteisön jäsenet arvostelevat jokaista yksilöä.

Yksilön toiminta herättävät usein joko mielihyvää tai mielipahaa aina sen mukaan, vastaako se niitä arvostuksia, jotka yhteisössä on hyväksytty, vai eivät.

Tehtäviä

  1. Kannattaako välttää mielipahan tuottamista muille?
  2. Kannattaako eri mieltä olevia halventaa?
  3. Kannattaako imarrella?

Mistä lapsi saa siveyskäsityksensä

tappelu-ukraina

Ukrainan parlamentissa tunnetusti tapellaan.

Lapsi omaksuu ensimmäiset siveyskäsityksensä kotona, kun vanhemmat käskevät ja kieltävät häntä.

Muita siveyskäsityksiä hän saa tovereiltaan, muilta aikuisilta ja koulusta.

Siveyskäsitykset eivät tule tyhjästä, vaan kukin yhteisö kasvattaa niitä jäseniinsä.

Yksilön siveyskäsitykseen vaikuttaa myös hänen perimänsä.

Siitä, kumpi vaikuttaa enemmän, ympäristö vai perimä, on suurta erimielisyyttä.

Tehtäviä

  1. Missä määrin siveelliset taipumukset periytyvät?
  2. Miten on mahdollista, että yhteisö voi kasvattaa jäsenensä sellaisiin siveuskäsityksiin, jotka kauhistuttavat meitä?
  3. Miksi juutalaisten ja muslimien rituaaliteirastusta ei aiota hyväksyä Suomessa?

Sisäistäminen, yliminä, omatunto



Lapsen sanotaan sisäistävän yhteisönsä siveyden, hänelle kehittyy “yliminä” eli “omatunto”.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla omatunto vai yliminä?
  2. Mistä sinun siveyskäsityksesi ovat peräisin?
  3. Ota selvää siiitä, mikä on psykopaatti.
  4. Voidaanko psykopaattien vaikutusvaltaa mitenkään vähentää?
  5. Voiko psykopatian poistaa kasvatuksella?

Neurofilosofian käsitys siveydestä

Kiinnostus ihmisen tietoisuuteen on herättänyt uudelleen kysymykset siitä, mistä tulevat halu kantaa vastuuta toisesta ja käsitykset oikeasta ja väärästä.

Onko käyttäytyminen, jonka sanomme nojaavan perusarvoihin ja perustuslakiin, itse asiassa kaikille tai useimmille nisäkkäille ominaista käyttäytymistä.

Ainakin jotkut ajattelevat aivotutkimuksen tarjoavan uusia selityksiä vanhoihin kiistoihin.



Professori Patricia S. Churchland.

Patricia S. Churchlandin
kirjassa Braintrust: What Neuroscience Tells Us about Morality ((2011) Princeton University Press) alaotsikossa kysytään, että mitä neurotiede kertoo meille siveydestä.
Neurotiede on yleisnimitys niille tieteenaloille, jotka tutkivat hermoston toimintaa ja rakennetta.
Lähtökohtana on se käsitys siitä, että itsesuojelu sekä itsestä ja jälkeläisistä huolehtimien ovat ihmisen lajikehityksen (evoluution) tulosta. Aivot  pyrkivät pitämään yllä tätä rakennelmaa.

Siveyden salaisuuksia pohtinutta lukijaa todennäköisesti arveluttaa se, että siveyden alkuperä liitetään kiinteästi kahteen aineeseen, (neuropeptidit: oksitosiini ja vasopressiini). Eikö tässä jo yksinkertaisteta siveyskäsitystä liikaa, jos sen ratkaisevina tekijöinä ovat niin sanotut rakkaushormonit?
Hormoni on elimistön välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin verenkierron välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntatapahtumiin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista umpirauhasista.

hypothalamus

Hypothalamus.

Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa ja hypotalamus säätelee tahdosta riippumattoman hermoston viestien mukaan aivolisäkeen toimintaa. Hormoni voi vaikuttaa aivan pieninäkin määrinä sellaiseen soluun, jossa on hormonille erikoistuneita vastaanottajia.

Hormoneja käytetään myös lääkinnällisessä tarkoituksessa ja raskauden ehkäisyssä. Hormonien säännöllinen käyttö johtaa usein elimistön oman hormonituotannon lamaantumiseen.

Hermostolla ja hormonitoiminnalla on yhteinen keskus väliaivojen pohjassa. Sinne tulee sekä hermosolujen välittämää, että verenkierron tuomaa tietoa elimistön sisältä ja ulkopuolelta. Väliaivojen pohja säätelee hormonituotantoa. Aivolisäkkeen hormonit vaikuttavat vuorostaan muihin umpirauhasiin. Hermosto ja hormonit toimivat yhdessä esimerkiksi silloin kun suutumme, pelästymme tai stressaannumme.

Stressi voidaan määritellä ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin.
Churchland kysyy, ulottuuko oksitosiinin vaikutus rakkaussuhteiden ohella yleisemminkin ihmissuhteisiin - ja vastaa myöntävästi. Perustelut lähtevät nisäkkäille ominaisesta käyttäytymisestä ja päätyvät erilaisiin koeasetelmiin.

Esimerkiksi nenäsuihkeena annettu oksitosiini lisää ihmisen luottamusta toisiin. Suihkeen saanut sijoituspäätösten tekijä luottaa selvästi enemmän rahastonhoitajan viisauteen kuin se, joka ei saanut suihketta.

Ultimatum-pelissä suihkeen saaneet ovat anteliaampia kuin vrtailuryhmän pelaajat. Tämä voidaan tulkita niin, että oksitosiinitason noustessa pelaaja haluaa välttää tilanteen, jossa toinen avoimesti osoittaa mielipahansa hänen jakopäätökseensä.
Ultimaatumi (lat. ultimatum, viimeinen) on uhkavaatimus



Oksitosiini on melko monimutkainen kemiallinen yhdiste.

Churchland ei väitä, että oksitosiini selittäisi siveyden synnyn. Se auttaa kuitenkin ymmärtämään sitä, miksi ihminen vaivautuu ottamaan toisen huomioon. Ystävyydenosoitus käynnistää oksitosiinin tuotannon, ja tämä puolestaan synnyttää mielihyvän tuntemuksia. Haluamme pitää toisen myötämielisenä välttääksemme alhaisen oksitosiinitason aiheuttaman mielipahan.

Lapsi kokee erityisen vahvasti hyväksymisen ja hylkäämisen. Hän oppii huomaamatta tavat, joita seuraamalla tulee hyväksytyksi. Lapsi oppii myös oudoksumaan toisenlaisia tapoja. Ihmisen kyky oppia jäljittelemällä on uskomattoman monipuolinen. Jäljittelytaitoon liittyy kyky ymmärtää vertauskuvien merkityksiä tavalla, jota eivät selitä vain peilineuronit. Tueksi tarvitaan käsitys mielestä.

Joukkoon kuuluminen on edelleen tärkeää, mutta aikanaan se oli elinehto. Alkukantaiset yhteisöt olivat pieniä, ja samoista saaliista kamppailevat naapuriyhteisöt olivat toistensa vihollisia. Tunne yhteisön lujasta yhteenkuuluvuudesta oli sen ajan perusturvaa.

tarzan

Tarzan, apinain kuningas.

Luopioiden suhteettoman ankaralla käsittelyllä on pitkät perinteet. Kysymys ei ole järkevästä harkinnasta vaan voimakkaasta tunne- ja/tai hormonivasteesta, joka juontuu jostain viidakon pimennosta. Aristoteleen toteamus, että ihminen on yhteisöllinen eläin, saa yhden selityksen lisää.

Tällä tavoin määräytyy voimanlähde, jonka varaan ihminen rakentaa ominaista tapaansa kantaa huolta läheisistä. Se ei sinänsä selitä siveyttä kuten eivät perintötekijätkään, sillä ihmiselle on ominaista myös oppiminen ja opitun muistaminen.

Näin on saatu ainekset omantunnon muodostumiselle, kyvylle punnita monia tapoja, sääntöjä ja ohjeita. Omantunnon viesti riippuu yhteisöstä ja kulttuurista. Toisesta huolehtiminen, toisen mielen tilan tunnistaminen, niukkuuden jakaminen ja yhteistyökäytäntöjen oppiminen saavat erilaisia muotoja.



Jokaisella valtajärjestelmällä on taipumus määritellä omat tapansa, sääntönsä ja palvontamenonsa luonnollisiksi ja muut oudoiksi ja torjuttaviksi. Tästä monet ovat etsineet ihmiselle ominaisia piirteitä, kaikkialla noudatettuja hyveitä.

Churchland tarkastelee listauksia kohtuullisen monipuolisesti ja päätyy toteamukseen, ettei niistä löydy perustetta väitteelle, että siveys olisi meissä synnynnäistä. Meille on kyllä annettu eväät, jotka antavat hyvät edellytykset siveyden rakentamiselle ja noudattamiselle, mutta siveys itsessään on yhteisön tuote.

Kirjassa on monia sivujuonia, kuten kuvaus ns. Humen giljotiinin käyttökelpoisuudesta päätöksenteossa. Giljotiini erottaa toisistaan tosiasiat ja arvot, sen miten asiat ovat ja miten niiden pitäisi olla. Mutta ihmiset eivät piittaa giljotiinista. Aivot antavat tiheästi "pitäisi" -komentoja ilman, että henkilö niitä huomaa.
Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä
Potilaan ja lääkärin vuorovaikutuksessa vilistävät vaikuttimet, vaistot, tunteet, havainnot, ennusteet, muistikuvat, valvonta, palkkio ja erehdyksen uhka. Hoitoyhteenveto (epikriisi) saattaa antaa Humea tyydyttävän käsityksen asiasta, mutta se  jättää paljon sanomatta siitä, mitä päässä ehti tapahtua.

Se, että useimmat ihmiset eivät piittaa Humen giljotiinista eli arvojen ja tosiasiain toistaan erottamisesta, ei kuitenkaan kumoa sitä, että ihmisten olisi hyvin hyödyllistä oppia käyttämään Humen giljotiinia.



Churchland varoittelee aivokuvantamisen ylitulkinnoista. Aivot eivät ole kuin Sveitsin armeijan veitsi, jossa jokaisella osalla on tarkasti määrätty tehtävänsä. Hän käy läpi filosofian klassikkoja ja huomauttaa muun muassa, ettei yleiseksi tarkoitettu kultainen sääntö suinkaan ole yleinen: ei ole sanottua, että haluaisin itseeni sovellettavan toisen arvojen mukaista hoitoa.

Churchland tarkastelee myös uskonnon ja siveyden suhdetta ja hylkää muun muassa ajatuksen uskonnosta ihmislajin periytyvänä sisäisenä ohjaajana. Ymmärrys oikeasta on löydettävä laajemmasta viitekehyksestä. Kärki suuntautuu uskonnollista fundamentalismia vastaan. (Hän viittaa ohimennen George W. Bushiin, joka sanoi keskustelevansa valtion asioista Jumalan kanssa.)
Fundamentalismi (lat. fundamentum, perustus, pohja) on alun perin pohjoisamerikkalainen kristillinen liike, joka korostaa Raamatun sanatarkkaa erehtymättömyyttä
Churchlandia on arvosteltu sanomalla, että hänen edustamansa neurofilosofia kaventaa ihmiskuvaa ja yrittää korvata filosofisen ja psykologisen sanaston neurotieteellisellä käsitteistöllä.

Tehtäviä

  1. Mikä on ihmislajin kehityksen (evoluution) osuus ihmisen siveydessä?
  2. Mikä ihmisen siveydessä on opittua?
  3. Missä määrin kaikki inhimillinen ajattelu on opittua?
  4. Miten aivan pieni lapsi oppii asioita?
  5. Mistä johtuu, että simpanssivauva jää nopeasti jälkeen ihmislapsen kehityksestä?
  6. Mistä johtuu, että eräillä eläimillä on paljon parempi muisti kuin ihmisisllä?
  7. Mistä johtuu, että eräs simpanssi on ylittänyt kasvattajansa (ihminen) kyvyt eräissä älykkyyttä vaativissa tehtävissä?

Tavat ja lait


Luonnollinen kehitys (evoluutio)

mink-coat

Tuomari kysyi todistajalta:
  • Tietääkö todistaja, mitä saa väärästä valasta?
  • Totta kai minä tiedän, siitä saa Porschen ja minkkiturkin!
Charles Darwin (1809 - 1882) sanoi (teoksessaan “Ihmisen polveutumisesta”), että myös ihmisen korkeimmat henkiset kyvyt, kuten esimerkiksi hänen siveystunteensa, ovat pitkän luon­nollisen kehityksen tulosta ja että niiden alkeellisia muotoja voi havaita jo korkeammissa eläimissäkin.

Tehtäviä

  1. Mitä yhteisiä ominaisuuksia on ihmisellä ja koiralla?
  2. Miksi eläinten siveelliset ominaisuudet yritetään usein kiistää?
  3. Miten on mahdollista, että huomattava osa suomalaisista papeista uskoo edelleen paholaiseen, jonka ajatellaan viettelevän ihmisiä pahoihin tekoihin?

Perityt tavat



Muinaisten heimojen keskuudessa esi-isiltä perityt tavat määräsivät usein lähes kokonaan heidän käsityk­sensä hyvästä ja pahasta.

Tapojen velvoittavaa luonnetta osoittaa se, että niiden rikkominen herättää usein paheksuntaa. Tietenkään kaikki tavat eivät ole velvoittavia, eikä kai­kista tavoista tule siveyskäskyjä.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä olet tapakulttuurista?
  2. Onko sitä liikaa vai liian vähän?
  3. Voivatko jonkun ihmisen hyvät tavat johtaa muita ihmisiä harhaan?
  4. Miksi yläluokan tavat vähitellen leviävät koko kansan keskuuteen?
  5. Mitä täysin hulluja tapoja Suomessa edelleen on?

Mielenlaatu ja siveys


Kuvan saat suuremmaksi valitsemalla selaimestasi Näytä kuva.

Siveysarvostelmissa kiinnitetään usein huomiota mielenlaatuun. Usein tekoa saatetaan ar­vostella teon vaikuttimien (motiivien) eli mielenlaadun mukaan.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että hyvät vaikuttimet johtavat joskus hirveisiin tuloksiin?
  2. Milloin hyväntahtoisuus on toivottavaa?
  3. Miksi vaikutinta pidetään Suomessa tärkeänä?

Mielenlaatu ja tavat

Kun tarkastellaan tapoja, havaitaan, ettei mielenlaadulla ole suurta väliä, pääasiana pidetään useimmiten tavan muodollista noudattamista.

Kun sanon “Hyvää päivää”, kukaan ei ajattele, että tässä toivotaan toiselle jotain hyvää.

Tehtäviä

  1. Mitä haittoja on pikkutarkasta tapojen noudattamisesta?
  2. Onko sinulla oikeus kehittää omat tapasi?
  3. Mitkä tavat ovat yhteiskunnan voimavarojen turhaa tuhlausta?

Tapa, siveys ja laki



Kumpi yllä olevassa mainoksessa esitetyistä kirjoista on muuttunut mainoksen julkaisemisen jälkeen?

Tässä suhteessa tapa muistuttaa lakia, joka on saanut alkunsa tavasta.

Laki ei tuomitse mielenlaatua vaan pelkästään tekoja.

Lait saattavat sisältää siveyssääntöjä muistuttavia kiel­toja, mutta on myös lakeja, joilla ei ole juuri mitään tekemistä siveyden kanssa.

Siveys vaikuttaa siihen, millaisia lakeja säädetään.

Lait puolestaan voivat muuttaa ihmisten käyttäytymistä ja asenteita, jolloin myös ihmisten siveys muuttuu.

Näin lait ja siveys vai­kuttavat jatkuvasti toisiinsa.

Sellaisia lakeja, joita yhteiskunnan siveys ei tue, ei yleensä sää­detä tai ei ole ainakaan erityisen viisasta säätää.

eduskunta

Toisaalta sellaiset lait, jotka ovat ajan kuluessa menettäneet yhteiskunnan siveystuen, kumoutuvat ennen pitkää.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa sitä, missä määrin erilaiset siveyskäsitykset vaikuttavat Suomen eduskunnan lainsää­däntötyöhön.
  2. Keskustelkaa jostain huomiota herättäneestä tuomioistuimen päätöksestä, joka on herättänyt siveysarvostelua.
  3. Pohtikaa, miksi oikeudessa tuomitaan tekoja mutta ei mielenlaatua. Mihin mielenlaadun tuo­mitseminen saattaisi johtaa? Voitko löytää historiasta esimerkkejä?
  4. Onko lakeja liikaa vai liian vähän?
  5. Mitä lakeja pitäisi mielestäsi kumota?

Siveys käyttäytymisen määrääjänä

Yhteisön olemassaoloon vaikuttavat tavat

Jotkut säännöt saattavat olla niin tärkeitä, että koko yhteisön olemassaolo riip­pun niiden noudattamisesta. Näiden erityisen tärkeiden sääntöjen joukkoon kuuluvat ennen kaikkea seuraavat:
  1. “Älä tapa.”
  2. “Älä varasta.”
  3. “Älä valehtele.”


Professori Rafael Karsten.

Suomalainen Etelä-Amerikan intiaanien tutkija (professori Rafael Karsten) kirjoitti:

“Käytännöllisesti katsoen kaikki yhteiskunnat ovat pitäneet näitä käskyjä suuressa arvossa. Yhteiskunta, jossa näitä käskyjä ei noudatettaisi omiin heimolaisiin nähden, jossa jokainen päästäisi omat itsekkäät viettinsä valloilleen ja jossa yhteiselämä muodostuisi kaikkien so­daksi kaikkia vastaan, sortuisi olemassaolon taistelussa.

Mutta sellaista yhteiskuntaa ei ole milloinkaan ollut olemassa. Luonnonihminen ei ole epäsosiaalinen ja verenhimoinen villi, jolla ei ole omaatuntoa, lakia tai oikeusjärjestystä, vaan hän on voimakkailla yhteiskunnalli­silla tunteilla varustettu olento, ja sen mukaan myös siveellinen olento.”


Siveellinen olento = moraalinen agentti.

Tehtäviä

  1. Miksi ihmisten tappamiselle ei näytä tulevan loppua?
  2. Miksi yhteiskunnat tuomitsevat lähinnä pikkuvarkaita?
  3. Miksi yhteiskuntien johtajat itse valehtelevat jatkuvasti?

Myötätunto

Yhteiskunnallisen kehityksen alkuasteilla yhteistunne ja ihmisten välinen myötä­tunto saattavat erittäin voimakkaita. Kovien elinehtojen vallitessa sellainen voi olla tärkeää.



(Professori Rafael Karsten kertoo, että) Chaco- intiaanien keskuudessa karkeat rikokset kuten murhat ja varkaudet ovat täysin tuntemattomia. Heimon kaikkia jäseniä yhdistävää yhteistuntoa he ilmaisevat sanoilla “me olemme kaikki veljiä”.

Toisaalta viime aikojen tutkimuksissa on todettu, että ihmisten välinen myötätunto on ollut nykyistä vähäisempää entisaikojen (ja myös nykyisissä) pienissä yhteisöissä.

Tehtäviä

  • Miksi ihmissyönti on epäterveellistä?

Velvollisuudentunnon syitä

Edellä mainitut yhteiskunnalliset ja mielitieteelliset (psykologiset) tosiasiat selittävät myös velvollisuudentun­non syntyä.

Sen sisältönä on ollut alun perin tavan vaatimus.

Alun perin velvollisuus oli elä­mistä sopusoinnussa tavan kanssa.

Tehtäviä

  • Miksi suurin piirtein kaikki uskonnot ovat kehottaneen orjia ja palvelijoita nöyryyteen?

Jumalien ja esi-isien edustama siveys

Jumalien ja esi-isien edustama siveys on niiden siveysvaatimusten heijastusta, joita yhteiskunta itse asettaa velvollisuuden mukaisille toiminnoille.

Esimerkiksi katumus siveysilmiönä selittyy siten, että voimme tuntea paheksumista myös omien tekojemme johdosta.

Professori Rafael Karstenin esimerkki:

Charles Darwin kertoo koirasta, jota ei ollut milloinkaan rangaistu.



Kerran, kun se oli nälkäinen, se va­rasti lihapalan isäntänsä pöydästä.

Koira ei kuitenkaan syönyt sitä, vaan se vei sen sohvan alle, ja sinne se piiloutui.

Hetken sisäisen taistelun jälkeen, jolloin isäntä ei millään tavoin puuttunut asiaan, koira tuli, osoittaen kaikkia pelon, häpeän ja katumuksen merkkejä, esille, ja laski varastetun lihapalan isäntänsä jalkojen eteen, ikään kuin pyytäen häneltä rikostaan an­teeksi.

Tehtäviä

  • Vertaile eri koiratotujen syyllisyydentuntoa. Mukaan on otettava älykkäiksi tunnettuja koirarotuja ja myös suomalaisia älykkäitä koirarotuja (hyvä esimerkki on Lapin porokoira).

Siveystajunnan alkumuoto

Siitä, että ensimmäiset siveysarvostelmat olivat yleisiä, yhteiskunnan puolelta tulevia arvos­telmia, voidaan päätellä, ettei siveystajunnan alkumuoto ole ollut yksityisen ihmisen oma­tunto.

Omatunto on tuskin koskaan sanan varsinaisessa mielessä yksilöllinen, siinä kuvastuu lähinnä yhteisöllisen ympäristön mielipide.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitä käskyjä tai kieltoja voidaan pitää elintärkeinä meidän aikanamme maailman, oman maan tai kotiseudun kannalta.
  2. Pohtikaa kasvattajan vastuuta omantunnon luojana.
  3. Pohtikaa olivatko muinaissuomalaiset raakoja villejä. Pohtikaa miten ruotsalainen, kristilli­nen historiankirjoitus on saattanut vääristää kuvaa muinaissuomalaisista.
  4. Pohtikaa tapauksia, joissa myytti “jalosta villistä” ei pidä ollenkaan paikkaansa.
  5. Onko sinulla omatunto? Jos on, miksi on?

Toislakinen, omavastuinen ja yleinen siveys



Käsitteitä

Jos siveyden katsotaan olevan peräisin vallanpitäjiltä, jumalilta tai uskontojen säännöistä, on tapana puhua toislakisesta (heteronomisesta) siveydestä.

Jos siveyden katsotaan olevan peräisin ihmisiltä, puhutaan omalakisesta (autonomisesta) siveydestä.

Autonomia tarkoittaa sananmukaisesti omalakisuutta. Autonominen ihminen on itsenäinen ja riippumaton.

Jos siveyden katsotaan koskevan koko luontoa, puhutaan yleisestä siveydestä, (Viimeksi mainittu käsite kuuluu posthumanismin käsitteistöön.).

Tehtäviä

  1. Mitä haittaa voi olla autonomisen (omalakisen) siveyden liiasta korostamisesta?
  2. Mitä tarkoittaa posthumanismi?
  3. Miksi Suomessa ei juuri puhuta posthumanismista?

Eri käsityksiä

Onko siveyden perusta haettava jumalan tahdosta vai ihmisen siveystajunnasta? Onko luon­nollinen siveys riittävä, vai tarvitseeko ihminen jumalallista apua voidakseen kehittää hy­vettä? Mikä merkitys on yleensä annettava uskolle siveyteen nähden?

Ihmiskeskeisen siveyden päälause on:
  • Siveys on puhtaasti inhimillistä alkuperää.
Uskonnot saattavat asettaa arvoja, jotka ovat ns. maallisen elämän arvojen yläpuolella (ts. liittyvät esim. väitet­tyyn kuoleman jälkeiseen elämään).



Toislakista (heteronomista) siveyttä voi olla kahta lajia. Se ulkoinen mahti (eli auktoriteetti), joka antaa siveyssäännöt, ei välttämättä ole jumala tai pyhä kirja, vaan se voi olla myös yksinvaltias tai muu kansan tahdosta riippumaton valtioelin.

Yhteiskunnan rikkaat voivat myös olla siveyden säätäjiä. Tosin heillä on taipumus säätää itselleen toiset säännöt kuin köyhille.

Valistusajattelijat tarkoittivat luonnollisella siveydellä siveyttä, joka syntyy “turmeltumatto­masta”, alkuperäisestä ihmisluonnosta.

Tehtäviä

  1. Mitä nykytieteen vastaista on käsityksessä, että on olemassa jokin alkuperäinen, turmeltumaton ihmisluonto?
  2. Millä tavalla perinnöllisyystieteen huomiotta jättäminen on vaikuttanut sosialististen yhteiskuntajärjestelmien vararikkoon?
  3. Voiko ihminen voi omaksua posthumanistisen siveyden?

Jumalanlakinen siveys


Jumalanlakinen (teonominen) siveys voi esiintyä eri muodoissa.

Jyrkimmässä muodossa se sanoo, että hyvä on hyvää sen tähden, että jumala sen tahtoo.

Ihminen ei saa ryhtyä arvostelemaan jumalan tahtoa edes silloin, kun jumalan käskyt näyttävät epäinhimillisiltä.

Varsinaisesti uskontokeskeinen siveys on aina ollut tällä kannalla.

Tämä siveys esiintyy tyypillisimmillään siinä juutalaisten kirjassa, joka meillä tunnetaan nimellä Vanha testamentti. Vanha testamentti on osa kristittyjen Raamattua.



Vanhan testamentin kertomuksessa Aabraham on valmis uhraamaan Jahve -jumalan käskystä oman poikansa, vaikka tämä teko näyttää hänestä julmalta ja inhimillisesti mielettömältä.

Tehtäviä

  1. Miten nykyiset juutalaiset, kristityt ja muslimit "tulkitsevat" kertomusta Aabrahamista ja Iisakista?
  2. Mistä syystä monissa uskonnoissa ihmisiä on uhrattu (tapettu) jumalille?
  3. Miksi ateisteja edelleen teloitetaan ateismin takia?
  4. Miksi filosofi Søren Kierkegaard piti Aabrahamin ajattelua siveellisenä?

Islam esimerkkinä jyrkästi jumalanlakisesta siveydestä

khomeini

Sayyid Ruhollah Mostafavi Musavi Khomeini.

Jyrkästi uskontokeskeistä siveyttä noudatetaan nykyään melko monissa islamin maissa. Esi­merkiksi Iranin shiiamuslimien johtaja, Ajatollah Khomeini pyrki elämän yksityiskohtia myöten määräämään kannattajiensa elämästä.

Hän jopa määräsi, kumpi jalka edellä noustaan ylös vessanpöntöltä.

Niissä islamin maissa, joissa noudatetaan isla­milaista lakia (shariaa), on käytetty rangaistuksia, joita meillä Suomessa pidetään epäinhimilli­sinä.

Esimerkiksi varkailta on katkottu käsiä ja ns. avion rikkojia on kivitetty kuoliaaksi.

viinapullo

Alkoho­lin nauttijoita ja ateisteja on teloitettu.

Kaikki nämä rangaistukset ovat islamin lain (sharian) mukaisia.

Islamin laki (sharia) ei ole sama asia kuin islamin pyhä kirja, Koraani. Näitä asioita tarkastel­laan yksityiskohtaisesti muualla tässä aineidstossa.

Raiskauksen uhreja on teloitettu

raiskaus

Kuva on näytellystä raiskauspornofilmistä.

Aivan äskettäin islamilaisessa Pakistanissa teloitettiin nainen kivittämällä siksi, että hän oli joutunut raiskauksen uhriksi.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että monissa maissa on edelleen käytössä kuolemanrangaistus.
  2. Kannatatko kuolemanrangaistusta?
  3. EU on sitoutunut kuolemanrangaistuksen kieltoon. Mistä tämä johtuu?
  4. Mitä EU voisi tehdä kuolemanrangaistuksen poistamiseksi niistä maista, joissa se on käytössä?
  5. Suomalaiset eroavat esimerkiksi yhdysvaltalaisista siinä suhteessa, että siveyttä ei pidetä erityisemmin uskonnosta peräisin olevana (asia on tutkittu jo vuonna 1973). Mistä tämä saattaisi johtua?

Väite, ettei voi olla siveyttä ilman uskontoa

Usein myös uskontojen sisällä on vallinnut erimielisyyttä siitä, voiko siveys olla olemassa ilman uskontoa.

Kristinuskon perustajiin kuuluva Paavali puhuu Raamatun Toisessa roomalaiskirjeessä luonnollisesta laista, mikä pakanoillakin on.

Pakanoiksi (paganus =maalainen) Raamattu nimittää yk­sinkertaisesti niitä, jotka eivät ole kristittyjä.



Kristittyjen taivas

Toisaalta tämä luonnollinen siveys ei kuiten­kaan ollut Paavalin mielestä riittävä. Kaikkialla, missä hän puhuu ns. kristillisestä pelastuk­sesta (tarkoittaa Taivaaseen pääsyä kuoleman jälkeen), hän korostaa ihmisen syntisyyttä (kristityt kutsuvat synniksi kristillisen siveyden vastaista toimintaa ja ajattelua).

Paavali kehitti kristinuskoon opin, jonka mukaan ihminen pääsee Taivaaseen vain jumalan armosta ja Jeesuksen (kris­tinuskon jumalan toinen persoona) suorittaman sijaiskärsimyksen kautta.

Tehtäviä

  1. Mistä käsitykset kuvitellusta kuoleman jälkeisestä elämästä ovat peräisin?
  2. Mistä johtuu, että kuviteltuun kuoleman jälkeiseen elämään ryhdyttiin parituhatta vuotta sitten liittämään palkintoja ja rangaistuksia?
  3. Filosofit herjaavat usein seuraussiveyttä. Pohtikaa sitä, miksi he eivät yleensä herjaa kristillis-islamilaista seuraussiveyttä paratiiseineen ja helvetteineen?

Latinalaiset ja bysanttilaiset kristityt siveydestä

Kristinuskossa kreikkalaiset ja itämaiset kirkkoisät (kristillinen nimitys merkittäville opin vaikuttajille, itämaisia olivat mm. Clemens Aleksandrialainen (n. 150-202) ja Origenes (n. 184-254)) pitivät suuressa arvossa kreikkalaisia.

Tästä syystä he myös antoivat arvoa sille luonnolli­selle siveydelle, jota nämä edustivat.



Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoisä Augustinus

Sitä vastoin latinalaiset kirkkoisät (etenkin Tertullianus, k. n. 220) ja Augustinus (354-430)) eivät ainoastaan vastustaneet silloista todellisuustutkimusta (tiedettä) ja “pakanal­lista” ajattelua yleensä, vaan kielsivät luonnolliselta siveydeltä arvon.
“Pakanain hyveet eivät ole kuin loistavia paheita”
- näissä (Augustinuksen) kuuluisissa sanoissa on puhtaasti uskon­nollisen siveden periaate lausuttu ilmi jyrkimmässä muodossaan.

Keskiajalla kristillinen kirkko kannatti yleensä tätä (Augustinuksen) käsitystä.

Tehtäviä

  1. Evankelis-luterilaisten kristittyjen ja katolisten kristittyjen yhteistyö on lisääntynyt. Mistä johtuu, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko puhuu edelleen mieluummin Augustinuksesta kuin Tuomas Akvinolaisesta?
  2. Olivatko muinaiskreikkalaisten jumalat siveellisempiä kuin tavalliset ihmiset?
  3. Mitä eri käsityksiä uskonnoista muinaisessa Kreikassa esiintyi?

Pelagiuksen käsitys



Harhaoppinen Pelagius

Vastakkaisia mielipiteitäkään ei puuttunut. Afrikkalainen munkki (Pelagius) kannattajil­leen edusti toiveikkaampaa (optimistisempaa) käsitystä ihmisestä.

Tämän käsityksen mukaan siveys oli mahdollinen ilman uskoa.

Katolinen kirkko tuomitsi (Pelagiuksen) opin.

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, millaista on puolipelagiolaisuus (semipelagiolaisuus).
  2. Mitkä taloudelliset tekijät puolsivat Pelagiuksen opin tuomitsemista?
  3. Miten niin kiistattomasta käsityksestä, että siveyttä on olemassa oli uskontoja olemassa tai ei, saattoi olla kiistaa?

Tuomas Akvinolainen



Tuomas Akvinolainen. Katolisen kristillisyyden pääfilosofia on uustomismi.

Kristillisen kirkon (roomalais-) katolisen haaran oppi-isänä tunnettu Tuomas Akvinolainen (1224 - 1274) yritti puolestaan sovittaa yhteen uskonnon siveyttä ja luonnollista siveyttä.

Hä­nen mielestään hyvä ei ole hyvää vain sen tähden, että jumala sitä tahtoo, vaan jumala tahtoo sitä siitä syystä, että se on hyvää.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että kristinuskon ja islamin mukana levinneitä julmuuksia ei ole saatu poistettua maailmasta? (Nigeriassa kristityt polttavat edelleen noitia ja muslimit kristittyjen kirkkoja.)
  2. Mistä jumala tietää, mikä on hyvää?
  3. Mitä tarkoittaa luonnollinen siveys?

Ihmiskeskeisen siveyden historiaa

Vanhimmat jumalattomat (ateistiset) liikkeet

Ihmiskeskeisen siveyden juuret ulottuvat hyvin kauas ihmiskunnan menneisyyteen, erityisesti ateismin nousukausiin.

Vanhimmat kirjatut ateistiset liikkeet esiintyivät Intiassa ja Kaksois­virran maassa ainakin 3000 vuotta sitten.

clay-table

Kaksoisvirraanmaassa savitaulut ovat säilyneet aavikolla, ja niiden avulla voidaan selvittää muinaista elämää yksityiskohtia myöten.

Usein ateistien omat kirjoitukset on hävitetty, mutta ateistien mielipiteitä voidaan löytää toisten kirjoittajien jyrkästi arvostelemina (esimerkiksi hindujen kirjoista kuten Vedoista ja Upanishadeista.)



Svansnaved Upanishad, joka kirjoitettiin n. 700 - 800 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, sanoi mm.:

“Ei ole olemassa mitään jälleensyntymistä, ei mitään jumalaa, ei mitään Taivasta, ei mitään Helvettiä.

Kaikki perinteinen kirjallisuus on itserakkaiden hölmöjen työtä, luonto on kaiken luoja, ja aika kaiken hävittäjä, nämä määräävät asioista eivätkä palkitse hyvettä tai pahetta määrätessään ihmisten onnellisuudesta tai kurjuudesta.

Kauniiden puheiden pettämät ihmiset turvautuvat jumaliin ja temppeleihin, kun todellisuudessa ei ole mitään eroa jumalan (Vishnu, hindujumaluuden toinen persoona) ja koiran välillä.”


Lainausta arvioitaessa on huomattava, että hindulaisuudessa ihmisen kurjuuden ajatel­laan olevan rangaistusta edellisessä elämässä tehdyistä pahoista teoista.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että hindut liittivät rangaistuksen edellisessä elämässä tehtyihin tekoihin, juutalaiset saddukealaiset katsoivat, että jumala rankaisee tässä elämässä ja kristityt ja muslimit ajattelevat, että jumala rankaiseen kuoleman jälkeisessä elämässä?
  2. Miten niin merkillinen ajatus, että ihmisten pahat teot rangaistaisiin jossain elämässä, on voinut syntyä?
  3. Millaiset kärsimykset ovat ihmislajin kehityksen (evoluution) tuotetta?

Muinainen Kreikka



Siveyden historiassa mainitaan usein muinaisen Kreikan sofistit.

Sofistit (sofia = viisaus) olivat sen ajan opettajia ja todellisuustutkijoita.

Myöhemmin sofisteja on usein pidetty turhanpäiväisen vii­sastelun harjoittajina, mutta tämä arvostelu on epäoikeudenmukaista.

Arvostelun pohjana ovat olleet sofistien vastustajan (Platonin (427 - 347)) kirjat.

Jotkut sofistit päätyivät siihen tulokseen, että valtioiden lait ja ihmisten siveys eivät olleet muuta kuin ihmisten välisiä sopimuksia. Tämä johti sofistit opettamaan siveyden suhteelli­suutta (relativismia). Tätä tarkastellaan toisaalla tässä kirjassa.

Relatiivinen tarkoittaa suhteellisuutta. Arvojen sanotaan olevan suhteellisia yhteisön suhteen.

Eräs sofisti (Hippias) opetti (Platonin teosten mukaan), että kaikki ovat kansalaisia luonnollisesti, vaikka he sovinnaissääntöjen mukaan kuuluvat eri valtioihin. Sillä yhtäläinen on luonnon mukaisesti sukua yhtäläiselle. Mutta sovinnaistavat ovat ihmisten tyranneja ja pakottavat syntymään paljon sellaista, mikä on luonnonvastaista.

Jotkut sofistit saattoivat tuomita jopa orjuuden, jota siihen aikaan pidettiin hyväksyttynä jär­jestelmänä (esimerkiksi Platon ja Aristoteles pitivät orjuutta hyväksyttävänä), luonnottomaksi ja hylättäväksi.



Protagoras.

Protagoras
(480 - 411 eaa), joka on tullut kuuluisaksi sanoistaan “ihminen on kaiken mitta”, katsoi valtion syntyvän luonnollisena seurauksena ihmisten elämänoloista. Ellei olisi yhteis­kuntaa, ihmissuku tuhoutuisi elämäntaistelussa.

Joidenkin sofistien kerrotaan esittäneen seuraavan väitteen:

Jos annettaisiin ihmisten heittää yhteen läjään kaikki ne tavat, joita he pitävät hyvinä ja jaloina, ja sen jälkeen jokainen saisi tästä läjästä valita ne, jotka hänen mielestään ovat huonoja, niin jäljelle ei jäisi mitään, vaan kaikki tulisi jaettua kaikkien kesken.

Edellä mainittujen kansanvaltaisten sofistien lisäksi oli myös niitä, joiden mielestä ihmisillä oli täydet oikeudet toteuttaa itsekkäitä pyrkimyksiään.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että sofistia pidetään edelleen jonkin lajin kirosonana, vaikka monet sofistit edustivat aivan nykyaikaisia käsityksiä siveydestä?
  2. Onko ihminen kaiken mitta?
  3. Onko kaikella yleensä jotain mittaa?

Renessanssi ja valistus



Euroopassa renessanssi ja valistus merkitsivät siveyden vapautumista uskonnon herruudesta. Myös luonnonoikeus vaikutti käsityksiin siveydestä.
Renessanssi tarkoittaa uudelleensyntymistä. Laajassa mielessä renessanssi tarkoittaa taide-, kulttuuri- ja aatehistoriallista murrosta siirryttäessä keskiajalta uuteen aikaan.

Tehtäviä

  1. Mitä mieltä eri uskonnot ovat siveyden alkuperästä? Mitä mieltä eri uskonnottomat ovat siveyden al­kuperästä?
  2. Pohdi mitä eroja on uskonnottomalla siveydellä ja uskonnollisella siveydellä.
  3. Pohdi koulun järjestyssääntöjen tarkoituksenmukaisuutta luonnollisen siveyden pohjalta.
  4. Pohdi miksi armeijassa on erittäin tarkka ja yksityiskohtainen järjestys. Mitä vaikutuksia tällä järjestyksellä on ihmisiin?
  5. Millä tavalla käsitys hyvästä elämästä on muuttunut, kun on siirrytty toislakisesta siveydestä omalakiseen?

Ihmiskeskeisen siveyden loppu

Posthumanistit ovat hylänneet ihmiskeskeisen siveyden ja laajentaneet sen koskemaan kaikkea elävää.



Professori Peter Singer.

Ihmisen siveys on ollut ihmiskeskeistä ja inhimillistä alkuperää, mutta kuten bioetiikan professori Peter Singer sanoo, rotalla on sama oikeus olla tulematta potkaistuksi kuin ihmisellä.

Jos ihmiset pystyisivät kirjoittamaan, julkaisemaan ja lukemaan muuta kuin ihmiskeskeistä tieteiskirjallisuutta, meillä olisi kenties jonkinlainen käsitys aurinkokuntaamme laajemmasta siveydestä.



Isaac Asimov, maailman kaikkien aikojen tuotteliain tietokirjailija..

Ateisti Isaac Asimov (1920-1992) aloitti tieteiskirjallisuudessa ihmisen kaltaisten robottien siveyden käsittelyn, mutta tällä alalla ei ole pitkään aikaan juuri edistytty.

Robottinovelleissaan Asimov esitteli "robotiikan kolme pääsääntöä", jotka hän laati yhdessä sf-toimittaja John W. Campbellin kanssa. Ne kuuluvat seuraavasti.

  1. Robotin tulee suojella ihmistä.
  2. Robotin tulee totella ihmistä, mikäli se ei riko 1. pääsääntöä.
  3. Robotin tulee suojella itseään, jos se ei riko 1. ja 2. pääsääntöä.

Tarinoissaan Asimov etsi aukkoja näihin sääntöihin, jotka osoittautuivat ongelmallisiksi. Myöhemmin hän lisäsi nollannen pääsäännön:

  1. Robotin tulee suojella ihmiskuntaa.

Tällöin muihin pääsääntöihin lisätään määreet "mikäli se ei riko edellisiä".

Tehtäviä

  1. Muokkaa robotiikan säännöt niin, että ne soveltuvat ihmisiin.
  2. Muokkaa robotiikan sääntäjä niin, että ne sopivat a) ihmisiin, b) robotteihin ja c) ulkoavaruuden eläviin olioihin.
  3. Mistä syystä minkä tahansa planeetan asukkaiden tulisi huomioida tekojen seuraukset?
  4. Millainen olisi ulkoavaruuden maailma, jossa älykkäät ja tuntevat olennot lisääntyisivät muilla tavoin kuin meidän planeetallamme (Maassa)?
  5. Olisiko näillä ulkoavaruuden olioilla mielipide-eroja, ja jos olisi, millaisia?
  6. Kuvitellaan, että nämä ulkoavaruuden oliot olisivat eläneet lähes nykyisessä olomuodossaan paljon kauemmin kuin ihmiset. Millä tavalla heidän siveytensä olisi kehittynyt?
  7. Olisiko heillä kiusanaan filosofian professoreja?

Siveyden vaativuus

Erityisesti seuraussiveyden väitetään olevan liian vaativaa. Tämä väite on varsin yleinen. Valitettavasti on vaikea löytää niitä, jotka älyävät kysyä, mitä siveyden vaativuus tarkoittaa.



Professori Liam Murphy.

Filosofian ja lakitieteen professori Liam Murphy kuuluu niihin, jotka ovat älynneet kysyä tätä. Hänen mielestään siveyskäsitysten vaativuutta pitäisi mitata.

Tavallisesti siveyskäsitysten vaativuudesta puhujat (Murphy mukaan lukien) vertaavat jonkin siveyskäsityksen vaativuutta vallitsevaan tilaan verrattuna.

Jos vallitsevaa tilaa käytetään siveyden mittapuuna, tämä käsitys sisältää sen siveellisen oletuksen, että vallitseva tila on hyvä.

Kuka tahansa tavis voi luetella vallitsevassa tilassa, esimerkiksi yhteiskunnan ja yritysten voimavarojen käytössä hänen mielestään paljon ja vakavia puutteita.

Toisaalla tässä aineistossa on kerrottu, kuinka melkoinen osa bruttokansantuotteesta on oikeastaan vain kaatopaikkojen täyttämistä. Eikö ainakin tällaisten seurausten korjaamista voida vaatia?



Mitä tulee velvollisuuksiin, eikö EU ala jo mennnä liialllisuuksiin? Entä hyveelliset poliitikot, jotka kaatavat kaikki vähäosaisten niskaan?

Jos vaativuutta suhteutetaan siveyskäsitykseen itseensä, ollaan kehäpäätelmässä eikä voida puhua vaativuudesta ollenkaan.

Jotkut ovat ehdottaneet vaativuuspuheiden lopettamista, mutta siveyden vaativuutta käsittelevällä mielipidekirjallisuudella on ainakin Suomessa vankka kannatus.

Tehtäviä

  1. Millaisia vaatimuksia asetat tavallisen ihmisen siveydelle?
  2. Onko joitain asioita, joista pitäisi mielestäsi ehdottomasti huolehtia?
  3. Onko ihmisellä joitain ehdottomia oikeuksia?
  4. Onko ihmisellä joitain ehdottomia velvollisuuksia?
  5. Tutki siveellistä mielipidekirjallisuutta, ja ehdota, mitä niistä pitäisi toimittaa jätepaperin keräykseen.
  6. Uskaltaistko polttaa Koraanin?

Moniehtoiset toimintamallit

Kaikki muut paitsi siveystieteilijät käyttävät todellisuuden kuvaamiseen moniehtoisia toimintamalleja.

Autoa suunniteltaessa tarvitaan koko joukko muita ohjeita kuin pieni polttoaineen kulutus. Kun autoa aletaan suunnitella, ei voida antaa Immanuel Kantin tapaan muutamaa sääntöä, joiden perusteella auto on rakennettava.



Kun tämän kirjoittaja kokoaa itselleen tietokoneen, hän tietysti ottaa mahdollisimman hyvin selvää siitä, että osat toimivat yhdessä. Tämän kirjoittajalle kävi kerran niin, ettei uudella (45 nm) tekniikalla valmistettu suoritin toiminutkaan emolevyssä, vaikka se sopi aivan hyvin suorittimen kantaan.

Esimerkiksi olio-ohjelmoinnissa tehtävä jaetaan osiin, ja toisen osan ohjelmoija ei välttämättä tiedä mitään siitä, miten jokin toinen osa ohjelmaa on ohjelmoitu (Tämän kirjoittaja on opettanut olio-ohjelmointia.).

Valitettavasti siveystutkimus on usein jäänyt mielipidekirjallisuuden tasolle. Väärillä mielipiteillä varustettu ihminen pyritään tavallisesti tuhoamaan.

Voidaan kysyä, eroavatko sellaiset viisaustieteilijät millään oleellisella tavalla jumaluustieteilijöistä.

Tehtäviä

  1. Verratkaa toisiinsa lukion etiikan oppikirjoja. Miten on mahdollista, että eri kirjoissa on esitetty keskenään ristiriitaisia mielipiteittä?
  2. Miten on mahdollista, että professorien kirjoittamissa lukion oppikirjoissa on alkeellisia ajatusvirheitä?
  3. Miten on mahdollisia, että jotkin lukion oppikirjat ovat puolueellisempia kuin jotkin toiset?

Arvottava ja säännöttävä siveys

Luokittelu

Arvottavaa ja säännöttävää siveyttä vastaa sivistyssana normatiivinen. Koska tämän sanan merkitys suomen kielessä on epäselvä, seuraavassa sitä ei paljon käytetä.




Arvottava ja säännöttävä siveys luokitellaan sivistyssanoin esimerkiksi  seuraavasti:
  • 1.1 Velvollisuusetiikka
    • 1.1.1 Kategorinen imperatiivi eli kantilainen velvollisuusetiikka
    • 1.1.2 Eettinen intuitionismi
    • 1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeusteoriat
  • 1.2 Seurausetiikka
    • 1.2.1 Utilitarismi
    • 1.2.2 Egoismi
    • 1.2.3 Sopimus- ja luonnonoikeusteoriat
    • Muu seuraussiveys
  • 1.3 Hyve-etiikka
Ilman sivistyssanoja se luokitellaan seuraavasti
  • 1.1 Velvollisuussiveys
    • 1.1.1 Kantilainen velvollisuussiveys
    • 1.1.2 Eettinen sisäinen oivallus
    • 1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeuskäsitykset
  • 1.2 Seuraussiveys
    • 1.2.1 Hyvät seuraukset kaikille
    • 1.2.2 Hyvät seuraukset itselle
    • 1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeuskäsitykset
    • Muu seuraussiveys
  • 1.3 Hyvesiveys
Tietysti on koko joukko muita normatiivisen etiikan koulukuntia, mutta tässä oppikirjassa tyydytään esittämään ne, jotka on esitetty kilpailevissa oppikirjoissa.

Tehtäviä

  • Mistä syystä useimpia normatiivisen etiikan koulukuntia perustellaan pohjimmaltaan sauraussiveydellä, vaikka nämä koulukunnat on kehitetty seuraussiveyden vastustajiksi?

Aineiston rakenteesta

Kuten huomaat, punaisella merkitty kohta on kahdessa eri paikassa.

Tämä johtuu siitä, että Internet Encyclopedia of Philosophy ja Wikipedia (sekä englanninkielinen että suomenkielinen) luokittelevat käsitykset eri tavoin.



Koska tässä aineistossa on käytetty filosofiaa käsittelevien asioiden sisällysluettelona parhaan brittiläisen filosofian perusteiden oppikirjan (kuva yllä) sisällysluetteloa, sopimussiveys on sijoittunut ennen seuraussiveyttä.

Koska oikeudet ja velvollisuudet ovat toisistaan riippuvia, tämä järjestys on luultavasti aivan hyvä.

Angostikkoboomi




Myös se, että suppeat jumalatodistusten arvostelut on otettu mukaan ennen kuin ryhdytään puhumaan siveydestä, noudattaa samaa logiikkaa kuin edellä mainittu kirja.



Mainittakoon, että kun edesmennyt akateemikko Oiva Ketonen luki luennoillaan Buchlerin ja Randallin uusnaturalistista filosofian alkeisoppikirjaa suomeksi, hän esitti jumalatodistusten arvostelun kokonaisuudessaan.

Siitä, minne Oiva Ketosen seuraajat ovat sen unohtaneet, ei ole tämän oppikirjan tekijöillä mitään tietoa. Vai oliko syynä agnostikkoboomin saapuminen Suomeen yhdessä humanistiliikkeen kanssa?

Tehtäviä

  1. Ottakaa selvää siitä, miksi kaikista jumalatodistuksista mielettämin, ns. ontologinen todistus, on suomalaisten filosofien suosiossa?
  2. Olisiko hyvä, että suomalaiset filosofian alkeiskurssin pitäjät lukisivat luennoillaan suomeksi jotain hyvää englanninkielistä filosofian oppikirjaa?
  3. Onko uskontojen vaikutusvalta suomalaisessa filosofian opetuksessa kasvanut Eino Kailan kuoleman jälkeen?

Kaikki säännöt eivät ole siveellisiä



Seurausten huomioiminen on yleistä kaikilla aloilla, etenkin tekniikassa. Teknisten seurausten tekninen huomioiminen tuskin on mitään siveyttä.

Esimerkkinä teknisestä seurausten huomioimisesta olkoon imagofasismi. Imagofasismi sanoo, että ulkopuolisten huomioiminen jopa kaikissa yksityiskohdissa tuottaa markkinoilla parhaat myynti- tai jäsenmäärät.

Esimerkkinä sellaisesta imagofasismista, joka tuskin aiheuttaa toivottuja seurauksia, on eräiden ateistien ehdotus, jonka mukaan ateistien pitäisi osallistua evankelis-luterilaisen kirkon hyväntekeväisyyteen.

Tehtäviä

  1. Keksi viisi esimerkkiä, jossa seurausten huomioiminen on puhtaasti teknistä eli välineellistä (instrumentaalista).
  2. Keksi viisi esimerkkiä, joissa seurausten huomioiminen on siveellistä laatua.
  3. Keksi viisi esimerkkiä, joissa on epäselvää, onko seurausten huomioiminen teknistä vai siveellistä.
  4. Miksi Wikipedia ei tunne käsitettä imagofasismi?
  5. Mihin imagofasismi saattaa johtaa?

Tarvitaanko siveellisen virheajattelun historiaa

Virheajattelun historian opettamista on perusteltu mm. sillä, että ei tarvitse virheajatella itse, jos virheajattelua opetetaan jo koulussa.

Tehtäviä

  • Osaatko virheajatella ilman viheajattelukoulutusta?

Tarvitaanko suurmiesten historiaa



Aristoteles.

Siveysajattelun oppikirjoissa ja erityisesti hyvesiveydestä puhuttaessa on  korostettu Aristoteleen (384–322 eaa) ja muiden muinaisten "suurmiesten" merkitystä.



Myös julkisuudessa "kirkon sotaratsuksi" kutsuttu humanisti ja kansansivistysopin professori Urpo Harva (1926-1994) kirjoitti lukioita varten oppikirjan, jonka nimi oli Suuria ajattelijoita.

saarinen-historia 

Professori Esa Saarinen käyttää tunsaasti ylisanoja filosofian historian oppikirjassaan (minulla on se painos, jonka ainoa tekijä on Esa Saarinen).
Aristoteleen teoksia on säilynyt meidän aikaamme (Platonin teosten ohella). Nämä teokset eivät kaiki joutuneet niille kirjarovioille, joita kristityt ja muslimit polttivat. Ilmeisesti näidenkin kirjoittajien kirjoja tuhoutui lopullisesti, kun uskovaiset monta kertaa polttivat Aleksandran kirjaston. Kerran sen poltti vahingossa itse Julius Caesar.
Nykyinen evankelis-luterilainen kirkko pitää näitä "suuria ajattelijoita" suuressa arvossa.

Myös suomalaiset pintaradikaalit ovat usein innostuneet suurmiesten palvonnasta.
Pintaradikaalia on nykyään vaikea määritellä.

Ennen pintaradikaali tarkoitti ihmistä, joka ajaa rärttisitikalla ja käyttää Applen tietokonetta.
Kirjoittajan tietoon ei ole tullut, että feministit olisivat siveysajattelun osalta kyseenalaistaneet "suurmiehiä". Ehkäpä naisjumaluusoppineista, joita jo alkaa olla, tehdään tulevaisuudessa "suurnaisia".

Tehtäviä

  1. Aristoteleen ja Platonin teokset on kokonaisuudessaan suomennettu. Akateemikko Eino Kaila suomensi David Humen teoksen Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä vuonna 1938. Teos löytyy Internetistä englanniksi. Miksi teoksesta ei ole otettu uutta painosta?
  2. Ottakaa selvää siitä, keitä nykyisistä filosofian professoreista pitäisi nimittää kirkon sotaratsuiksi?
  3. Ottakaa selvää siitä, onko jo kirjoitettu kirjoja suurista naisfilosofeista.
  4. Ottakaa selvää siitä, miksi Aleksandrian kirjasto monesti poltettiin.
  5. Voidaanko tietoa tallentaa niin, etteivät ihmiset pysty sitä hävittämään?

Moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

Yhteisöt ja siveys

Keitä yhteisöön kuuluu



Arvojen suhteellisuuden kannattajat eivät useinkaan pysty sanomaan, keitä yhteisöön kuuluu. Esimerkiksi Suomessa on alakulttuureja, joissa ollaan sitä mieltä, että huumeiden käyttö on hyvä asia.

Tehtäviä

  • Muodostavatko alakulttuurien ihmiset oman kulttuurin, jota ulkopuoliset eivät saa arvostella?

Saako yhteisöön kuuluva arvostella yhteisön arvoja

Jos naisilla ei ole jossain yhteisössä äänioikeutta, saako tätä asiantilaa arvostella yhteisön sisällä? Entä saavatko muihin yhteisöihin kuuluvat arvostella tätä?

Ateisteille on samantekevää salliiko jokin uskonto naispappeuden vai ei. Sen sijaan arvostelu kuuluu uskontokunnan jäsenille.

Tehtäviä

  1. Mitä tarkoittaa sananvapaus?
  2. Onko Suomessa sananvapaus?
  3. Miksi naiset ovat joutuneet vaikeuksiin Israelin armeijassa?

Kommunitarismi eli yhteisöllinen arvokäsitys



Kivittäminen on yhteisöllinen tapa

Mitä kommunitarismi on

Kommunitarismi (eli yhteisöllinen arvokäsitys) tarkoittaa arvokäsitystä, jonka mukaan jokaisella yhteisöllä on oikeus elää omien sisäisten arvojensa mukaan ja pakottaa myös yhteisön jäsenet elämään niiden mukaan.

Kommunitarismi on siis arvottava eli normatiivinen käsitys.

Kommunitarismi asettuu vastakkain yksilöllisen arvokäsityksen (eli liberalistisen eli individualistisen) arvokäsityksen kanssa, jonka mukaan yksilöllä on vapaus tehdä mitä tahansa, mikä ei loukkaa muiden oikeuksia.

Kommuuni tarkoittaa yhteistaloudessa asuvaa ryhmää tai hallinnollista yhteisöä.

Kommuunit perustuvat yleensä asukkaiden yhteiselle todellisuuskäsitykselle, oli se sitten uskonnollinen, poliittinen tai vaikkapa luonnontaloudellinen. Joskus kommuunit liittyvät kommunismiin ja sosialismiin. Tunnettuja kommuuneja ovat olleet muun muassa Neuvostoliiton valtionkommuunit, Kiinan kansantasavallan kansankommuunit, ja esimerkiksi israelilaiset kibbutsit.

Historiallisesti sanalla viitataan Pariisin kommuuniin, joka oli Ranskassa pari kuukautta vuonna 1871 toiminut vallankumoushallitus.

Tehtäviä

  • Millä tavalla kommunitarismi ja individualismi ovat vaikuttaneet Suomen historiassa?

Kommunitarismissa oikeudenmukaisuus ei ole perustavaa laatua

Kommunitarismi arvostelee yhteisön (lat. communitas) puuttumista yksilöllisestä arvokäsityksestä. Kommunitaristien mielestä oikeudenmukaisuus ei ole sillä tavalla perustavaa laatua kuin John Rawls väittää.

Tehtäviä

  • Mitä seurauksia on siitä, tettei yhteisö kunnioita yksilön perusoikeuksia?

Kommunitarismi kannattaa vain yhteisön sisäisiä parannuksia


Punaisella merkityt Yhdysvaltain osavaltiot ovat olleet kaikkein kristillisimpiä, kaikkein vanhoillisimpia ja kaikkein kiivaimpia orjuuden kannattajia.

Kommunitaristit eivät etsi parannusta jostain tulevaisuuden yhteiskunnasta vaan olemassa olevan yhteiskunnan valtarakenteesta ja perinteistä.

Esimerkiksi orjuutta voitiin länsimaisessa yhteiskunnassa vastustaa oman valtarakenteen arvojen pohjalta (esimerkiksi kristillisyyden tai valistusajan perinnön pohjalta).

Tehtäviä

  1. Miten Yhdysvaltain etelävaltiot (kuvassa punaisella merkityt) puolustelivat orjuutta?
  2. Mistä johtuu, että nämä samat punaisella merkityst osavaltiot ovat edelleen muita osavaltioita kristillisempiä?

Kommunitarismi: Ihmiset ovat läpeensä yhteisöllisiä olentoja

Kommunitaristit väittävät, että olemme läpeensä yhteisöllisiä olentoja, ja että minuutemme ja itseymmärryksemme on sidottu yhteisöihin, joissa elämme.

Kommunitaristien mielestä yksilön vapaus johtaa vieraantumiseen, jonka estämiseksi kommunitaristit korostavat perinteisen siveyden merkitystä. Heidän mielestään se pitää yhteiskunnan koossa. Myös muutokset siveydessä kommunitaristit rajoittavat omaan yhteisöön.

Tehtäviä

  • Pitääkö paikkansa se, että jokin erityinen siveyden muoto pitää yhteisön koossa?

Kommunitarismi: Islamin laki on oikein muslimien joukossa


Kommunitaristeja vastaan voidaan väittää, että he saattavat kannattaa alistavaa yhteiskuntaa, joka jättää hyvin vähän tilaa yksilön vapaudelle.

Tehtäviä

  1. Hyväksytkä sinä islamin lain (sharian) käytön islamilaisissa maissa?
  2. Mitä mieltä olet islamin lain (sharian) aiheuttamista kärsimyksistä?
  3. Pitäisikö ulkopuolisten puuttua islamilaisten maiden asioihin?

Kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua paikallisiin julmuuksiin

Jos muutokset rajoitetaan yhteisön sisäisiksi, kansainvälinen yhteisö ei voi puuttua edes pahoihin ihmisoikeusloukkauksiin.

Tehtäviä



  1. Mitä Amnesty International tekee?
  2. Kannatatko tämän järjestön toimintaa?
  3. Keitä tähän järjestöön kuuluu Suomessa?

Kansalaisyhteiskunta

Kommunitaristien usko paikallisiin yhteisöihin sekä kansalaisyhteiskuntaan tekee suuntauksesta tässä suhteessa vastakkaisen toislakiselle siveydelle.


Kansalaisyhteiskunnan osalta kommunitarismiin ovat vaikuttaneet mm. Alexis de Tocquevillen ajatukset.

Kommunitaristit korostavat yhteisön sisäisiä oikeuksia (oikeus yhteisön sisällä johonkin) ja arvostelevat vapauskäsityksen rajoittumista vapauksiin.

Tehtäviä

  1. Tee lista siveysasioista, joissa erilaisuuden hyväksyminen on mielestäsi suotavaa.
  2. Tee lista siveysasioista, joissa erilaisuutta olisi mielestäsi syytä rajoittaa.
  3. Pohdi mitä ristiriitoja erilaiset siveyskäsitykset aiheuttavat esimerkiksi avioliitossa.
  4. Ota selvää siitä, miksi presidentti Tarja Halonen jo ennen presidentiksi tuloaan erosi evankelis-luterilaisesta kirkosta.
  5. Ota selvää siitä, miksi hän presidentin viran jätettyään liittyi kirkkoon.
  6. Miten kommunitaristit suhtautuvat islamiin?
  7. Miten kommunitaristit suhtautuvat jumalattomien kivittämiseen

Arvojen erilaisuus



Homoseksuaalisten syrjintä on Suomessa kiellettyä.

Kun siveysarvot vaihtelevat valtarakenteesta toiseen, onko tästä tehtävä se johtopäätös, että ne heijastavat vain oman kulttuurinsa pyrkimyksiä ja tapoja?


Kulttuurirelativismi on käsitys, jonka mukaan ihmisyksilön tekoja ja käsityksiä tulee tarkastella ja arvostella yksilön oman kulttuurin suhteen. Ajattelutavan esitti antropologi Franz Boas, joka tosin ei itse käyttänyt sanaa kulttuurirelativismi.

Boas kirjoitti vuonna 1887:

”Sivilisaatio ei ole ehdotonta, vaan – – suhteellista ja – – omat käsityksemme ovat tosia vain oman sivilisaatiomme puitteissa.”

Kulttuurirelativistinen ajattelutapa esittää, että erilaiset kulttuurit ovat yhtä kehittyneitä ja että esimerkik vallitseva siveys riippuu kulttuurisista tekijöistä.

Jos siveys on lähtöisin kulttuurista ja kietoutunut siihen, kulttuuri myös sitoo siveyttä. Yleismaailmallista siveyttä ei kulttuurirelativistien mukaan ole olemassa.

Eettisen relativismin eli suhteellisuussiveyden mukaan ei ole olemassa sellaisia yleispäteviä arvoja, jotka koskisivat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina.

Onko suhteellisuusiveyden mukaan oikein tappaa epämuodostuneita lapsia? On, mutta vain, jos elämme sellaisessa yhteiskunnassa kuin muinainen Sparta.

Onko oikein kivittää aviorikkojanainen? On, mutta vain, jos elämme sellaisessa juutalaisessa tai islamilaisessa valtarakenteessa, jossa tätä pidetään oikeana.

Onko homoseksuaalisuus pahaa? On, mutta vain, jos elämme katolisessa tai viktoriaanisessa valtarakenteessa.

Oliko natseilla oikeus tappaa juutalaisia? Oli, mutta vain, jos he elivät natsivaltiossa.

Tehtäviä

  • Mihin sinä asettaisit suhteellisuussiveyden rajat?

Yleisinhimilliset arvot ja siveyden suhteellisuus



Eikö yleisinhimillisiä arvoja voida soveltaa spartalaisiin tai natseihin?

Ei, jos hyväksymme siveyssuhteellisuuden. Mutta eikö ole sellaisia yleisinhimillisiä sääntöjä kuten “älä tapa”, jotka kaikki hyväksyvät?

Myös käsitykset ihmiselämän arvon suhteen ovat vaihdelleet. Esimerkiksi juutalaisilla oli tämä sääntö, mutta sitä ei sovellettu jumalanpilkkaajiin, aviorikkojanaisiin, ateisteihin, filistealaisiin ja murhaajiin.

Monet siveyssuhteellisuudenkannattajat asettavat siveyssuhteellisuudelle rajoja kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus.

linnan-juhlat

Tehtäviä

  1. Pohtikaa, mitä vähemmistöjen vastaisia siveyssääntöjä esiintyy Suomessa?
  2. Mikä vaikutus erilaisilla siveyssäännöillä ja arvoilla on a) ihmisten, b) kansojen välisiin erimielisyyksiin.
  3. Saavatko homot tanssia Linnan juhlissa?

Ehdottomat siveyssäännöt

Määritelmä



Käsitystä, jonka mukaan joitain siveyssääntöä voitaisiin pitää ehdottomina (absoluuttisina), kaikkiin tilanteisiin sopivana, lienee nykyisten arvojen puitteissa vaikea puolustaa.

Tuskinpa löytyy yhtään siveyssääntöä, josta ei käytännön elämässä tehtäisi poikkeuksia.

Eri koulukuntiin kuuluvat viisaustieteen professorit keskittyvät usein juuri näiden poikkeusten esittämiseen vastaväitteinä kilpailevia koulukuntia vastaan.

Tehtäviä

  1. Tee luettelo suomalaisen yhteiskunnan yleisimmistä siveyssäännöistä. Pohtidi, missä suhteessa ne poikkeavat muiden maiden siveyssäännöistä.
  2. Tee luettelo omista siveyssäännöistäsi. Pohdi, missä olosuhteissa sääntöihisi on tehtävä poikkeuksia.
  3. Millaisia siveyssääntöjä pitäisi mielestäsi vastustaa?
  4. Pitääkä paikkansa, että mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä?
  5. Miksi viisaustieteen professorit keskittyvät usein toistensa vastustamiseen?

Ehdoton siveys

Jos sanomme, että meillä on siveellisiä perusteita hyväksyä joitain siveyssääntöjä muita paremmiksi, edustamme ehdotonta siveyttä (eettistä objektivismia).

Tehtäviä

  • Mitä mieltä olet ehdottomista siveyssäännöistä?

Supernaturalistinen siveys

Supernaturalistinen



Supernaturalismi (supranaturalismi) on käsitys, jonka mukaan yliluonnollinen (supernatural) on olemassa.
Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa, tavallisen tai luonnollisen rajat ylittävää.
Supernaturalistinen siveys väittää siveyden olevan yliluonnollista alkuperää.

Uskonnollinen siveys ei ole välttämättä supernaturalistista siveyttä, mutta voidaan sanoa, että kaikissa juutalaisperäisissä uskonnoissa (juutalaisuus, kristinusko ja islam) on esiintynyt myös supernaturalistista siveyttä.

Evankelis-luterilaisessa kristillisyydessä ajatellaan usein, että omatunto on jumalan ääni ihmisessä.

Uskonnottomat ajattelevat usein, että omatunto on yhteisön ääni ihmisessä.

Supernaturalistinen siveys väittää usein, että siveyssäännöt ovat ehdottomia, koska ne tulevat jumalalta tai jumalilta. Hyvä ja paha eivät tässä tapauksessa riipu yksilön hyväksynnästä tai paheksunnasta.



Augustinus.

Kirjassaan “Katolisen kirkon siveysAugustinus kertoo, että hyvä tarkoittaa pyhitettyä elämää, jossa ruumiin tarpeita on hillittävä. Hänen mielestään siveyden perusta on jumalan tahto sellaisena kuin se ilmenee pyhissä kirjoituksista tai katolisen kirkon lausunnoista.

Lue seuraava teksti. Sitä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa.

Midianilaisia vastaan tehty kostoretki




Herra sanoi Moosekselle:

"Kosta midianilaisille heidän pahat tekonsa, joita he ovat tehneet Israelia vastaan. Sitten sinut otetaan isiesi luo."

Mooses sanoi kansalle:

"Varustakaa joukostanne miehiä sotaretkelle. Heidän tulee lähteä midianilaisia vastaan kostamaan Herran puolesta. Lähettäkää sotaan tuhat miestä kustakin Israelin heimosta."

Israelin sotajoukoista valittiin tuhat miestä heimoa kohden eli kaikkiaan kaksitoistatuhatta asekelpoista miestä. Tämän joukon, tuhat miestä jokaisesta heimosta, Mooses lähetti sotaretkelle ja heidän kanssaan Pinehasin, pappi Eleasarin pojan, jonka huostassa olivat pyhät esineet ja merkinantotorvet.

He polttivat midianilaisten asuttamat kylät ja heidän leiripaikkansa, ottivat mukaansa kaiken keräämänsä saaliin, niin ihmiset kuin eläimetkin, ja toivat vankinsa ja muun saaliin Mooseksen, pappi Eleasarin ja Israelin kansan eteen leiriin, joka oli Moabin tasangolla Jordanin varrella vastapäätä Jerikoa. Mooses, pappi Eleasar ja kansan päämiehet lähtivät leirin ulkopuolelle heitä vastaan.

Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä, ja sanoi heille:


"Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset? Juuri nuo naiset tekivät Bileamin neuvon mukaan ja saivat israelilaiset luopumaan Herrasta ja antautumaan Baal-Peorin palvojiksi. Sen tähden Herran kansaa kohtasi vitsaus. Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne. Teidän tulee oleskella leirin ulkopuolella seitsemän päivää, ja jokaisen, joka on surmannut jonkun tai koskettanut surmattua, tulee puhdistautua kolmantena ja seitsemäntenä päivänä; tämä koskee sekä teitä että vankejanne. Teidän on puhdistettava myös jokainen vaatekappale ja kaikki, mikä on valmistettu nahasta tai vuohenkarvoista, sekä jokainen puuesine."

Pappi Eleasar sanoi sodasta palanneille sotilaille:

"Tämä on säädös, jonka Herra on antanut Moosekselle: Teidän on käytettävä tulessa kulta, hopea, pronssi, rauta, tina ja lyijy, kaikki, mikä kestää tulta, ja niin se tulee puhtaaksi. Lisäksi ne tulee vielä puhdistaa puhdistusvedellä, ja sillä on puhdistettava myös kaikki, mikä ei kestä tulta. Seitsemäntenä päivänä peskää vaatteenne, ja niin te tulette puhtaiksi ja saatte tulla leiriin."

Supernaturalistinen siveys sisältää suuren joukon vaikeuksia. Miten on suhtauduttava niihin, jotka eivät usko jumalaan tai jumaliin? Voidaanko väittää, että heiltä puuttuu siveellinen vakaumus ja että he ovat pahoja ihmisiä?

Tehtäviä

  1. Onko yllä esitetty kertomus, joka on peräisin Raamatusta, mielestäsi totta.
  2. Jos se on mielestäsi totta, miten perustelet naisten ja lasten tappamisen?
  3. Jos se on mielestäsi totta, miten perustelet neitsyeiden säästämisen?
  4. Mistä johtuu, että Augustinus eikä Tuomas Akvinolainen on evankelis-luterilaisten "kirkkoisä".
  5. Millaista siveyttä Martin Luther kannatti?
  6. Miten Martin Lutherin siveyttä opetettiin Suomessa 100 vuotta sitten?
  7. Miten on mahdollista, että Israelin sotajoukossa oli paljon enemmän ihmisiä, kuin mitä israelilaisten esi-isiä oli siihen aikaan olemassa?

Dogmatismi (vanhoista opeista kiinni pitäminen)



Dogmi (muinaiskreikaksi δογμα, dogma) eli opinkappale, oppilause tai uskonkappale on jonkin uskonnon, kirkkokunnan tai uskonnollisen arvovallan tai opin järjestelmä. Filosofiassa dogmi tarkoittaa todistamatta päteväksi katsottua väitettä.

Dogmaattisuutta voidaan löytää erityisesti kristinuskosta ja islamista. Tällaisissa uskonnoissa dogmi on uskon ydinkohta, jonka ajatellaan olevan käytännössä pakollinen kaikille kyseisen uskonnon kannattajille.

Dogmin ajatellaan joskus perustuvan asioihin, joista on niin paljon näyttöä, ettei niitä voida kiistää. Dogmin hylkäämisestä seuraa tällöin käytännössä uskonnon omakohtainen hylkääminen tai henkilökohtaiseen epäilyksen tilaan joutuminen.

Tieteessä ei ole tai ei ainakaan pitäisi olla dogmeja, vaan kokemus voi muuttaa mitä tahansa väitettä. Tietysti myös tieteisiin syntyy monimutkaisia ajatusrakennelmia, jotka ovat joskus kehäpäätelmiä.

Uskonnollisen dogmin hylkääminen on harhaoppia eli kerettiläisyyttä. Tämä voi johtaa esimerkiki uskonnollisesta yhteisöstä erottamiseen. Kaikki uskonnot eivät valvo dogmien noudattamista tarkasti.

Tiettävästi evankelis-luterilaisesta kirkosta ei eroteta ketään. Tärkeä syy tähän on se, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmaksut peritään verotuksen yhteydessä.

Dogmatiikka tarkoittaa oppia dogmeista, etenkin kristinuskon opinkappaleiden järjestelmällistä esitystä, uskonoppia.


Dogmaatikko on dogmatiikan tutkija. Kuvaannollisesti sanalla dogmaatikko tarkoitetaan tiukasti dogmeihin pitäytyvää henkilöä, joka pitää väitteitä kyseenalaistamatta tosina.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa millaisia arvoja koskevia dogmeja eri uskonnot sisältävät.
  2. Millä tavalla dogmaatikot vaikuttavat filosofian oppikirjoihin?
  3. Miten on mahdollista, että monet ihmiset pitävät esimerkiksi islamin siveyttä sitovana?

Supernaturalistisen siveyden arvostelua




Suomenruotsalainen ukkosenjumala Tor oli kuuluisa vasarastaan.

Tarinat jumalista ovat lukuisia

Kuten Sokrates huomautti, tarinat jumalista ovat lukuisia ja erilaisia, ja uskonnot ovat usein ristiriidassa keskenään.

Historia tuntee tuhansia uskontoja, ja samankin uskonnon eri suunnat saattavat olla jyrkästi eri mieltä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Jotkut jumalat kuten muinaisen Kreikan jumalat ovat kertomusten mukaan itsekin käyttäytyneet häpeällisesti.

Hindujumalat ovat loistavia myös paheissaan.

Tehtäviä

  • Miten eri uskontoihin kuuluvat ratkaisevat sen, mikä uskonto on heidän mielestään oikea?

Osaavatko jumalat sanoa sen, mikä on hyvää



Sokrates.

Sokrates
kysyy, onko se, mitä jumalat tahtovat, hyvää siksi, että he sitä tahtovat, vai tahtovatko he sitä siksi, että se on hyvää.

Molemmat tapaukset johtavat vakaviin vaikeuksiin.

Ensimmäisessä tapauksessa voidaan todeta, että jumalat ovat eri paikoissa ja eri aikoina tahtoneet aivan erilaisia asioita.

Toisessa tapauksessa täytyy olla olemassa jokin jumalien ulkopuolinen peruste sille, mikä on hyvää.

Joudutaan takaisin kysymykseen siitä, mikä on hyvää.



Tuomas Akvinolainen.

Kuten edellä on kerrottu, myös kristillisen kirkon (roomalais-) katolisen haaran oppi-isänä tunnettu Tuomas Akvinolainen (1224 - 1274) yritti sovittaa yhteen uskonnon siveyttä ja luonnollista siveyttä.

Hä­nen mielestään hyvä ei ole hyvää vain sen tähden, että jumala sitä tahtoo, vaan jumala tahtoo sitä siitä syystä, että se on hyvää.

Tehtäviä

  • Miten Akvinolaisen jumala tietää, mikä on hyvää?

Tuonpuoleinen todellisuus



Platon.


Platon ajatteli, että siveysarvot perustuvat ns. tuonpuoleiseen todellisuuteen, ne kuuluvat muotoihin (ideoihin).

Inhimillistä käyttäytymistä on arvioitava sen mukaan, missä määrin se vastaa sitä, mitä mieli voi tietää muodoista (ideoista).

Platonin mielestä myös huolenpito sielusta kuului siveyssääntöihin.

Kristityn Augustinuksen mukaan tämä muistutti uskonnon suhtautumista siveyteen.

Tehtäviä

  • Ottakaa selvää siitä, millä tavalla Itä-Aasian uskonnot vaikuttivat ihmisten siveellisiin käsityksiin.

Aristoteles

Itseisarvot ja välinearvot Aristoteleellä



Aristoteles käsitteli siveyttä mm. teoksessaan “Nikomakhoksen etiikka”.



Aristototeles.

Hän aloittaa tarkastelunsa toteamalla, että teot jakautuvat kahteen luokkaan,
  1. niihin, jotka suoritamme jonkin muun takia (välinearvot) ,
  2. ja niihin, jotka suoritamme niiden itsensä takia (itseisarvot).
Toisia asioita toivomme joidenkin muiden asioiden takia ja toisia niiden itsensä takia. Saatamme esimerkiksi mennä lukioon päästäksemme opiskelemaan korkeakouluun.
  • Miksi menemme korkeakouluun? Suorittaaksemme loppututkinnon.
  • Miksi haluamme suorittaa loppututkinnon? Saadaksemme hyvän työpaikan.
  • Miksi haluamme saada hyvän työpaikan? Ansaitaksemme rahaa.
  • Miksi haluamme ansaita rahaa? Viettääksemme mukavaa ja miellyttävää elämää.
Aristoteles saattaisi sanoa, että haluamme tulla onnellisiksi. Voimme vielä kysyä, miksi haluamme tulla onnellisiksi. Nyt Aristoteles kenties vastaisi, että onnellisuus on päämäärä sinänsä, lopullinen päämäärä.

Ongelma on siinä, että joukko järkeviä ihmisiä ei ole hyväksynyt Aristoteleen perusteluja.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen välinearvoa.
  2. Luettele kymmenen asiaa, joilla ajattelet olevan itseisarvoa.
  3. Tarkastele jotain päämäärää ja yritä löytää sen taustalta muita päämääriä. Löytyykö pohjimmainen päämäärä?

Essentialismi



Essentialismi eli olemusajattelu (lat. essentia, olemus) on käsitys, jonka mukaan asioilla on jonkinlainen sisään rakennettu olemus, joka tekee niistä sellaisia kuin ne ovat. Siitä, millainen tämä olemus on, käsitykset vaihtelevat.

Olemusajattelu on oppi, jolle Aristoteles loi perustan esittäessään muodollisen syyn muodoksi tai olemukseksi, joka on pysyvä malli sille, millainen asian tulisi olla. Määritelmästä seuraa se, että luonnon tapahtumat ovat selitettävissä viittaamalla luontokappaleen olemukseen. Olemus on kyseisen luontokappaleen luonnollisin tila, ja siten kyseisen luontokappaleen "oikea" tapa toimia.

Olemusajattelun perustana on, että jokaisella luontokappaleella on jokin olemus, joka erottaa sen kaikista muista luontokappaleista.

Aristoteles ajatteli, että on olemassa erityinen idea tai muoto, joka määrittää olion esimerkiksi ihmiseksi. Platon oli ottanut tämän ajatuksen lähtökohdaksi, ja hän määritti ihmisen sielun piirteeksi, joka erottaa tämän kaikesta muusta.

Vastaavaa käsitystä ovat sittemmin kannattaneet muun muassa René Descartes ja Immanuel Kant.

Olemusajattelu on erittäin tyypillistä myös erilaisille kristillisille ihmiskäsityksille, joissa ihmiset ajatellaan toimivina sieluina osana korkeampaa suunnitelmaa.

Olemusajattelu johtaa siihen, että ihmisen olemus sekä oikea ja väärä toiminta johdetaan luonnollisesta järjestyksestä, jota todellisuus itsessään noudattaa. Esimerkiksi keskiajalla kristilliset jumaluusoppineet puhuivat luonnonlaista, joka määrittää hyvän ja pahan.

Olemusajattelua on sanottu naturalistisen virhepäättelyn yleisimmäksi muodoksi. Arkiajatelussa olemusajattelun on sanottu näyttäytyvän tapoina ajatella ”näin asia on” tai ”näin on aina ollut”.



Cambridgen yliopiston professori G. E. Moore

G. E. Moore
väittää henkilön syyllistyvän naturalistiseen virhepäätelmään, jos hän yrittää palauttaa siveellisen "hyvän" johonkin luonnolliseen, maailmassa kokellisesti mitattavissa olevaan ominaisuuteen.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu se, että uuden ajan luonnonttieteet ovat hylänneet olemusajattelun?
  2. Ottakaa selvää siitä, kuka on sanonut: "Laki ennen mua syntynyt ei jälkeheni jää".
  3. Kuvitelkaa millaista siveyttä Maan ulkopuoliset älylliset oliot kannattaisivat?
  4. Onko naturalistinen virhepäätelmä oikeasti virhepäätelmä?
  5. Jos se on virhepäätelmä, mikä sen virhe on?

Sosialismi ja siveys

Yleistä



Kerrotaan, että puhemies Mao oli naisiin menevä.

Sosialismin perustajat eivät ottaneet siveyskysymyksiin täsmällistä kantaa.

He sanoivat, että sosialistinen ja kommunistinen yhteiskunta tulevat luomaan oman siveytensä.

Sosialismi perustuu eräisiin yleisiin siveyssääntöihin kuten vaatimukseen ihmisten tasa-arvosta.

Tehtäviä

  • Tutki jotain siveyttä sosialismin pohjalta käsittelevää teosta, esim. Oleg Drobnitskin teosta “Siveyskäsite”. Millä tavalla siinä esitetty siveyskäsitys eroaa omastasi?


Tohtori Karl Marx.

Karl Marx siveydestä

Kari Marxin (1818 - 1883) mukaan siveys riippuu yhteiskuntaluokista ja tuotantotavasta.

Orjanomistusyhteiskunnalla, maaorjuusyhteiskunnalla, kapitalistisella yhteiskunnalla ja sosialistisella tai kommunistisella yhteiskunnalla on tuotantotavan määräämä siveys, joka on sidottu yhteiskuntaluokkiin (esim. aateliset, papit, kauppiaat, talonpojat ja työläiset).

Uskonto on kansan oopiumi

Uskonto on harhakuvitelma ja sille perustuva onnellisuus on tuhottava, jotta todellinen onnellisuus tulisi mahdolliseksi.

“Uskonto on sorretun olennon huokaus, sydämettömän maailmansydän, aivan kuten se on hengettömän tilanteen henki. Se on kansan oopiumi.”

Uskonto on poliisivoima

Uskonto toimii poliisivoimana, porvarillisena tekniikkana, kehottaen ihmisiä luopumaan kapinoinnista lupaamalla heille parempi, onnellisempi olemassaolo kuoleman jälkeen.

Maanpäällinen onni kuuluu työläisten riistäjille, kapitalisteille.

Marxin vaikutus kommunismiin



Oikeustieteen maisteri Vladimir Lenin.

Marxin vaikutus etenkin kommunistien myöhempään ajatteluun on ollut merkittävä. Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja Vladimir Lenin (Uljanov, 1870 - 1924) oli marxilainen. Marxin ajatukset uskonnosta ovat levinneet laajalle kommunistiseen ajatteluun, ja neuvostoliittolainen ateismi perustui valitusajattelijain ja Marxin ajatteluun.

Karl Marx ja Friedrich Engels eivät halunneet antaa yksityiskohtaisia siveyssääntöjä vaan katsoivat, että sosialistinen ja kommunistinen talousjärjestelmä tulevat luomaan oman siveydensa.

Tehtäviä

  1. Olisiko Karl Marxin pitänyt mielestäsi sanoa siveydestä jotain yksityiskohtaisempaa?
  2. Mistä johtuu, että siveystutkimus ei ollut suosittua ns. sosialistisissa maissa?
  3. Mistä johtui, että sosialististen maiden ihmiset olivat toisilleen ystävällisempiä ja auttoivat toisia enemmän kuin nykyisten oligarkkien hallitsemana aikana?

Siveys sosialismin romahdettua



Tämän kirkon kullattuine kupoleineen oligarkit ovat rakennuttaneet kuuluisan maauimalan tilalle. Se on maailman suurin ortodoksinen kirkko.

Taloudellinen kehitys sosialistisessa Neuvostoliitossa oli epäilemättä kehittänyt myös siveyttä. Toisaalta kapitalistisissa maissa arvosteltiin neuvostokansalaisten siveysteeskentelyä.

Sosialismin kaaduttua Venäjällä siveys on monessa suhteessa romahtanut.

Esimerkiksi uskonnottomien kannalta Venäjän tilanne on hyvin huono, uskonnottomia paljon, mutta uskonnottomien ihmisoikeuksia on heikennetty ja tiedotusvälineet toimivat ikään kuin uskonnottomia ei olisi olemassa.

Yhteiskunnan rahaa jaetaan runsaasti ortodoksiselle kirkolle, vaikka köyhien asema on hyvin vaikea (40 % väestöstä on köyhiä).

Tehtäviä

  1. Keskustelkaa Karl Marxin ajattelun vaikutuksista yhteiskunnalliseen kehitykseen.
  2. Marxin mukaan uskonto on kansan oopiumia. Tämän mukaan uskonnon pitäisi hävitä hyvinvoinnin kasvaessa. Pohtikaa, miksi rikkaat suosivat uskontoja, vaikkeivät he itse ole keskimäärin kovin uskonnollisia.
  3. Pohtikaa kasvatuksen vaikutusta uskontojen säilymiseen.
  4. Millä tavalla itsekkyys on sisään rakennettu sekä kapitalismiin että kristinuskoon?
  5. Mistä johtuu, että Pietarissa kiellettiin homoseksuaalien julkinen esiintyminen? Suomessa kumottu sääntö "homoseksualismiin yllyttämisen" rangaistavuudesta saatettiin Pietarissa voimaan.

Erilaisia käsityksiä siveyden ja tunteiden suhteista

Emotivismi eli tunnesiveys




Kuuluisa suomalainen professori Edvard Westermarck oli tunnesiveyden kannattaja

On väitetty, että siveysarvostelmat ilmaisevat puhujan tunteita eivätkä tosiasioita.

Kun joku sanoo, että kidutus on väärin, hän ilmaisee tunteitaan.

Lause ”kidutus on väärin” ei ole tämän käsityksen mukaan tosi tai epätosi vaan samaa tyyppiä kuin esimerkiksi huuto ”Eläköön!”.

Siveysarvostelmilla ilmaistaan omia tunteita ja yritetään vaikuttaa muihin.

Ajatustunnesiveyden mukaan siveyslauset voidaan kääntää yksilön mielenilmauksiksi kuten “en pidä epämuodostuneiden lasten tappamisesta”.

Tehtäviä

  1. Miksi kunnian loukkaamisesta voi saada sakkoja ja joutua maksamaan korvauksia?
  2. Voiko kunnianloukkaussyytteillä ansaita rahaa?
  3. Miksi islamin arvostelusta voi joutua käräjille?

Siveellinen todistelu mahdotonta

On sanottu, että jos siveyslauseet ovat tunteiden ilmauksia ja muihin vaikuttamista, siveellinen todistelu on mahdotonta.

Kun tarkastellaan esimerkiksi missä raskauden vaiheessa abortti tulisi sallia, jos säilyminen kohdun ulkopuolella on arvosteluperusteena, voidaan väittää, että kyseessä on todellisuustutkimuksen (tieteen) ratkaistava kysymys.



Sen sijaan lauseessa ”tappaminen on väärin” on tunnesiveyden kannattajien mielestä kyse tunteesta.

Tehtäviä

  • Tarvitaanko siveellistä todistelua?

Vaarallisia seurauksia

On sanottu, että jos kaikki ajattelisivat, että ”murha on väärin” tarkoittaa samaa kuin ”murha yäk!”, yhteiskunta romahtaisi.

Jos meistä siltä tuntuisi, voisimme sanoa ”pienten lasten kiduttaminen on oikein”.

Tässä sekoitetaan se, mitä käsitys väittää eli että tosiasiassa siveysarvostelmissa on kyse tunteista ja halusta vaikuttaa muihin ja se, mitä seuraisi siitä, jos ihmiset uskoisivat, että siveysarvostelmat ovat tunteen ilmaisuja.

Viimeksi mainitussa tapauksessa seuraukset pitäisi näyttää toteen, mikä voi olla vaikeaa.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa ajatustunteiden (emootioiden) ja erityisesti tunteiden vaikutusta koululaisten siveysratkaisuihin.
  2. Pystyvätkö koulunne opettajat puolueettomiin ja tunteista vapaisiin ratkaisuihin koulun asioissa?
  3. Onko koulujen opetus mielestäsi puolueetonta?

Tehtäviä

  1. Vastaako ajatustunnesiveyden mukainen käsitys hyvästä ja pahasta tavallisten ihmisten kielenkäyttöä?
  2. Onko puhdasta siveyden arvon kieltämistä olemassa? Millaista nihilismiä saattaa esiintyä katujengeissä?
  3. Mistä johtuu se, että eri ihmisten emootiot ovat erilaisia sekä voimakkuudeltaan että laadultaan?

Looginen empirismi ja siveyssäännöt



Akateemikko, professori Eino Kaila.

Looginen empirismi näki paljon vaivaa osoittaakseen, etteivät siveyssäännöt voi olla tosia tai epätosia.

Muilta osin loogista empirismiä on käsitelty laajasti toisaalla näissä oppiaineistoissa.

Siveyssääntöjä ei voida todistaa kokeellisesti.

Tästä syystä katsottiin, että niiltä puuttuu merkitys.

Eräät huomasivat hämmästyksekseen, että sellaiset lauseet kuin “naapurin rakastaminen on hyvä” tai “viattomien ihmisten tappaminen on paha”, ovat mielettömiä.

Loogiset empiristit välttivät ryhtymistä siveyden vartijoiksi ja pohtivat sen sijaan perinpohjaisesti siveyslauseiden merkitystä ja rakennetta.

Näin he olivat luomassa käsitystä siveyskäsityksistä.

Looginen empirismi kertoo meille, ettei todellisuustutkimuksen (tieteen) tehtävänsä ole luoda siveyssääntöjä tai arvoja, todellisuustutkimus (tiede) voi vain selittää.

Loogisen empirismin kannattajat ovat tutkineet erityisesti siveyskieltä ja siveyslogiikkaa.


Tehtäviä

  1. Looginen empirismi hillitsi tutkijoiden halua esittää siveyskannanottoja. Mitä vaikutuksia ajattelet tällä olleen tai voivan olla?
  2. Tutkikaa lähipäivien valtakunnallisia sanomalehtiä. Onko paraikaa menossa jokin siveyskeskustelu? Koettakaa ryhmittää esitettyjä kannanottoja jonkin arvosteluperusteen mukaan.
  3. Voivatko siveyskäsitykset olla mielekkäitä vaikka ne eivät ole tosia tai epätosia?

Analyyttinen filosofia

Kun loogista empirismiä vastaan hyökättiin voimakkaasti kylmän sodan aikana, monet entiset loogisen empirismin kannattajat ilmoittivat olevansa analyyttisen filosofian kannattajia. Nimityksen "analyyttinen filosofia" alkuperää on selvitetty tämän kirjan ensimmäisessä osassa.

Länsimaisen analyyttisen filosofian piirissä siveyden kolme keskeistä osa-aluetta ovat olleet metaetiikka, joka tutkii siveyskäsitteitä ja siveyskielen luonnetta ja perustaa, normatiivinen etiikka (arvottava siveys), joka määrittää eettisiä normeja eli siveyssääntöjä, sekä soveltava etiikka (soveltava siveys), joka tutkii arvojen soveltamista.

Meta (kreikan kielessä: μετά = "jälkeen", "takana", "kanssa", "liittyen"), on etuliite, jota käytetään osoittamaan käsitettä, joka on toisen käsitteen abstraktio. Sitä käytetään täydentämään tai lisäämään alkuperäinen käsite kokonaiseksi.

Kuten edellä on mainittu, siveyden muihin osa-alueisiin kuuluu deskriptiivinen eli kuvaileva siveys, joka pyrkii selittämään ihmisen toimintaa käytännössä ja aksiologia eli arvo-oppi tutkii arvojen luonnetta.



Suomalainen analyyttisen hermeneutiikan edustaja, akateemikko G. H. v. Wright.

Tehtäviä

  1. Ota selvää siitä, mitä siveyden alueita suomalaiset analyyttisen filosofian edustajat ovat tutkineet.
  2. Mitkä ovat arvottavan siveyden tunnetuimmat muodot?
  3. Onko siveyskäsitteiden tutkiminen on tärkeää?
  4. Mitkä ovat tärkeimmät soveltavan siveyden muodot?
  5. Vaikuttaako soveltava siveys vaikuttaa?

Tunteet ja emootiot

Antonio Damasion käsitys tunteista ja emootioista

Mihin inhimillinen päätöksen teko perustuu?




Neurologian professori Antonio Damasio.

Neurologian professori Antonio Damasio ei käytä sanoja tunne (feeling) ja emootio (emotion) samanmerkityksisinä kuten melkein kaikki muut.

Antonio Damasion mukaan jotkut tunteet liittyvät emootioihin mutta monilla tunteilla ei ole tätä yhteyttä. Kaikki emootiot tuottavat tunteita, kun on hereillä ja valppaana, mutta kaikkien tunteiden alkuperä ei ole emootioissa. Damasio sanoo viimeksi mainittuja taustatunteiksi.

Damasion mukaan inhimillinen päätöksenteko perustuu myös emootioihin eikä pelkkään järkeilyyn.

Keho ja mieli eivät ole kaksi  erilaista tai erotettavissa olevaa oliota. Ne ovat tiukasti kietoutuneet yhteen tajuisissa elollisissa olennoissa.

Tehtäviä

  1. Mikä ero on emootiolla ja pelkällä tunteella?
  2. Onko emootioista enemmän hyötyä vai haittaa?
  3. Voiko emootioita hallita järkeilyllä eli onko kasvatus mahdollista?

Aivovauriopotilaat todisteina

Nämä väitteet sotivat monia perinteisiä käsityksiä vastaan. Damasio esittää vakuuttavia todisteita niiden puolesta suomennetussa kirjassaan Descartesin virhe. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita, 2001. 300 sivua.



Phineas Gage.

Kirja alkaa kuvauksella neuropsykologian historian kuuluisimmista potilastapauksista. Phineas Gage joutui vuonna 1848 onnettomuuteen, joka vaurioitti pahasti hänen aivojensa otsalohkon etuosaa. Ihmeen kaupalla Gage jäi henkiin, mutta onnettomuuden jälkeen hän oli kuin toinen ihminen.

Gagen älylliset kyvyt eivät näyttäneet kärsineen onnettomuudesta millään tavalla, mutta hänen persoonallisuutensa oli täysin muuttunut. Tunnollisesta nuoresta miehestä oli tullut karkea, vastuuntunnoton ja välinpitämätön.

Puolitoista vuosisataa myöhemmin Damasio törmäsi samantyyppiseen potilaaseen, Elliotiin, ja alkoi selvittää, mikä potilasta vaivasi. Tavalliset neuropsykologiset testit eivät paljastaneet älyllisen suorituskyvyn heikkenemistä, ja Elliotia pidettiin vain laiskurina.

Elliotin henkilökohtainen elämä oli kuitenkin raunioina: hän ei enää kyennyt tekemään järkeviä valintoja omaa elämäänsä koskevissa asioissa.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että järki ei riitä hyvässä ja nopeassa päätöksen teossa?
  2. Onko laiskuus aina ihmisen omaa syytä?
  3. Mitä yllä olevat esimerkit kertovat siveyden ja kehon suhteista?

Vapaa tahto vaurioitui aivojen mukana



Kekseliäästi suunnitellut kokeet johdattelivat Damasion käsitykseen, jota hän sanoo "rationaalisuuden neurobiologiaksi".

Damasion mukaan Elliotin ja Gagen kaltaisilla potilailla neurologinen vaurio on vahingoittanut vapaata tahtoa.

Eräs vapaaseen tahtoon perustuvan rationaalisen päätöksenteon olennaisimmista tekijöistä ovat kehosta tulevat emotionaaliset signaalit - "somaattiset merkit".

Ne ohjaavat valintoja niiden pitkän ajan hyötyjen ja haittojen valossa.

Tietoisella tasolla tämä ohjaaminen toteutuu tunteiden kautta. Kun olemme tekemässä suuria riskejä sisältävän valinnan - vaikkapa sijoittamassa kaiken omaisuutemme it-osakkeisiin -, emotionaaliset hälytyskellomme yleensä varoittavat meitä.

Opiskelualan valinta,  työpaikan tai asunnon vaihto, seurustelun aloittaminen tai lopettaminen - elämän valinnoissa somaattiset merkit ohjaavat meitä kohti tulevaisuutta, joka "tuntuu" hyvältä - tai ei ainakaan tunnu erityisen pahalta.

Tehtäviä

  1. Mihin vapaa tahto mielestäsi perustuu?
  2. Miksi aivovaurio voi vahingoittaa vapaata tahtoa?
  3. Miksi yhteisön paine ei enää tehoa aivovauriopotilaisiin?
  4. Mikä on psykopaatti?
  5. Voidaanko psykopatiaa parantaa?
Koko ihmisen vaste

Tätä kutsutaan joskus myös "intuitioksi" (sisäinen oivallus), mutta kyseessä ei ole mikään aisti. Se on kyky elämyksellisesti kokea se, kun keho emotionaalisesti vastaa eri vaihtoehdoista todennäköisesti koituviin seurauksiin.

Mitä tapahtuu rationaalisuudelle, jos somaattiset merkit eivät ole suuntaamassa päätöksentekoa?

Usein oletetaan, että tunteilu pelkästään haittaa järkevää päätöksentekoa.

Damasion kuvaamat potilaat ovat viileän, laskelmoivan järkevyyden perikuvia, ja aina järkkymättömän rauhallisia. He kykenevät pohtimaan eri vaihtoehtoja älyllisellä tasolla - jopa arvioimaan käsitteellisesti, mikä olisi mielekäs tapa toimia jossain tilanteessa.



Oman elämänsä valintatilanteissa he kuitenkin helposti sortuvat valitsemaan hetkellistä nautintoa tuottavan vaihtoehdon, vaikka siihen sisältyisi suurten menetysten riski.

Tai sitten he käyvät tuntikausia mielessään läpi erilaisia pikkuseikkoja, jotka voivat jotenkin vaikuttaa siihen, pitäisikö esimerkiksi jokin tapaaminen sopia maanantaiksi vai tiistaiksi.

Ilman kosketusta tunteisiin inhimillinen päätöksenteko joko ei luonnista lainkaan tai johtaa ojasta lampeen.

Tehtäviä

  1. Onko sinulla intuitioita?
  2. Miten ne toimivat?
  3. Milloin tunteilu haittasi sinun päätöksen tekoasi viimeksi?
  4. Oletko hidas vai nopea päättäjä?
  5. Otatko riskejä?
Kahtiajaot ovat hedelmättömiä



Damasio pyrkii poistamaan monia perinteisiä mutta hedelmättömiä kahtiajakoja.

Tunne ja järki toimivat yhdessä: järkevä toimija tarvitsee molempia. Emootio ja tieto ovat yhteen kietoutuneita, samoin kuin mieli ja keho.

Niiden keinotekoinen erottelu johtaa virheellisiin käsityksiin ihmisestä.

Tehtäviä

  1. Oletko emotionaalinen vai järki-ihminen?
  2. Tuletko hyvin toimeen kaikkien kanssa?
  3. Onko sinulla vihollisia?
  4. Miksi sinulla on vihollisia?
  5. Miten vihollisista voi päästä eroon?
Damasio ja Immanuel Kant



Professori Immanuel Kant.

Damasion mukaan Immanuel Kantin toisaalla tässä oppikirjasarjassa esitelty puhtaan järjen ajattelu liittyy pikemmin avovauriopotilaisiin kuin oikeisiin ihmisiin.

Arkijärjen käsitykset todennäköisyyksistä ovat erittäin  virheellisiä kuten me todennäköisyyslaskentaa opettaneet tiedämme.

Tästä huolimatta aivan tavallisen ihmisen aivot ilman aivovaurioita pystyvät tekemään äkkiä kohtuullisen hyviä päätöksiä. Tämä ei johdu järjestä vaan koko ihmisaivojen kyvystä poistaa päätöksen teosta huonoja vaihtoehtoja.

Tehtäviä

  1. Mikä on puhdas järki?
  2. Onko sellaista olemassa?
  3. Mitä virheellisiä käsityksiä todennäköisyyksistä on.
Inhimillinen todellisuus

Damasion  mukaan mielemme on todellinen, kuvamme kissoista ovat todellisia, tunteemme kissoja kohtaan ovat todellisia. Nämä inhimillisen mielen, hermoston ja biologiset todellisuudet ovat meidän todellisuuttamme.



Kissoja katsovat sammakot tai linnut kokevat ne eri tavoin kuin ihmiset, samoin kissat itse.

Tehtäviä

  1. Mitä sinä ajattelet sammakoista?
  2. Mitä sammakko ajattelee sinusta?
  3. Mitä kissa ajattelee sammakosta?
  4. Oletko syönyt sammakoita?
  5. Jos olet syönyt, miltä ne maistuivat?
Descartesin virhe

Damasion mukaan Descartesin väite "ajattelen, siis olen" on täysin vastakkainen sille, miten olemassaolon ja ajattelun kokemus ovat syntyneet.

Kuitenkin jo paljon ennen ihmisiä monet eläimet tunsivat olevansa olemassa. Alkeellisen tietoisuuden mukana tuli yksinkertainen mieli. Vielä nytkin tulemme maailmaan ja aloitamme olemisen ja ajattelu tulee vasta myöhemmin.



Varsinain Desacartesin virhe oli Damasion mukaan kehon jakamiseen aineeseen ja sieluun, joista jälkimmäinen kaikkinene kipuineenkin oli erillisen sielun ilmiö.

Damasion mukaan Descartesin virheen hyväksyminen on hidastanut lääketieteen kehitystä.

Damasion mukaan mieli on eliön ainutlaatuinen tila.

Ihmisen lajikehitys (evoluutio) selittää kielteisten emootioiden runsauden, ja aivot käsittelevät kielteisiä ja myönteisiä emootioita eri järjestelmissä.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että meemi "ajattelen, siis olen olemassa" jatkaa sitkeästi elämäänsä? Jos et tiedä, mikä meemi on, katso Internetistä.
  2. Miksi ihmiset helposti hyväksyvät Descartesin virheen?
  3. Miksi Descartesin virhettä ei opeteta kouluissa?

Albert Ellisin ja Warren Shiblesin käsitys ajatustunteista

albert-ellis
Tohtori Albert Ellis (1913 – 2007)



Professori Warren Shibles

Tunne (feeling)

Seuraava perustuu amerikkalaisen psykologin Albert Ellisin (1913- 2007) ja amerikkalaisen filosofian professorin Warren Shiblesin kehittämään käsitykseen ajatustunteista.

Koska käsitys on Suomessa melko tuntematon, joudutaan käyttämään kieltä, joka poikkeaa jonkin verran totutusta.

Englannin kielen sana “feeling” on käännetty suomenkielen sanaksi “tunne”. Sana “tunne” merkitsee seuraavassa esimerkiksi sellaisia asioita kuin jännitys, hilpeys, huimaus, mielihyvä, kauhu ja huvittuneisuus.

Sen sijaan sellaisia asioita kuin rakkaus, viha ja kostonhalu kutsutaan ajatustunteiksi (emootioiksi). Tunne on osa ajatustunnetta.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että emootion aiheuttavat sekä ajatus että tunne?
  2. Mistä johtuu se, että Warren Shiblesin ajatuksia tunnetaan paremmin Latinalaisessa Amerikassa kuin Suomessa?
  3. Mistä johtuu, että Warren Shiblesin ajatukset saivat hänen oppilaansa joko ihastumaan niihin tai vihastumaan niinin?

Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme

Ajatustunteet ovat tärkeä osa elämäämme. Ne vaikuttavat siihen joka päivä ja jatkuvasti. Saatat pelästyä, vihastua, tulla surulliseksi, ärtyneeksi tai mustasukkaiseksi.

Jos joku on sinulle vihainen, saatat tuntea itsesi surulliseksi. Lapset saattavat tapella keskenään. Tappeleminen ja loukkaaminen saattavat jatkua vuosikausia.

Kun opettelemme ymmärtämään sitä, kuinka ajatustunteet toimivat ja mitä ne ovat, voimme oppia välttämään vihastumista ja meille itsellemme haitallisia (kielteisiä eli negatiivisia) ajatustunteita.

Tehtäviä

  1. Missä määrin pystyt hallitsemaan emootioitasi?
  2. Mitä hyötyä on emootioiden hallinnasta?
  3. Herätätkö sinä muissa ihmisissä emootioita?

Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja

Jos emme ymmärrä ajatustunteitamme, ne saattavat hallita meitä ja tehdä elämästämme epämiellyttävää. Ihmisestä voi tulla ajatustunteittensa orja.

Tunnet varmaan itsekin ihmisiä, jotka vihastuvat usein. Vihastuminen voi johtua myös sellaisista elämässä esiintyvistä vaikeuksista, joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Usein ihmiset vihastuvat aivan tarpeettomasti. Silloin he eivät ymmärrä, kuinka heidän ajatustunteensa toimivat.

Kun oppii ymmärtämään ajatustunteita, voi oppia muuttamaan omaa elämäänsä. Vaikka ajatustunteet ovat tärkeitä, vasta äsken on opittu ymmärtämään, kuinka ne toimivat.

Tehtäviä

  1. Pohdi, milloin olit viimeksi suuttunut. Mistä suuttumisesi johtui?
  2. Jos jotain surullista tapahtuu, paikalle kutsutaan suuri joukko kriisipykologeja. Onko tämä viisasta?
  3. Mitä mieltä olet massaemootioista?

Mitä ajatustunteet ovat

Esimerkkejä ajatustunteista ovat
  • rakkaus,
  • viha,
  • mustasukkaisuus,
  • kostonhalu ja
  • huumori.



Alla on eräs emootioluettelo aakkosjärjestyksessä. Tässä yhteydessä käsittelemme vain harvoja esimerkkejä.

     ahdistus    
     apatia
     ekstaasi
     epäluottamus
     epätoivo
     euforia
     halu
     haluttomuus
     harmi
     hysteria
     hämmennys
     ikävystyminen
     inho
     jännitys
     kateus
     kauhu
     kiitollisuus
     levottomuus
     masennus
     onnellisuus
     pelko 
     pettymys
     rohkeus
     satutettu
     suru
     syvä kunnioitus
     syyllisyys
     toivo
     tyytyväisyys
     uteliaisuus
     viha
     vihamielisyys
     ylenkatse

Esimerkki: Vihastuminen

Tarkastellaan esimerkiksi vihastumista. Mitä se on? Kun vihastumme, kasvomme saattavat punoittaa ja meillä voi olla tiettyjä aistimuksia.

Mutta vaikka useimmat niin luulevat, ajatustunne ei ole pelkkä tunne.

Olet aina vihastunut jostain tai jollekin.

Vihastuminen sisältää aina myös ajatuksen.

Tehtäviä

  1. Milloin viimeksi vihastuit?
  2. Mitä seurauksia vihastumisestasi oli?
  3. Kannattiko vihastuminen?

Ajatus, tunne ja ajatustunne

Sinun ajatuksesi aiheuttaa sinun ajatustunteesi. Esimerkiksi jos joku on tehnyt sinulle mielestäsi väärin, saatat vihastua.

Joskus pelkkä tunne esiintyy ilman sitä edeltävää ajatusta, esimerkiksi sinun jalkaasi saattaa koskea.



Pelkkä selkäkipu (esimerkiksi ilman vihastumista) ei ole ajatustunne. ajatustunteisiin liittyvät ajatukset aiheuttavat tunteita.

Ajatustunteisiin liittyy aina sekä ajatuksia että tunteita.

Sanaa “tunne” on syytä käyttää vain ruumiillisista valmiustiloista. On tietysti mahdollista, että esimerkiksi kivun tunne synnyttää ajatuksia, jotka aiheuttavat ajatustunteen.

Tehtäviä

  • Minua on jo pari viikkoa vaivannut iskiaskipu. Kenelle minun pitäisi suuttua?

Mitä ajatustunteet sisältävät

Vihastuminen ja muut ajatustunteet sisältävät mm.:
  • tilanteen,
  • ajatuksen, arvioinnin
  • tunteen
  • tunteen ilmaisun
  • toimintaa.
Eri ajatustunneissa näillä on eri merkitys. Esimerkiksi raivostuminen sisältää kaikki viisi osatekijää.



Ajatustunne voidaan tunnistaa kuvailemalla tilannetta, ajatuksia, tunteita ja asiayhteyksiä.

Tehtäviä

  1. Keksi lisää esimerkkejä ajatustunteista.
  2. Mikä on tunteen ja ajatustunteen ero?
  3. Voiko kipua hallita mielen avulla?

Ajatustunteiden tunnistaminen

Jokainen ajatustunne voidaan tunnistaa siihen liittyvistä tilanteesta, ajatuksesta, arvioinnista.
tunteeeesta, tunteen ilmaisususta ja toiminnasta.

Esimerkiksi mustasukkaisuus voidaan tunnistaa tutkimalla sitä, mitä mustasukkainen henkilö ajattelee.

Hän saattaa ajatella:

Jaakon ei pitäisi kulkea minun tyttöystäväni kanssa.



Minä en pidä siitä, ja pelkään, että tyttöystäväni pitää Jaakosta enemmän kuin minusta.

Lisäksi on tarpeen tuntea kokonaistilanne yllä olevan listan mukaan.

Tehtäviä

  1. Miten voit tunnistaa kostonhalun?
  2. Miksi kosto ei ole viisasta?
  3. Mitä kosto aiheuttaa politiikassa?
  4. Mistä syystä valtiot tekevät kostoiskuja?
  5. Oletko mustasukkainen?

Ajatustunteet ovat ainutkertaisia

Vaikka kutsumme eri kerroilla esiintyneitä ajatustunteita vihastumisiksi, tämä ei tarkoita sitä, että vihastuminen olisi aina samanlaista ja samoista syistä johtuvaa.

Vihastumisessa esiintyy aina ajatus, joka aiheuttaa ajatustunteen.

Meillä ei ole kahta kertaa täsmälleen samanlaista ajatustunnetta.

Suuttumisesi veljeesi ei ole tänään täsmälleen samanlaista kuin eilen, koska ajatuksesi ja tunteesi eivät ole tänään täsmälleen samanlaisia.

Tehtäviä

  1. Mistä eri syistä olet suuttunut?
  2. Millä eri tavoilla olet toiminut suuttuneena?
  3. Mistä syistä sinuun on suututtu?
  4. Voiko vihattu ihminen olla oikeassa ja vihaajat väärässä?
  5. Mitä viimeksi mainitussa tilanteessa voit tehdä?

Ajatustunteen osatekijöitä



Jokainen ajatustunne riippuu ajattelusta, tunteista, asiayhteydestä ja toiminnasta. Seuraavassa on lueteltu muutamia ajatustunnesanoja, jotka liittyvät niihin:
  1. tunne: jännitys, hilpeys, huimaus, mielihyvä, kauhu, huvittuneisuus
  2. ilmaus: punastuminen, huokaus, otsanrypistys, hymy, nauru, ivahymy
  3. tilanne: tapahtumien pelko, ahneus, elämänilo, mustasukkaisuus, sääli, toivo, halu, pelästys, shokki, hämmästys.
  4. ajattelu: syyllisyys, häpeä, uskollisuus, rakkaus, vihastuminen, pelko, huolestuminen.
  5. toiminta: tappelu, pakoon juokseminen, huutaminen, esineiden rikkominen, ovien paukuttelu, välinpitämättömyys.

Tehtäviä

  1. Luettele lisää kokemiasi tunnetiloja.
  2. Luettele tunnetiloihin liittyneitä toimintoja.
  3. Luettele lisää ajatustunteita aiheuttaneita tilanteita.
  4. Luettele ajatustunteita.
  5. Milloin viimeksi olit mustasukkainen?

Ajatustunteet ja järki

Rationaalinen tarkoittaa järkevää ajattelua.

Varsin usein väitetään, ettei ajatustunteissa ole järkeä eikä järjessä ole ajatustunteita.

Tämä on Ellisin ja Shiblesin mukaan täysin väärä käsitys. Vihastumisessa jokin ajatus aiheuttaa tunteen. Vihastuminen ja muut ajatustunteet vaativat ajattelua ja myös järkeä.

Vaikka usein sanotaan, että järki ja ajatustunteet ovat toistensa vastakohtia, Ellis ja Shibles väittävät, että ajatustunne on osittain järkiperäinen (rationaalinen), sillä se sisältää järkiperäistä (rationaalista) ajattelua.


Tehtäviä

  1. Keskustelkaa, voivatko eläimet kokea ajatustunteita?
  2. Entä tunteita?
  3. Kuka on sanonut, että järki on Pirun morsian?

Ajatustunteiden ymmärtäminen

Jos ajatustunteet olisivat pelkkiä tunteita, meidän olisi vaikea tietää, mitä ajattelemme niistä.

Kuvittele, että tulet äkkiä vihaiseksi ilman mitään järkiperusteita.

Joku saattaisi kysyä sinulta, miksi olet vihainen.

Voisit vastata vain, että tunne tuli minuun.

Ajatellaan, että kävelet yksin autiolla tiellä ja rakastut yhtäkkiä.

Et ole rakastunut kehenkään erityiseen henkilöön.

Tunne vain tuli sinuun.



Jos ajatustunne olisi pelkkä tunne, ajatustunne-ongelma voitaisiin ratkaista ottamalla rauhoittavaa lääkettä.

Voitaisiin ajatella, että mustasukkaisuus parannettaisiin vaikkapa syömällä suklaata tai jäätelöä.

Todellisuudessa mustasukkaisuutesi ei paranisi sen paremmin lääkkeestä kuin jäätelöstäkään.

Tehtäviä

  1. Miten voit välttää mustasukkaiseksi tulemista?
  2. Voidaanko masennusta hoitaa lääkkeillä?
  3. Surua voi olla vaikeaa välttää. Miten surua voi lievittää?

Ajatustunteet ja tilanne



Vihaan, rakkauteen, mustasukkaisuuteen tai mihin tahansa ajatustunteeseen sisältyy omia ajatuksiamme sekä oma elämäntilanteemme.

Ajatustunnesanat viittaavat muuhunkin kuin tunteisiin.

Emme voisi ymmärtää niitä, jos ne viittaisivat pelkkiin tunteisiin.

Emme voisi tietää, mitä ajatuksia tai mikä tilanne esiintyy.

Pelkkä aistimus tai tunne ei ole ajatustunne, eikä ajatustunne ole pelkkä aistimus tai tunne.

Emme voi ymmärtää ajatustunteita tutkimalla pelkästään ruuansulatusta tai elimistön aineenvaihduntaa.

Emme voi tutkia ajatustunteita tutkimalla pelkästään lihaksiamme tai veren virtaamista.

Meidän on tiedettävä, mitä henkilö ajattelee ja missä tilanteessa hän elää.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa, voidaanko kielteisiä ajatustunteita kuten esimerkiksi mustasukkaisuutta, vihaa, kostonhalua jne. parantaa esimerkiksi huumeilla ja alkoholilla?
  2. Pohtikaa, voidaanko niitä parantaa purkamalla niitä esimerkiksi raivoamalla, rikkomalla esineitä ja tappelemalla?
  3. Miksi vihan purkaminen on vaarallista?

Ajatustunteisiin vaikuttaminen

Joku voi olla suuttunut ja väittää, ettei hän voi asialle mitään.

Tämä on virheellistä ajattelua. Ajatustunteet eivät ole pelkästään tunteita vaan ne sisältävät myös ajatuksia.

Ajatuksia ihminen voi muuttaa. On siis harhakäsitys, ettei ajatustunteisiin voi vaikuttaa.

Ajatustunteita voidaan muuttaa hyvinkin paljon.

Voimme jopa muuttua vihaisista sellaisiksi, jotka eivät koskaan suutu.



Voimme muuttaa ajattelun avulla koko luonnettamme.

Voimme kehittää haitallisten ajatustunneiden tilalle hyödyllisiä kuten ystävällisyys, rakkaus, onnellisuus, huumorista nauttiminen jne.

Näitä asioita käsitellään tarkemmin tämän oppiaineiston kohdassa Ihmissuhteiden siveys.

Tehtäviä

  1. Mitkä ajatustunteet ovat olleet haitallisia omassa elämässäsi?
  2. Yrittäkää keksiä keinoja hillitä haitallisiksi osoittautuneita ajatustunteita.
  3. Voiko omaa luonnettaan todella muuttaa
  4. Voiko hyvästä ajatustunneiden hallinnasta olla haittaa maailmassa, jossa muut eivät ajatustunteitaan hallitse?
  5. Milloin viimeksi muutit ajatuksiasi?

Tieto, ajatustunteet ja siveys

Järki vai tunne vaikuttaa enemmän?


Platon.

Kysymys siitä, kumpi vaikuttaa enemmän yksilön siveysvalinnoissa, ajatustunteet (jotka kyllä sisältävät myös järkeilyä) vai järki, on askarruttanut ihmisiä antiikin ajoista asti.

Kreikkalaiset korostivat erityisesti järkeä. Platonin käsitys, että hyve on tietoa, kuvastaa tätä suuntausta.

Valistusajattelijat korostivat yleensä järjen merkitystä siveysvalinnoissa.

Kun varhainen englantilainen valistusajattelu korosti järjen merkitystä siveysvalinnoissa, tämä aiheutti vasteen.

Tehtäviä



Ovatko nämä juhlijat rikkaita vai köyhiä?
  1. Millä tavalla ihmisen perintötekijät vaikuttavat hänen siveyteensä?
  2. Millä tavalla ihmisen varallisuus vaikuttaa hänen siveyteensä?
  3. Millä tavalla ihmisen oman elämän tapahtumat vaikuttavat hänen siveyteensä?

Yhteisölliset ajatustunteet

Englantilaiset tunnesiveyden kannattajat korostivat yhteisöllisten ajatustunneiden, säälin, rakkauden ja hyväntahtoisuuden merkitystä, jotka heidän mielestään kuuluivat ihmisen synnynnäisiin kykyihin.

Tehtäviä

  • Mistä johtuu, että on paljon ihmisiä, jotka ovat säälimättömiä ja muiden ihmisten eduista ja tunteista piittaamattomia?

Siveysaisti

Eräs heistä yritti todistaa erityisen siveysaistin olemassaoloa.

Tehtäviä

  1. Mitä aisteja ihmisillä oikeasti on?
  2. Mitä sellaisia aisteja, joita ihmisillä ei ole, on muilla eläimillä?
  3. Onko kasveilla aisteja?

Pyytettömyys

compassion

Eräs tunnemoralisti ajatteli, että siveysajatustunteet eroavat muista ajatustunteista pyyteettömän luonteensa vuoksi.

Tehtäviä

  1. Milloin olet viimeksi tehnyt jotain pyyteetöntä?
  2. Milloin sinulle on viimeksi tehty jotain pyyteetöntä?
  3. Onko tämän oppikirjan teko pyyteetöntä?

Myötätunto

Yleisen käsityksen mukaan ihmiset eivät ole puhtaasti itsekkäitä olentoja, vaan he voivat välittömästi eläytyä toisten tiloihin ja tuntea toisiaan kohtaan myötätuntoa.

Tehtäviä

  1. Milloin viimeksi tunsit myötätuntoa?
  2. Mistä myötätuntosi johtui?
  3. Aiheuttiko myötätuntosi mitään tekoja?

Sisäiset vaikuttimet

Eräs toinen kiinnitti huomionsa myös teon sisäisiin vaikuttimiin.

Tehtäviä

  • Mitä sisäisiä vaikuttimia ihmisillä on?

Edvard Westermarck



Professori Edvard Westermarck.

Myös suomalainen Edvard Westermarck (1862 -1939) korosti ajatustunneiden merkitystä siveyden perustana.

Tehtäviä

  • Mitä merkittävää Edvard Westermarck teki?

Thomas Hobbes



Thomas Hobbes.

Thomas Hobbes
in (1588 - 1679) mielestä hyvää ei voinut olla muu kuin se, mikä edistää yksilön itsesäilytystä. Ihminen on Hobbesin mielestä järkiolento.

thinker

Tehtäviä

  • Missä määrin ihminen on järkiolento?

John Locke



John Locke.

John Locke
(1632 -1714 ) erosi Hobbesista monessa suhteessa, mutta hänkin piti itserakkautta siveyden toiminnan äärimmäisenä vaikuttimena.

Ainoa, mitä tarvitaan, on olio, joka pystyy tuntemaan mielihyvää ja tuskaa ja harkitsemaan niiden pohjalta.

Tehtäviä

  1. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun hän tuntee mielihyvää?
  2. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun hän tuntee mielipahaa?
  3. Mitä ihmisen aivoissa tapahtuu, kun hän nukkuu?

Jeremy Bentham



Jeremy Bentham.

Jeremy Bentham
(1748 -1832 ) puolestaan väitti, ettei siveyssanoilla ole mitään merkitystä, ellei niitä selitetä hyödyn ( latinankielen utilis = hyödyllinen) periaatteen mukaisesti.

Tehtäviä

  • Oliko Jeremy Bentham hyötyä tavoitteleva nautiskelija?

A. J. Ayer




Professori A. J. Ayer

Ajatustunteita on haluttu käyttää myös siveysarvostelmien, siveyskäskyjen ja kieltojen merkityksen selittämiseen.
Näin ajattelivat mm. A. J. Ayer (1910 -1989) ja C. L. Stevenson.

Ayerin mielestä siveysarvostelmat ovat ilmauksia ajatustunteista samaan tapaan kuin huudahdukset.

Kun sanon, että tappaminen on väärin, sanon jotain samantapaista kuin jos sanoisin “tappaminen böö!”



Yalen yliopiston professori C. L. Stevenson.

C. L. Stevensonin
mielestä arvoarvostelmat ilmaisevat puhujan mieltymyksiä ja yrittävät herättää kuulijassa samanlaisia mieltymyksiä.

Tehtäviä

  • Mikä ero on sillä, että ajattelet pahaa jostain ihmisestä ja sillä, että sanot sen hänelle?

Kielenkäyttö

On ilmeistä, että ajatustunteet vaikuttavat huomattavassa määrin siveellisen käyttäytymiseen.

Toisaalta on huomautettu, että siveysarvostelmien ja siveyssääntöjen merkityksen selittäminen ajatustunneilla ei vastaa yleistä kielenkäyttöä.

nokkimisjärjestys

Tehtäviä

  • Miten nokkimisjärjestys määräytyy niillä eläimillä, joilla on hyvin suppea kieli?

Purkaminen vai hillitseminen

Siveysajattelussa on usein korostettu myös tarvetta hillitä haitallisia ajatustunteita kuten viha, kateus, mustasukkaisuus, kostonhalu, syyllisyydentunto, pelko, alemmuudentunto jne.

Ensiksi voidaan todeta, että koska ajatustunteisiin sisältyy ajattelua, ajattelua muuttamalla voidaan hillitä ajatustunteita.

Esimerkiksi viha, kateus ja kostonhalu voidaan helposti todeta itselle vahingollisiksi.

Toiseksi voidaan todeta, että ajatustunteiden “ilmaiseminen” eli purkaminen ei useinkaan ole omiaan hillitsemään niitä, vaan saattaa syntyä esimerkiksi vihan ja/tai koston kierre, josta on vaikea päästä eroon.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa, pitäisikö ajatustunteita purkaa vai hillitä.
  2. Pohtikaa kasvatuksen ja tilannekohtaisen oman edun merkitystä siveysratkaisuissa.
  3. Pohtikaa tiedon ja ajatustunneiden vaikutusta siveysratkaisuihin.

Kolme siveyden tutkimusotetta

Tutkimusotteet

Kuten edellä on jo esitetty, siveyden tutkimuksessa voidaan erottaa kolme tutkimusotetta: kuvaileva (deskriptiivinen) siveys, arvottava (normatiivinen) siveys ja siveyskäsitystutkimus (metasiveys).

Kuvaileva siveys: Mitä kuvaileva siveys on

Kuvailevassa siveydessä kuvaillaan, luokitellaan ja selitetään siveysarvoja.

Ollaan kiinnostuneita siitä, mitä asioita ihmisyhteisöt menneisyydessä ja nykyään ovat pitäneet tai pitävät siveellisesti arvokkaina.

victoria-wedding

Heidän tavoistaan ja tottumuksistaan ollaan kiinnostuneita sikäli kuin niillä on tekemistä siveysarvojen kanssa.

Näihin tapoihin kuuluvat usein ne, jotka vaikuttavat yhteisön tai yksilön säilymiseen tai koskevat tappamista, sukupuolisuutta, rangaistuksia jne.

Tehtäviä

  • Mitä tutkimusmenetelmiä käytetään selvitettäessä jonkin kansan tai yhteisön siveyskäsityksiä?

Kaikki mahdolliset siveydet ovat käytössä



Herodotos.

Esimerkiksi muinaiskreikkalainen historioitsija Herodotos (n. 484-424 eaa) kuvasi Pohjois-Afrikan rannikon asukkaiden tapoja ja päätyi siihen tulokseen, että ihmiset ovat eri paikoissa ottaneet käyttöön käytännöllisesti katsoen kaikki mahdolliset erilaiset siveydet.

Suomalainen ihmistutkija (antropologi) Edvard Westermarck antaa teoksessaan “The Origins and Development of the Moral Ideas” runsaasti tietoa erilaisista siveyksistä eri seuduilla.

Kuvaileva siveys opettaa meille, että eri puolilla maailmaa siveyssäännöt ovat olleet huomattavan erilaisia.

Tehtäviä

  • Itäsuomalaisilla ja länsisuomalaisilla on melkoisia eroja perintötekijöissä. Onko heillä eroja siveyskäsityksissä?
  • Ovatko itäsuomalaisten ja länsisuomalaisten avioliitot onnistuneita?
  • Pitäisikö Suomi jakaa kahtia?

Omakeskeisyys (etnosentrisyys)



Hyvin monissa yhteisöissä ajatellaan, että omat tavat, arvot tai siveyssäännöt ovat parempia kuin muiden.

Tällaista käsitystä kutsutaan omakeskeisyydeksi (etnosentrismiksi, kreikan kielen sanoista ethnos = rotu ja kentron = keskipiste).

On koulukuntia (esimerkiksi kommunitarismi, asiaa käsitellään tarkemmin toisaalla), joiden mukaan omakeskeisyys voi olla oikeutettu. Useimmat suomalaiset ovat sitä mieltä, että useimmat siveyssäännöt koskevat koko ihmiskuntaa.

Tehtäviä

  • Mitä haittoja ja hyötyjä omakeskeisestä siveydestä on?

Paikalliset julmuudet



Jeesuslapsi ei antanut Väinämöisen lyödä häntä puulla päähän ja viedä suolle. Väinämöinen purjehti muille maille, eikä häntä ole sen jälkeen nähty.

Sekä muinaisessa Spartassa että muinaisessa Roomassa isä tappoi epämuodostuneet lapset, ja tätä pidettiin oikeana.

Eräät eskimoheimot tappoivat ensimmäisen lapsen, jos hän sattui olemaan tyttö.

Intiassa lesken oli poltettava itsensä miehensä polttoroviolla. Tämä tapa vallitsi ennen englantilaisten tuloa.

Juutalaiset kivittivät naispuolisen avionrikkojan.

Kansallissosialistit pitivät oikeana tappaa juutalaisia, mustalaisia, slaaveja ja muita, joita he pitivät alempirotuisina.

Yhdysvaltain etelävaltioiden kristityt orjanomistajat eivät nähneet mitään väärää naisorjien raiskaamisessa.

Jotkut valtarakenteet ovat pitäneet suuressa arvossa neitsyyttä, jotkut ovat pitäneet sitä haitallisena.



Opiskelija, ateisti ja bloggaaja Aliaa Magda Elmahdy, 20, julkaisi 2011 blogissaan alastonkuvansa vastalauseena Egyptin islamilaista yhteiskuntajärjestystä vastaan.

Eräissä islamilaisissa kulttuureissa naisilta on kielletty sukupuolielämän nautinnot ja tästä syystä heille suoritetaan ns. ympärileikkaus.



Nykyään on kansainvälisiä järjestöjä (esim. Amnesty International), jotka vastustavat kuolemanrangaistusta, mutta vielä sata vuotta sitten Suomen arkkipiispa vaati kuolemanrangaistusta jumalanpilkasta.

Äskettäin Pakistanissa on tuomittu useita ihmisiä kuolemaan jumalanpilkasta (Suomen tiedotusvälineet vaikenivat tästä.).

Tehtäviä

  1. Pohdi esimerkiksi Kalevalan perusteella, mitä nykyään epäinhimillisinä pidettäviä tapoja esiintyi muinaissuomalaisessa valtarakenteessa.
  2. Mitä nykyään epäinhimillisinä pidettäviä tapoja esiintyi Suomen keskiaikaisessa ja uuden ajan alun valtarakenteessa?
  3. Mielipidetutkimusten mukaan Suomessa on edelleen paljon ankarien rangaistusten kannattajia. Podi syitä tähän.
  4. Pohdi sitä, miksi Suomen tiedotusvälineet vaikenivat jumalanpilkasta syytettyjen tuomitsemisesta kuolemaan Pakistanissa.
  5. Miksi Suomen tiedotusvälineet eivät kerro esimerkiksi arabimaiden tapahtumien todellisista taustoista?

Arvottava siveys (normatiivinen etiikka)



Määritelmä

Arvottava siveys (normatiivinen etiikka)  ilmaisee, luo ja puolustaa joitain siveysarvoja; se antaa siveyssääntöjä. Yleensä arvottavat järjestelmät olettavat, etteivät siveysarvot ole täysin suhteellisia. Niiden mukaan on olemassa tiettyjä yleismaailmallisia siveyssääntöjä, jotka sopivat useimpiin tilanteisiin.

Siveellinen ehdottomuus

Siveellinen ehdottomuus (eettinen absolutismi) väittää, että on olemassa sellainen joukko sääntöjä, jotka sopivat kaikkiin tilanteisiin.

Voidaan esimerkiksi väittää, että sääntö “älä tapa” sopii myös epämuodostuneisiin lapsiin, aviorikkojanaisiin, rikollisiin, oletettuihin alempien rotujen jäseniin, jumalanpilkkaajiin ja jopa vihollisiin sodassa.

Uskontoihin on yleensä liitetty myös siveyssääntöjä

khomeini

Ajatollah Khomeini.

Esimerkiksi Ajatollah Khomeinin (1900 - 1989) teokset edustavat melkein kaikkiin inhimillisiin tilanteisiin kehitettyä sääntöjen kokoelmaa.

yhdyntä

23. Mies, jolla on ollut siemensyöksy yhdynnästä jonkun muun naisen kuin vaimonsa kanssa ja joka sitten antautuu yhdyntään uudelleen vaimonsakin kanssa, ei saa suorittaa rukouksiaan, jos hän on hikinen; mutta jos hän on yhdynnässä ensin vaimonsa ja sitten jonkun muun naisen kanssa, hän voi suorittaa rukouksensa hikisenäkin.
(Ajatollajin ajatuksia, s.51)

Myös monet uskonnottomat ovat kehittäneet arvojärjestelmiä. Esimerkiksi Nietzschen oppi yli-ihmisestä, joka on korkein ihanne, on arvojärjestelmä.

Tehtäviä

  1. Millä tavalla kristilliset siveyssäännöt vaikuttavat nykyisessä Suomessa?
  2. Mistä lähiympäristösi siveyssäännöistä et pidä?
  3. Mihin asioihin tarvittaisiin uusia siveyssääntöjä?

Arvottavan (normatiivisen) siveyden suuntia



Pofessori Hugh LaFollette.

Amerikkalainen pofessori Hugh LaFollette jaottelee teoksessa (Blackwell Guide to Ethical Theory (2nd edition), with Ingmar Persson. Wiley-Blackwell, 2012) siveyden arvottavat (normatiiviset) käsitykset seuraavasti:

Seuraussiveys
  • Tilanneseuraussiveys
  • Sääntöseuraussiveys
  • Itsekkyyssiveys
  • Toisten hyväksi -siveys
Velvollisuussiveys
  • Kantilaisuus
  • Sopimussiveys
  • Sisäiseen oivallukseen perustuva siveys
Hyvesiveys

Oikeussiveys
Taloussiveys (libertarismi)
Naisasiasiveys (feminismi)
Mannermainen siveys
Käyttökelpoisuussiveys (pragmatismi)

LaFollette itse edustaa amerikkalaisena lähinnä käyttökelpoisuussiveyttä.

practical-ethics

La Follette on toimittanut myös paksun kirjan käytännön etiikasta (Oxford Handbook of Practical Ethics Oxford, 2003). Jos saan ehdottaa jotain, niin ehdotan, että teos käännetään suomeksi ja asetetaan eduskuntaan pääsyvaatimukseksi.

Jos nämä kaksi paksua kirjaa eivät riitä, on ilmestynyt vielä paksumpi kirja:

encyclopedia

International Encyclopedia of Ethics (10 - 12 volumes).  Editor-in-chief.  Wiley-Blackwell.   2012.

Tehtäviä

  1. Pohdi, pidätkö itse joitain arvoja ehdottomina. Jos löydät sellaisia, pohdi tilanteita, joissa olisit valmis joustamaan ehdottomien arvojesi suhteen.
  2. Etsi kirjastosta teos “Ajatollahin ajatuksia” ja pohdi sitä, mitkä siveyssäännöt ovat mielestänne liiallisen yksityiskohtaisia.
  3. Mistä johtuu, että filosofiassa esiintyy erilaisia siveysmuoteja?
  4. Mikä siveys on nykyään muodissa?
  5. Mitä mieltä olet siveysmuodeista?

Siveyskäsitystutkimus (metaetiikka)

Mitä siveyskäsitystutkimus on



1980 -luvulla ilmestyneiden oppikirjojen mukaan siveyskäsitystutkimusta voidaan luonnehtia mm. seuraavasti:

“Siveyskäsitystutkimus on siveystutkimuksen osa-alue, joka korostaa siveyden kielen merkitystä.

Siveyskäsitetutkimuksessa ei yritetä edistää, puolustaa tai vastustaa siveysarvoja vaan selvittää siveyssanojen ja väitteiden merkityksiä.”


Siveyskäsitystutkimuksen (metaetiikan) kysymyksiä ovat esimerkiksi:
  • Ilmaisevatko siveyskäsitteet aitoja tosiasioita?
  • Onko olemassa siveellisiä tosiasioita?
  • Mitä tarkoittaa käsite 'siveellinen hyvä' tai käsite 'siveellinen paha'?
  • Miten päädymme sanomaan, että jokin asia on hyvää tai jokin asia on huonoa?
  • Miten syntyy siveellinen vaikutin, ja mikä on sen suhde siveyskäsityksiin?
  • Ovatko siveyssäännöt ihmisistä riippumattomia vai ihmisistä riippuvia?
  • Onko siveys ehdotonta vai suhteellista?

Tehtäviä

  1. Ilmaisevatko siveyskäsitteet aitoja tosiasioita?
  2. Onko olemassa siveellisiä tosiasioita?
  3. Mitä tarkoittaa käsite 'siveellinen hyvä' tai käsite 'siveellinen paha'?
  4. Miten päädymme sanomaan, että jokin asia on hyvää tai jokin asia on huonoa?
  5. Miten syntyy siveellinen vaikutin, ja mikä on sen suhde siveyskäsityksiin?
  6. Ovatko siveyssäännöt ihmisistä riippumattomia vai ihmisistä riippuvia?
  7. Onko siveys ehdotonta vai suhteellista?

Tosiasialauseet ja pitämislauseet

Kielen lauseet jakautuvat tosiasialauseisiin (de facto -lauseet), ja lauseisiin, jotka ilmaisevat, kuinka asiain pitäisi olla (de jure -lauseet).

Tosiasialause (propositio) on esimerkiksi “Aurinko on tähti”. “Aurinko” on kohde (looginen subjekti) ja “on tähti” ilmaisee ominaisuuden (predikaatin). Tämän lauseen totuus voidaan päätellä havaintojen avulla. Tosiasialauseet eli propositiot eli väitelauseet ovat siis joko tosia tai epätosia.

Pitämislauseiden (de jure -lauseet) suhteen tilanne on toinen. Pitämislauseet voidaan kyllä muuttaa saman muotoisiksi kuin tosiasialauseet, mutta siitä huolimatta pitämislauseet eivät ole yleisen käsityksen mukaan tosia tai epätosia samassa mielessä kuin tosiasialauseet.

Esimerkkejä



Professori Luis E. Navia.

Amerikkalainen Luis E. Navia (Professor of Philosophy at New York Institute of Technology, s. 1940) esittää asiasta seuraavan esimerkin.
Lause “rakasta vihollistasi” voidaan muuttaa muotoon “vihollisen rakastaminen on hyvä” tai “vihollisen rakastaminen on oikein”.

Kaikki lauseen käsitteet voidaan helposti ymmärtää. Voidaan luetella, mitä vihollisen rakastamiseen kuuluu.

Yhtä helposti voidaan ymmärtää lause “vihollisen vihaaminen on väärin”.
Navian mukaan vaikeus liittyy siveyssanoihin “hyvä”, “paha”, “oikein”, “väärin” jne.

Ihmiset ovat väitelleet näiden sanojen merkityksestä erittäin runsaasti. Navian mukaan pohjimmaltaan on kysymys siitä, miten sellaiset sanat kuin “hyvä” voidaan liittää käytännön kysymyksiin tai asiantiloihin.

Tehtäviä

  1. Luettele kymmenen tosiasialausetta ja kymmenen pitämislausetta.
  2. Tehkää lista asioista, joihin vihollisen rakastamiseen kuuluu.
  3. Miksi monia filosofien esittämiä lauseita eivät edes ammattifilosofit ymmärrä?

Siveystutkimuksen suuntia



Professori Hugh LaFollette.

Hugh LaFollette
jaottelee siveystutkimuksen  (metasiveyden) aiheet seuraavasti:
  1. siveyden asema
  2. arvototuussiveys (siveellinen realismi)
  3. suhteellisuussiveys (relativismi)
  4. siveysarvostelmien perusteleminen
  5. jumalallisen ilmoituksen käsitys
  6. luonnollinen siveys (naturalismi)
  7. sisäisen ovalluksen siveys (intuitionismi)
  8. sveyskäsitysten vastainen käsitys
  9. siveys ja psykologia
  10. psykologinen itsekkyys (egoismi)
  11. siveyspsykologia

Moraalinen kognitivismi ja non-kognitivismi

Seuraavassa esistyksessä on suuri joukko sivistyssanoja. Ne selitään perinpohjaisemmin toisaalla tässä kirjassa, mutta jos jonkin sanan merkitys vaivaa sinua, katso vaikka Wikipediasta Internetissä.

Moraalinen kognitivismi on kanta, jonka mukaan siveys on ennen kaikkea järkevän ajattelun ominaisuus, siinä missä moraalinen non-kognitivismi pitää siveyttä perustavalla tavalla ei-järkevänä.

"kognitio" tarkoittaa "tietokykyyn" liittyvää ajattelua.
"non" tarkoittaa "ei".

Valinta kognitivismin ja non-kognitivismin välillä on siis perustavanlaatuinen sen suhteen, kuinka siveys tulisi määritellä ja kuinka sivellisistäa asioista tulisi keskustella.


Kognitivistisista kannoista esimerkiksi moraalinen realismi on käsitys, jonka mukaan hyvyys ja pahuus ovat tavalla tai toisella asioiden todellisia (objektiivisia) ominaisuuksia. Tästä syystä moraalirealismista puhutaan toisinaan myös arvo-objektivismina, erotettuna arvosubjektivismista.

Moraalinen realismi eli eettinen realismi on metaeettinen käsitys, jonka mukaan objektiivinen moraali on olemassa ihmisestä riippumatta.

Moraalisen realismin mukaan esimerkiksi väite ”naisten ympärileikkaukset ovat väärin” ei tarkoita, että naisten ympärileikkaukset eivät olisi vallitsevan kulttuurin hyväksymiä, tai että lauseen totuusarvo olisi kokijan todellisuuskäsityksestä riippuvainen, vaan se kertoo, että on puolueeton tosiasia, että ne ovat väärin. Moraalisen realismin mukaan siveellisillä lauseilla on totuusarvo aivan kuten kokemusperäisesti mitattavilla asioillakin.

Moraalista realismia edustavat lähinnä siveelliset naturalistit, joiden mukaan siveellinen hyvä voidaan palauttaa kokemusperäisiin tosiasioihin, sekä siveelliset intuitionistit, joiden mukaan siveelliset tosiasiat ovat tavoiteltavissa ihmisen omalla intuitiolla eli sisäisellä oivalluksella.

Moraalirealismin vastakohta on moraalinen antirealismi.


Professori Rolf Lagerborg.

Moraalista antirealismia eli siveellisen totuuden kokonaan hylkäävää ei-kognitivismia ovat meillä perinteisen käsityksen mukaan kannattaneet sosiologis-empiristinen sekä loogis-analyyttinen suuntaus Edvard Westermarckin, Rolf Lagerborgin, Eino Kailan ja G.H. von Wrightin johdolla.

Moraalirealistisia kannoista naturalismi (natura = luonto) ja intuitionismi (intuitio = sisäinen oivallus) ovat yleisimpiä.

Esimerkiksi katolisessa kristillisyydessä on joskus esiintynyt naturalismia lähellä olevia käsityksiä, joiden mukaan hyvä ja paha ovat tavalla tai toisella luontoon kuuluvia asioita. Toisaalta myös yritykset luoda tieteeseen perustuvaa siveyttä (esimerkiksi sosiaalidarvinismi) ovat yleensä naturalistisia  taustaoletuksiltaan.


Sosiaalidarvinismi on yhteiskunnallinen käsitys, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809 - 1882) oppeihin kehityksestä (evoluutiosta) ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Tällöin ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä "olemassaolosta", jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman.

Sisäpolitiikassa sosiaalidarvinismi merkitsee tasa-arvon hylkäämistä ja yhteiskunnan autoritaaristen, ei-demokraattisten, rakenteiden oikeuttamista "luonnon lakina". Sosiaalidarvinismi suhtautuu erityisen suvaitsemattomasti yhteiskunnan vähäosaisiin kuten köyhiin, sairaisiin, työttömiin, vammautuneisiin ja vähävaraisiin.

Sosiaalidarvinistinen ajattelu valmisti tietä Saksassa Hitlerin valtaannousulle. Se myös loi  perustelut rotupolitiikalle Hitlerin Saksassa, johon kuului elinkelvottomina pidettyjen yksilöiden ja roturyhmien tuhoaminen.  Ruotsalainen tutkija Lindqvist toteaa:

"Darwinin jälkeen oli muodikasta todeta kansanmurhien olevan tulosta luonnollisesta valinnasta ja evoluutiosta"

Kognitivistisista kannoista siveellinen intuitionismi esiintyy usein erilaisina omatuntokäsitteinä, joiden mukaan ihmisellä on erityinen siveellinen aisti tunnistaa oikeaa ja väärää sekä hyvää ja pahaa.

Eettinen intuitionismi eli eettinen epänaturalismi katsoo, että tietyt teot voidaan tietää oikeiksi tai vääriksi intuition (=sisäisen oivalluksen) avulla. Nykyisen eettisen intuitionismin mukaan kaikki siveelliset käsitykset perustuvat intuitioon, erityisesti käsitykset oikeasta, pakollisesta, hyvästä ja tekojen tai kohteiden arvosta. siveyttä pidetään ihmiseen sisäänrakentuneena järjestelmänä, joka synnyttää luonnollisen intuition. Kysymyksen herättääkin, mistä tuo intuitio on peräisin, jos sellainen on syytä olettaa.


Cambridgen ylioiston professori G. E. Moore.

Intuitionismi on useimmiten moraalirealistinen, mutta myös anti-realistisia siveellisen intuitionismin muotoja on mahdollista muodostaa. Kuuluisia intuitionisteja ovat olleet muun muassa Cambridgen ylioiston professori G. E. Moore, joka hyökkäsi naturalisteja vastaan syyttämällä näitä naturalistisesta virhepäätelmästä sekä W. D. Ross, jonka mukaan ihmisten tulee noudattaa ’’prima facie’’ eli ensi näkemältään havaitsemiaan velvollisuuksia.


Nonkognitivistinen preskriptivismi (preskriptio = määräys) ajattelee, että siveysiväitteiden sisältö ei ole ollenkaan ilmaistavissa kuvaavin eli deskriptiivisin käsittein, vaan ne sisältävät lähinnä toimintakehotuksia ”tee näin” tai ”vältä näin tekemistä”.

hare

Oxfordin yliopiston professori R. M. Hare.

Esimerkiksi Oxfordin yliopiston professori R. M. Hare edusti preskriptivististä ajattelutapaa.

austin

Oxfordin yliopiston professori J. L. Austin.

Eettinen emotivismi, jonka kuuluisimpia muotoilijoita on Oxfordin yliopiston professori J. L. Austin, ajatteli  siveuslauseiden ilmaisevan ensisijaisesti närkästyksen ja hyväksynnän tunteita, joille ei voida antaa totuusarvoa. Tästä syystä emotivismia nimitetään usein siveyden ”buu–hurraa” –käsitykseksi.


Cambridgen yliopiston professori Simon Blackburn

Austinin emotivismille läheistä sukua on Cambridgen yliopiston professori Simon Blackburnin kvasirealismi (= melkein realismi), jonka mukaan siveysväitteet ovat muodollisesti kuvailevia väitteitä, mutta jotka todellisuudessa vain heijastelevat väitteen esittäjän mieltymyksiä, ja pyrkivät suostuttelemaan muita valitsemaan samansuuntaisesti.

Nonkognitivistisiset kannat rajaavat rajusti siveyteen liittyvää puhetta, sen mahdollisuuksia ja oletettua mielekkyyttä. Tästä syystä monet nonkognitivistit kannattavat käytännössä erilaisia eettisen subjektivismin, relativismin tai skeptisismin muotoja. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa.

Moraalinen subjektivismi on käsitys, jonka mukaan siveysarvot arvot syntyvät inhimillisistä tunteista, tarpeista ja toiveista. Subjektivismin mukaan siveysarvoilla ei ole näistä riippumatonta merkitystä.

Suomalaisen Edward Westermarckin mukaan siveyson subjektiivista ja perustuu tunteisiin. Kun henkilö sanoo tietyn teon olevan siveellisesti väärin, se herättää hänessä tunteen, ettei teko ole oikein. siveys on siis henkilökohtaista.

Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi viittaa erilaisiin käsityksiin, joissa siveyden luonne on jollain tavalla suhteellinen eli relativistinen, riippuvainen jostain yhteisöstä tai yksilöstä.

Moraalisen skeptisimin mukaan kenelläkään ei ole siveellistä tietoa.


Tehtäviä

  1. Edustaako urheiluväki "buu - hurraa" -siveyttä?
  2. Missä määrin tunteet vaikuttavat ihmisten valintoihin?
  3. Millä tavalla läheiset ihmiset vaikuttavat valintoihisi?
  4. Millä tavalla varallisuutesi vaikuttaa valintoihisi?
  5. Millä tavalla suomalainen yhteiskunta vaikuttaa valintoihisi?
  6. Professori Rolf Lagerborg oli ensimmäinen suomalainen, joka vihittiin siviiliavioliittoon. Ottakaa selvää siitä, miten tämä tapahtui.
  7. Mikä yllä luetelluista ismeistä on sinun mielestäsi paras. Mikä on toiseksi paras?

Arvototuussiveys (moraalinen realismi)



Giljotiini

Arvototuussiveys (siveellinen realismi) on käsitys, jonka mukaan arvot voivat olla tosia tai epätosia. Ns. Humen (David Hume 1711 - 1776) giljotiinin mukaan siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä sitä, miten niiden pitäisi olla.

Humen mukaan arvoja ei siis voida johtaa pelkästä tosiasiajoukosta vaan mukana on oltava aina jokin arvo.

Humen giljotiinia on vastustettu mm. sillä perusteella, että täysin tosiasiaväitteen näköiset väitteet saattavat sisältää piiloarvoja.

On sanottu, että väite “Mies tappoi vaimonsa” sisältää jo paheksuntaa.

Tähän voidaan vastata toteamalla, että silloin lausuja ei esitä tai kuulija ei kuule puhdasta tosiasiaväitettä.

Hyvin monet pitävät Humen giljotiinia pätevänä periaatteena. Myös Simon Blackburnin kvasirealismi mahtuu Humen giljotiinin sallimiin suuntauksiin.



Professori Sven Krohn.

Eettiseen realismiin on liitetty fenomenologisen arvoetiikan perinne, professorit J.E. Salomaa, Erik Ahlman ja Sven Krohn.

Fenomenologia Suomessa

Fenomenologia (kreik. φαινόμενoν, fainomenon, ilmenevä, ilmiö; kreik. λόγος, logos, puhe, oppi) eli oppi ilmiöistä tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan. Se on  tutkimussuuntaus ja oppi, joka pyrkii tutkimaan tietoisuuden rakenteita havaintokokemuksessa.



Professori Erik Ahlman.

Erik Ahlman (1892-1952) esitteli fenomenologista menetelmää ensimmäisenä Suomessa. Ahlmanin fenomenologia ei lähtenyt liikkeelle Edmund Husserlin ajattelusta kuten fenomenologia yleensä. Ahlmanin käsitys fenomenologiasta tulee lähelle Max Schelerin fenomenologiaa. Ahlman pyrki luomaan fenomenologiasta kokonaisen todellisuuskäsityksen.

Sven Krohn jatkoi myöhemmin Ahlmanin työtä fenomenologian levittämiseksi. Ahlman rohkaisi Krohnia arvostelemaan väitöskirjassaan erityisesti loogisia empiristejä kuten mm. verifikaatioteesiä ja totuuden koherenssikäsityksestä. Krohn sai väitöskirjastaan voimakasta arvostelua Wienin piiriin yhteydessä olleelta Eino Kailalta ja hänen oppilailtaan.

Noin kymmenen vuotta väitöskirjansa julkaisemisen jälkeen Krohn nimitettiin Turun yliopiston professoriksi 1960-luvulla. Krohn loi Turusta Suomen fenomenologisen filosofian keskuksen. Krohnin oppilaisiin kuuluivat myöhemmin mm. eksistentiaalista filosofiaa tutkinut Lauri Rauhala, Seppo Sajama, Reijo Wilenius ja Matti Juntunen.

Krohnin oppilaat olivat kiinnostuneita Husserlin lisäksi myös Martin Heideggerin filosofiasta. Filosofian lisäksi psykologiaa lukenut Lauri Rauhala teki väitöskirjansa intentionaalisuuden ja alitajunnan suhteesta (1969). Väitöskirjassa tutkittiin jungilaisen psykoanalyysin filosofisia perusteita Husserlin ja Heideggerin avulla.

Krohnin oppilaana toiminut Sajama teki väitöskirjansa Franz Brentanon filosofiasta. Nykyisen Itä-Suomen yliopiston professori Seppo Sajama on tutkinut fenomenologiaa analyyttisen filosofian näkökulmasta. Näin Sajama on laajentanut suomalaisen analyyttisen filosofian käsitystä filosofian ongelmista.

Krohnin oppilaisiin kuulunut Matti Juntunen siirtyi 70-luvulla toimimaan Jyväskylän Yliopistossa. Juntunen käsitteli lisensiaattityössään Edmund Husserlin filosofiaa. Juntusen tutkijan ura katkesi, kun hän kuoli vain noin 36-vuotiaana. Reijo Wilenius jatkoi fenemologian perinnettä Jyväskylän yliopistossa.

Suomessa Fenomenologiaa on tutkittu 80-luvulta alkaen myös Tampereen yliopistossa. Erityisesti Juha Varton ympärille rakentuva fenomenologinen liike on ottanut voimakkaasti kantaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Varton johtama  liike perusti filosofisen Niin & Näin -lehden.


Verifikaatioteesi eli todennettavuusnormi: kaikki mielekkäät väitteet (propositiot) on voitava osoittaa todeksi tai epätodeksi. Nykyaikaisemmin tämä ilmaistaisiin seuraavasti:
Mikäli väitettä (propositiota) ei voida edes periaatteessa osoittaa todeksi tai epätodeksi, se ei ole tieteellinen väite.
Puhe "mielekkyydestä" perustui seuraavaan Gottlob Fregen jaotteluun:

frege

Professori Gottlob Frege.

Mieli ja merkitys
(saks. Sinn und Bedeutung) on Jenan yliopiston professorin Gottlob Fregen tekemä erottelu ilmauksen merkitysopillisen sisällön, eli sen mitä ilmaus merkitsee, suhteen. Frege jakoi merkitysopillisen sisällön merkitykseen (Bedeutung) ja mieleen (Sinn). Termin merkitys on se olio, johon se viittaa, ja mieli on se tapa, jolla se viittaa tuohon olioon.

Mieli on siis se tapa, jolla viitataan olion. Jos väitettä ei voida osoittaa todeksi tai epätodeksi, loogiset empiristit arvelivat, ettei se viittaa mihinkään.
Nykyaikaisemmin asia voitaisiin ilmaista niin, että väitteet (propositiot) pitäisi pyrkiä osoittamaan tosiksi tai epästosiksi. Se, ettei tämä ihmisiltä onnistu, on inhimillistä. Ilmeisesti tästä syystä tätä pyrkimystä nykyään vastustetaan voimakkaasti.

Tehtäviä

  1. Mistä syystä tosiasioiden ja arvojen toisistaan erottaminen on tärkeää?
  2. Mistä syystä emootioiden ja tosiasiain pitäminen toisistaan erillään on tärkeää?
  3. Mitä haittaa on Turun yliopistosta?

Eettinen pragmatismi

Pragmatismi ei tee eroa käytännölliseen ja teoreettiseen järkeen eikä  eroa tosiasioihin ja arvoihin.

Sekä tosiasioilla että arvoilla on tiedollinen sisältö: tieto on jotain mitä meidän tulisi pitää totena, arvot taas ovat oletuksia siitä, mitkä teot ovat hyviä.

Pragmatistinen siveys on yleisesti ottaen ihmiskeskeistä, koska se ei katso siveydellä olevan muuta koetinta kuin se, mikä on tärkeää meille ihmisinä.

Sen perusajatus on melko suoraviivainen: hyviä arvoja ovat ne, joille meillä on hyvät syyt. Tällainen siveys on vanhempaa kuin ajattelu, joka painottaa myös arvojen ja tosiasioiden samankaltaisuuksia.



William James.

William James
in panosta etiikkaan, sellaisena kuin se on esitetty hänen kirjoituksessaan The Will to Believe, on usein pidetty virheellisesti puheenvuorona suhteellisuuden (relativismin) ja järjettömyyden (irrationalismin) puolesta. Hän ajattelee, että siveyteen sisältyy aina tietty määrä luottamusta tai uskoa, emmekä voi aina odottaa riittävää todistusaineistoa, kun teemme siveellisiä päätöksiä.



Professori John Dewey.

Artikkelissaan Three Independent Factors in Morals professori John Dewey pyrki yhdistämään siveyden kolme peruskäsitettä: oikea, hyve ja hyvä. Hän ajatteli, että kaikki kolme tarjoavat merkityksellisiä tapoja tarkastella siveyskysymyksiä ja että näiden kolmen  välillä on sellainen mahdollisuus ristiriitoihin, jota ei aina voida ratkaista.

Dewey arvosteli jaottelua keinoihin ja päämääriin, mikä oli hänen mukaansa vastuussa jokapäiväisen työelämämme ja koulutuksemme huonontumisesta, kun sekä työelämä että koulutus nähdään vain keinoina päästä päämääriin. Dewey painotti työn merkityksellisyyttä ja koulutusta elämänä, ei pelkästään elämään valmistautumisena.

Dewey vastusti monia muita aikansa filosofisia suuntauksia, ennen kaikkea Alfred Ayerin emotivismia. Dewey kuvittelisiveystutkimuksen mielessään  kokeellisena tutkimusalana, ja ajatteli, ettei arvoja voida luonnehtia parhaiten tuntemuksina tai käskyinä, vaan oletuksina siitä, mitkä teot johtavat tyydyttäviin lopputuloksiin.

Tästä seuraa, että koska emme aina ole varmoja siitä mitä haluamme, tai emme tiedä onko se mitä haluamme jotain mikä tyydyttäisi meitä parhaiten, siveys on erehtyväinen.



Professori Hilary Putnam.


Nykypragmatisteista erityisesti Harvardin yliopiston professori Hilary Putnam on sitoutunut moraaliseen realismiin. Putnam on uskonnollisesti suuntautunut ajattelija.

Putnam edellyttää uskovaiselta uskonnollisen uskon arvioimista käytännön ja kokemuksen valossa ja valmiutta keskustella kaikista käsityksistä, joita väittää tosiksi.

Tehtäviä

  1. Pohdi sitä, mistä johtuu se, että Yhdysvalloissa on paljon uskovaisia ja paljon pragmatisteja.
  2. Millä tavalla lopputuloksia pitää arvioida?
  3. Miten vähemmistöt voivat puolustaa omia arvojaan?

Moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

J. L Mackien virheteoria eli erheteoria



Professori, akateemikko J. L Mackie.

Metaetiikka – kuten nimikin antaa ymmärtää – on filosofinen alue varsinaisten eettisten teorioiden takana.

Kun etiikka keskittyy ensimmäisen asteen siveyskysymyksiin eli varsinaisiin siveyskäsityksiin, luomaan malleja sille miten ihmisten tulee elää, on metaetiikka eräänlaista siveyden tieteenfilosofiaa. Sen kiinnostuksen kohteena ovat toisen asteen siveyskysymykset eli laajasti ottaen pohtia sitä, miten siveyskäsitykset käsitykset (moraaliteoriat) voidaan oikeuttaa ja mitä siveys itse on.

Eräs keskeinen metaeettinen kysymys on onko moraalisia tosiasioita olemassa todellisuudessa.

Eettinen skeptisismi, jota aikojen saatossa ovat edustaneet erilaiset filosofit sofisteista Hobbesiin ja Humeen, lähtee liikkeelle siitä, että mitään ihmisestä riippumatonta olemassaoloa ei voi etiikalle, arvoille tai siveydelle luoda.

Maailmassamme ei sellaisia asioita ole, vaan ne syntyvät vasta ihmismielessä.

Kieltäessään, että siveysväittämillä voisi olla minkäänlaista muut tehtävää paitsi sen minkä jokainen yksilö on erikseen valmis sille antamaan, Mackie asettuu eettisten skeptikkojen arvokkaaseen joukkoon.

Mackien mukaan arvot eivät ole osa maailman rakennetta. Arvoilla hän tarkoittaa puhtaasti siveellisten arvojen lisäksi muitakin löyhemmin siveyteen kytkeytyviä seikkoja kuten velvollisuutta, oikeellisuutta ja vääryyttä tai teon halveksittavuutta.

Mackien perustelu virheteorian puolesta voidaan pohjimmiltaan jakaa kahteen väitteeseen, joita voidaan tarkastella erikseen.
  1. Ensimmäinen on käsitteellinen väite siveyslauseiden luonteesta, ja se pyrkii osoittamaan, että siveysilauseet sisältävät epäsuorasti oletuksen niiden objektiivisuudesta.
  2. Toinen sanoo yksinkertaisest sen, että ei ole mitään objektiivisia siveellisiä tosiasioita.

Arvojemme yhteensopivuus ympäröivän yhteisömme kanssa on tavallisesti melko suuri. Näihin arvoihin nähden voidaan sitten tehdä päätelmiä tiettyjen tekojen hyveellisyydestä tai vääryydestä. Tämän kaltaisten arvolauselmien esittäminen ei olekaan minkäänlaisessa ristiriidassa siveellisen epäilyn (skeptisismin) kanssa.

Niin kauan kuin olemme jonkin arvoasteikon sisällä, voimme lausua objektiivisia totuuksia tekojen tai asioiden hyvyydestä ja huonoudesta. Nämä arvostelmat ja totuudet velvoittavat kuitenkin vain kyseisen arvoasteikon omaksuneita henkilöitä.



Kuva on otettu raiskausvideosta. Kyseessä ei ole oikea joukkoraiskaus vaan näytelty.

Mackien mielestä siveuslilauseet, joita käytämme pyrkivät enempään kuin tähän. Sanoessamme esimerkiksi lasten sukupuolisen hyväksikäytön (pedofilian) olevan väärin, emme vain tarkoita, että se on omia siveyssääntöjämme vastaan tai se ei ole soveliasta tässä yhteisössä, vaan siveellinen arvostelmamme pyrkii objektiivisuuteen.

Tässä on kysymys siis siveysarvostelmiemme luonteen käsite-erittelystä. Mackien väittämä on, että useimmiten käyttäessämme niitä epäsuorasti oletamme niiden objektiivisuuden.

Tämän väitteen puolustamisessa hänen onnistumisensa on enemmän tai vähemmän menestyksekästä, sillä siitä miten siveellisiä lauseitamme arkielämässämme käytämme, voidaan luonnollisesti olla montaa mieltä.

Väitteeseen ja sen vastaväitteisiin perehtyminen vaatisi suurimuotoista selvitystä, mutta koska tämä ei kuitenkaan ole perustelun kannalta mitenkään olennainen väite, jätämme käsittelyn tähän.

Mackie on siis mielestään osoittanut, että siveyslauseet vetoavat objektiiviseen totuuteen. Jotta hänen kantansa saisi kantaa virheteorian nimeä, täytyy hänen luonnollisesti osoittaa, että tämä objektiivisuuteen vetoaminen on virhe.

Moraaliskeptikkona hän pyrkii osoittamaan, että on virheellistä ajatella, että siveysilauseilla voisi olla mitään totuusarvoa, mitään määräävää tai säätelevää osaa todellisuuden rakenteissa. Tässä pyrkimyksessä hänellä on kaksi vahvaa asetta: suhteellisuusperustelu ja outousperustelu.


Suhteellisuusperustelu tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että siveyssääntömme vaikuttavat kovin suhteellisilta ja riippuvaisilta siitä yhteisöstä missä olemme. Eri yhteisöjen siveyssääntöjen välillä on valtavan suuria eroja, ja on suhteellisen vaikeata sovittaa tällaista suurta vaihtelua yhteen sen tosiasian kanssa, että olisi olemassa vain yksi objektiivinen siveyssäännöstö.

Vaikka suhteellisuusperustelulla ei voida todistaa mitään, se luo kuitenkin tiettyä painetta lähteä liikkeelle siitä olettamasta, että mitään kaikille yhteistä, objektiivista siveyttä ei ole. Sen ansiosta todistustaakka lankeaa niille, jotka haluavat väittää, että siveydellä on jokin objektiivinen, kaikkia ihmisiä velvoittava luonne.

Tärkeämpi ja varsinaisempi perustelu siveyden objektiivisuuden hylkäämisen puolesta on outousperustelu. Sekin voidaan vielä jakaa kolmeen osaan:  kahteen metafyysiseen ja yhteen tietoteoreettiseen perusteluun. 

moral-effect


Ensimmäinen metafyysinen ongelma on lyhykäisyydessään se, että jotta siveydellä voisi ylipäänsä olla mitään vaikuttavaa voimaa itsessään täytyy näiden maailmassa sijaitsevien objektiivisten arvojen jollain lailla olla luontaisesti toimintaan ohjaavia ja siihen vaikuttavia.

Niiden siis pitäisi sisältää jokin ominaisuus, joka automaattisesti aiheuttaisi mielessämme virikkeen seuraamaan niitä. Tietenkin voisi myös ajatella, että on olemassa objektiivinen siveys, mutta sillä ei ole mitään kykyä motivoida meitä tai ohjata meitä toimintaan. Tällöin siveysi jäisi hyvin alkeelliseksi ominaisuudeksi, ja sillä ei olisi mitään merkitystä meidän elämässämme.

Siveellisten tosiasioiden tulisi siis sisältää jokin mekanismi, jolla ne voisivat motivoida meitä, jotta ne pystyisivät vaikuttamaan toimintaamme ja päätöksentekoomme ylipäänsä. Tämä tosiasioiden epäsuorasti sisältämä motivaatiovaikutus on hyvin ongelmallinen ajatus.



Toiseksi täytyisi kyetä osoittamaan se, missä nämä objektiiviset arvot sijaitsisivat. Jos ne eivät ole itsenäisiä oma perusaineksensa (substanssinsa) (joka on varsin kestämätön ja vuorovaikutuksen kannalta hankala kanta) niin niiden pitää jotenkin olla osa luonnollista maailmaamme.

Miten jonkin teon luontaiset ominaisuudet liittyvät sen siveellisiin ulottuvuuksiin? Yleisesti lienee hyväksyttyä, että inhimilliset teot saavat merkityksensä vasta suhteessa päämme sisäiseen käsitejärjestelmään. Voisiko siveellisillä teoilla olla jokin sen luonnollisissa ominaisuuksissa oleva piirre, joka määräisi sen hyvyyden tai pahuuden. Tämän selvittäminen osana ristiriidatonta todellisuuskäsitystä tuntuu melko mahdottomalta tehtävältä.



Tietoteorettinen ongelma liittyy edelliseen ja kysyy, miten voimme havainnoida näitä siveellisiä oliota. Millä aistilla tai sisäisellä oivalluksella voimme saada tietoa näistä objektiivisista siveysarvoista? Jotta meidän todellisilla siveysarvostelmilla voisi olla minkäänlaista yhteyttä tähän objektiiviseen arvomaailmaan, jonkin sieltä tulevan syötteen on välttämättä tunkeuduttava mieleemme jotain kanavaa pitkin.

Ilman tätä yhteyttä objektiivisen arvomaailman olemassaolo jäisi täysin tyhjäksi kysymykseksi ilman mitään arvoa. Jos siveellisellä teolla on jokin meistä riippumaton ominaisuus, joka tekee siitä hyvän tai pahan, meillä on oltava jokin aisti tai vaisto, joka kykenee havaitsemaan tämän teon objektiivisen luonteen. Tämänkään ongelman ylitsepääsemiseen ei vaikuta olevan mitään helppoa tietä.

Moraalinen skeptisismi pysyy pystyssä, vaikka Mackien merkitysopillinen erittely siveydestä olisi epäonnistunutkin. Tämä tarkoittaa sitä, että eettinen skeptisismi pysyy voimassa, vaikka Mackien virheteoria olisi merkitysopin osalta virheellinen.

Mackien virheteorian ja laajemman skeptisen siveysperustelun jälkeen ainoa vakavammin otettava vaihtoehto on se, että mitään siveyttä ei todellisuudessa ole olemassa. Useimmat metaeettiset suuntaukset ovat jo epäsuorasti hyväksyneet tämän metaeettisen skeptisismin. Se miksi vain hyvin harva uskaltaa sanoa ääneen, että siveyttä ei ole olemassa enempää kuin jokainen siihen henkilökohtaisesti uskoo, johtuu pelosta.



Pelko siveyden arvovallan katoamisesta on suuri, ja siksi tutkijat ja muut keskusteluun osallistuvat enimmäkseen taistelevat tätä vääjäämätöntä johtopäätöstä vastaan tai jättävät sanomatta sen ääneen, vaikka se liittyisi olennaisesti heidän omaan käsitykseensä.

Siveys on siis vain ihmisten mielten sisäinen ilmiö, joka kumpuaa joistain luontaisista ominaisuuksistamme. Ilmiönä se on verrattavissa esimerkiksi huumoriin, se on samalla lailla osa yhteisöllisen kanssakäymisemme muotoa, vaikkakin ehkä hiukan keskeisempi. Sitä voidaan ja tulisi tutkia kuten muitakin ihmiselämän ilmiöitä tieteellisesti ja ilman turhaa kiihkoa.

Käyttäytymistieteen kannalta voimme muodostaa käsityksiä sen historiallisista syntymekanismeista, merkityksestä ihmisyksilöille ja yhteisöille. Sen käsitteellinen luonne ja psykologinen tarkoitus ovat mielenkiintoisia kysymyksiä mutta nämä selvennykset ovat aina vain kuvailevia, mitään normatiivista sisältöä emme voi siveydelle antaa. Se sitoo meitä vain niin paljon kuin haluamme sen meitä sitovan.


Tehtäviä

  1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että melkoinen joukko suomalaisia pitää edelleen siveysiarvoja objektiivisina.
  2. Millä tavalla pelko ja huumori eroavat toisistaan?
  3. Voiko siveys kadota?
  4. Jos maailma olisi muuten nykyisen kaltainen, mutta siinä ei olisi ihmisiä, olisiko siveys olemassa?
  5. Mihin käsitykseen ihmisten siveydestä päätyisivät avaruudesta tulevat älykkäät oliot?

Eettinen projektivismi

Kun käytämme lausetta ”on väärin” arvostelmana, käytämme väärin- sanaa samanlaisena ominaisuutena kuin muitakin kielemme sanoja.

Näin tehdessämme heijastamme eli projektoimme omat tunteemme tai emootiomme maailmaan:  ”vääryys” ei ole oikeasti maailmassa olevien asioiden ominaisuus, vaan  se on jotain, jonka projektoimme maailmaan, kun muodostamme asenteita tai tunteita maailmaa kohtaan.

Tehtäviä

  • Mitkä siveys käsitykset ovat mielestäsi projektivismia?

Eettinen naturalismi



Aatami ja Eeva kävelyllä.

Eettinen naturalismi on käsitys, jonka mukaan etiikka on kokemusperäinen (empiirinen) tiede ja sitä voidaan tutkia kuten mitä tahansa muutakin luonnollista ominaisuutta. Naturalisteille on tyypillistä palauttaa useat ihmisen psyykkiset ilmiöt luontoon.

Naturalismi kehittyi alun perin antiikin aikana, ja sen ensimmäiseksi edustajaksi mainitaan usein Aristoteles. Hän ajatteli ihmisen elävän hyvää elämää eläessään niin sanottua tavallista ihmiselämää. Tavallinen ihmiselämä voidaan kartoittaa tarkkailemalla useiden ihmisten käytöstä ja vetämällä siitä yleisiä johtopäätöksiä.

Ihmisten hyvyys on tällöin lähes samanmerkityksinen kuin sana "luonnollinen". Kun puhutaan hyvästä ihmiselämästä, tarkoitetaan ihmiselle yleisesti lajinomaisinta elämää. Aristoteles piti yhteisöllistä elämää ihmisen luonnollisimpana ominaisuutena.

Myös siveyden ajatellaan naturalistisesti olevan ihmiselle luonnostaan kuuluva ominaisuus. Hyvät teot puolestaan nousevat ihmisten tarpeiden pohjalta. Hyvät teot tyydyttävät tarpeemme ja edistävät elämää.

On hyvä antaa nälkäiselle ruokaa, palelevalle vaatteita. Tappaminen on kiellettyä, koska se ei edistä elämää.

Siveyssäännöt perustellaan siis puhtaasti luonnonmukaisen toiminnan kautta. Naturalistien mukaan ristiriitatilanteita ei synny, mikäli ihminen voi järkensä avulla ymmärtää, että toisilla ihmisillä on vastaavia tarpeita kuin hänellä ja ottaa ne järkevässä harkinnassaan huomioon.



Kyseenalaista kuitenkin on, kuinka paljon ihminen puoltaa harkinnassa muiden ja omaa etuaan (ks. altruismi).

Naturalistit yhdistävät hyvän käsitteen vahvasti tosiasioihin; teot voivat olla suoraan hyviä. Tästä naturalisteja on kuitenkin voimakkaasti arvosteltu. Esimerkiksi Humen giljotiinin mukaan tosiasioista ei voi päätellä, miten pitäisi toimia. Tällöin haluista ei voi päätellä siveellisen toiminnan mittaria.

Naturalismi voidaan myös katsoa sellaiseksi asennoitumiseksi, jonka mukaan siveyttä ei tarvitse mitenkään  irrottaa inhimillisestä todellisuudesta.

Tehtäviä

  1. Mitkä eri asiat vaikuttavat siveysarvostelmiimme?
  2. Mistä erimielisyydet eri tekojen hyvyydestä johtuvat?
  3. Millä tavalla perinnölliset ominaisuudet vaikuttavat siveellisiin mieltymyksiimme?

Eettinen intuitionismi

Eettinen intuitionismi eli eettinen ei-naturalismi ajattelee, että tietyt teot voidaan tietää oikeiksi tai vääriksi sisäisen oivalluksen (intuition) avulla. Nykyisen eettisen intuitionismin mukaan kaikki eettiset käsitykset perustuvat sisäiseen oivallukseen (intuitioon), erityisesti käsitykset oikeasta, pakollisesta, hyvästä ja tekojen tai kohteiden arvosta. Siveyttä pidetään ihmiseen sisään rakentuneena järjestelmänä, joka synnyttää luonnollisen sisäisen oivalluksen (intuition). Kysymyksen herättääkin se, mistä tuo sisäinen oivallus (intuitio) on peräisin, jos sellainen on syytä olettaa.

Intuitionistit ajattelevat, ettei arvoja ja sääntöjä voi todistaa luonnontieteiden keinoin ja etteivät käsitteet hyvä ja paha kaipaa todisteita tai esimerkkejä toteutuakseen. Ne ovat yleisiä.

intuition-2

Ihmisellä ajatellaan siis olevan mielessään jonkinasteinen mielikuva hyvyydestä ja pahuudesta sinällään (vrt. Platon, ideoiden maailma). Näitä arvoja voidaan toki soveltaa myös maailmaan, mutta tällöin on kyse pelkästä arvoheijastelusta: "Tuossa teossa on samoja tekijöitä kuin käsityksessäni pahuudesta".

Monimutkaisen intuitionismista tekee seurausten vähättely tekojen yhteydessä. Mikäli luonnontieteille ominaista käsitystä syy-seuraus-suhteesta ei ole intuitionistien mukaan aiheellista soveltaa, kuinka ihminen voi punnita tekojensa seurauksia?

Kenties heidän mukaansa ihminen ei voikaan. Jos siveysoivallus toimisi rautaisesti oikein, seuraukset olisivat automaattisesti hyviä. Toisaalta jos jonkun ihmisen siveysoivallus ei ole vielä hioutunut loppuun, mistä muusta hän huomaisi toimivansa väärin paitsi epätoivotuista seurauksista?



Siveyden tutkiminen perustuu näin pohdiskeluun ja ihmisen tuntemuksiin. Intuitiivisten arvojen voidaan nähdä olevan myös synnynnäisiä, ihmisen lajikehityksen (evoluution) lopputulosta.



Professori G.E. Moore.

Logiikan kannalta eettisen intuitionismin suurin ongelma on väite, jonka mukaan siveellinen hyvä ei syysuhteella (kausaalisesti) ole sidoksissa kokemuksellisiin (empiirisiin) ominaisuuksiin. Professori G.E. Mooren teoksessa Principia ethica Moore tulee siihen johtopäätökseen, että siveysarvoilla jonkinlainen yhteys kokemusominaisuuksiin.

Filosofisena käsityksenä intuitionismi vastaa moniiin siveyskysymyksiin. Kokemustieteiden, etenkin luonnontieteiden ja niissä käytettyjen menetelmien valtaan nousun jälkeen intuitionismin uskottavuus on haalistunut.

Intuitionismi vastaa helposti yksilön omaa käsitystä siveytensä perustasta, koska tekojen arvolatauksia ei aina ole helppo perustella tai muuten määrittää. Yksilö kokee vain tietävänsä jotkin teot oikeiksi eikä ylimääräisiä perusteluita tarvita. Yksilökeskeisenä käsityksenä intuitionismi toimiikin moitteitta, mutta arvojen puoluettomuuden olettaminen hankaloittaa huomattavasti sen soveltamista yhteisölliseen ajatteluun.

Viime aikoina tiedostamistutkimus (kognitiotiede), erityisesti ihmisillä suoritetut peliteoreettiset kokeet, ovat saaneet monet suhtautumaan kaikenlaiseen sisäiseen oivallukseen (intuitionismiin) kielteisesti.

Tehtäviä

  1. Luettele joukko siveellisiä intuitioitasi: Vertaa niitä muiden oppilaiden vastaaviin oivalluksiin.
  2. Mistä johtuu, että eri ihmisten eettiset intuitiot ovat erilaisia?
  3. Onko itsekkyys periytyvä ominaisuus?
  4. Onko siveellinen puolueettomuus mahdollista?
  5. Voidaanko siveyskäsitykset laittaa arvojärjestykseen?
  6. Jos voidaan, perustuuko tämä arvojärjestys itse siveyteen?

Siveysasenteita


Johdantoa

Seuraavassa tarkastellaan siveyskäsitysten oikeutusta ja siveyskäsitteiden merkityksiä.

Todellisuustutkimus (tiede) pohtii sitä, miten asiat ovat. Monet ovat pohtineet myös sitä, miten asiain pitäisi olla. Viimeksi mainittu kysymys kuuluu siveysajattelun piiriin.

Toisaalla tässä aineistossa on todettu, että siveys on alun perin tarkoittanut tapaa tai tottumusta.



Aristoteleen mielestä siveys oli hyvän tutkimista.

Antiikin Roomassa siveysajattelu oli arvojen tutkimista.

Mitä sellaiset sanat kuin
  • “hyvä”
  • “paha”,
  • “oikea”,
  • “väärä”,
  • “onnellisuus”,
  • “velvollisuus”,
  • "vastuu” jne.
tarkoittavat?

Onko olemassa ihanteellinen tapa elää? Onko olemassa ehdottomia arvoja vai ovatko, arvot valtarakennesidonnaisia?

Varsin monet suomalaiset ajattelevat, ettei siveys koske minua vaan myös muita. Ylistämme, moitimme ja arvostelemme muita.

blaming

Toisaalta siveysajattelun historia osoittaa, että ihmiset ovat olleet hyvin erimielisiä siitä, mihin siveysarvot perustuvat.

Tämä johtuu varmaan huomattavassa määrin siitä, että ihminen on erittäin mutkikas olento, ja hänen käyttäytymisensä on usein vaikeasti ennustettavissa.

Monien suomalaisten mielestä ihminen on jopa vapaa valitsemaan eri vaihtoehtojen välillä.

Tehtäviä

  1. Pohdi koululaisen vapauden rajoja. Mitkä eri tekijät rajoittavat koululaisen vapautta?
  2. Pohdi, missä määrin pystyt arvioimaan itseäsi samoilla perusteilla kuin muita.
  3. Mitä aiot tehdä, kun kasvat isoksi?

Uskonnot ja siveys

Tavallisten ihmisten siveys eroaa usein uskontojen siveydestä.

Uskonnot puhuvat usein sellaisen jumalan tai sellaisten jumalien nimissä, joita tavalliset ihmiset eivät voi käsittää.

Jumalien ohjeet on usein hyväksyttävä kyselemättä, ja niiden sanotaan pätevän aina ja kaikkialla.

'Uskonnollinen siveys on usein toislakista (heteronomista), uskoon perustuvaa.

Tehtäviä

  • Luettele kymmenen sääntöä, joita itse pidät tärkeinä?

Uskoon perustuva siveys 



Eräiden uskontojen mukaan jumala tuomitsee ikuiseen kärsimykseen (Helvettiin) kaikki ne, jotka epäilevät jumalan oikeudenmukaisuutta tai olemassaoloa.

Eräiden toisten uskontojen mukaan kärsimys on sovitusta edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä.

Kärsimys sovituksena sellaisista edellisissä elämissä tehdyistä pahoista töistä, joista ei muista mitään, tuntuu useimmista siveeettömältä (Tätä korostaa mm. amerikkalainen Michael Martin teoksessaan Atheism, A Philosophical Justification, teos käsittelee uskontoihin liittyviä siveysongelmia laajasti.).

Sokrates ajatteli, että jos jumala tai jumalat todella olivat olemassa, ja jos ikuinen autuus ei olisikaan pelkkää ihmisten toivetta, se odottaisi pikemminkin niitä, jotka ovat käyttäneet elämänsä kaikkien kysymysten, myös siveyskysymysten, tutkimiseen.

Tehtäviä

  1. Mistä johtuu, että uskonnot ovat kehittäneet todellisen elämän ulkopuolisia rangaistuksia ja palkintoja?
  2. Mistä johtuu, että monet ihmiset uskovat sellaisiin?
  3. Onko sinulla ollut uskonnollisia siveysongelmia?

Bertand Russell taivaan portilla



Taivaan avaimet näyttävät tällaisilta. Kyläseppä osaisi tehdä niistä kopiot.

Tuoreemman esimerkin kertoo silminnäkijä John Searle kirjassaan Mind, Language and Society. Bertrand Russellilla (1872-1970) oli tapana toimia isäntänä joka toinen vuosi järjestettävillä Voltaire -seuran juhlapäivällisillä.

russell
Russellin 3. jaarli Betrand Russell

Searlen mukaan Russellia pidettiin kuuluisana ateistina.

Russellilta kysyttiin: Oletetaan, että olette ollut väärässä Jumalan olemassaolon suhteen. Oletetaan, että koko tarina oli tosi, ja että olette saapuneet Taivaan päärlyporteille pyhän Pietarin sisään päästettäväksi. Kun olette koko elämänne kieltänyt Jumalan olemassaolon, mitä sanotte hänelle?

- Hänelle? Russell vastasi hetkeäkään epäröimättä, “Well, minä menisin Hänen luokseen ja sanoisin ‘Te ette antaneet meille riittävästi todisteita.’”

Järkeä on sallittua käyttää

Käsitystä, jonka mukaan siveys on inhimillistä alkuperää, sanotaan myös humanistiseksi tai  tai autonomiseksi (omalakiseksi) siveyskäsitykseksi.

Varsin moni hylkää nykyään sokean uskon ja alistaa siveysäännöt arvostelevan ajattelun kohteeksi.

expanding-circles

Myös inhimillistä alkuperää oleva siveys voidaan laajentaa koskemaan koko luontoa.

Tehtäviä

  1. Muodostakaa kaksi keskusteluryhmää, joista toinen puolustaa omavastuista (autonomista) siveyttä ja toinen toislakista (heteronomista). Jos opettaja kuuluu toislakisen siveyden kannattajiin, hän kelpaa toiseksi keskusteluryhmäksi.

Seuraavatko siveyslauseet ihmisluonnosta ja tosiasioista

On kiistelty paljon siitä, perustuvatko siveyslauseet tosiasioihin kuten ihmisluontoon (eettinen naturalismi, natura = luonto).

Arvot ja tosiasiat

Monet ovat sitä mieltä, että arvot ja tosiasiat ovat luonteeltaan erilaisia. Heidän mielestään arvoista ei voida koskaan päätellä tosiasioihin vaan aina tarvitaan mukaan jokin arvo.



David Hume.
Siitä, mitä on, ei voida päätellä mitä pitäisi olla (esim. David Hume).

Tosiasioista arvoihin päättelemistä pidetään usein virheenä (naturalistinen virhepäätelmä, selostettu tarkemmin muaalla tässä aineistossa).



Tämän ajattelun taustalla on se, että pyritään estämään ihmisiä sotkemasta mielipiteitä ja tosiasioita.

Tehtäviä

  • Mitä sinun mielestäsi huonoja seurauksia on siitä, että ihmiset jatkuvasti sotkevat toisiinsa mielipiteitä ja tosiasioita?

Avoimen kysymyksen todistus

Siveyskäsitteitä kuten ”hyvä” voidaan yrittää määritellä esimerkiksi seuraavasti:

”Teko T on hyvä silloin ja vain silloin, kun useimmat ihmiset pitävät sitä toivottavana”



Professori G. E. Moore.

Tähän on väitetty vastaan (esim. G. E. Moore), että seuraava kysymys jää aina avoimeksi:

”Olen samaa mieltä siitä, että useimmat ihmiset toivovat tekoa T, mutta onko se hyvä?”

Kysymyksen avoimuudella todistuksen esittäjät tarkoittavat sitä, että jollain on järkevä syy kysyä se. Esimerkiksi tässä tapauksessa voidaan epäillä sitä, onko teko T hyvä vaikka useimmat ihmiset pitävät sitä toivottavana.

Avoimen kysymyksen todistus voidaan torjua esimerkiksi seuraavasti. Joku kemiasta tietämätön voi kysyä aivan järkevästi:

”Tiedän, että tämä neste on H2O, mutta onko se vettä?”

Tämä ei kumoa sitä, että vesi määritellään H2O:ksi. Jotta todistus olisi pätevä, kysymyksen avoimuus ei saa perustua tietämättömyyteen todellisesta kielenkäytöstä tai logiikasta.

Siitä, kestääkö todistus tällaiset lisäoletukset, ollaan erimielisiä.



Jotkut ovat sitä mieltä, että olipa todistus pätevä tai ei, yritys palauttaa siveyskäsitteet todellisuutta kuvaileviin käsitteisiin ei onnistu, koska
siveyskäsitteiden tehtävä ei ole kuvata todellisuutta, vaan ohjata toimintaa.



Sille, että ihminen pitää jotain asiantilaa hyvänä, on syitä tai vaikuttimia (motiiveja). Tämän käsityksen mukaan siveyskäsitteet ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia sellaisella tavalla, jolla tosiasiaväitteet eivät sitä ole.

Tehtäviä

  1. Mitkä eri asiat ohjaavat ihmistä?
  2. Mitkä siveyskäsitykset vaikuttavat sinun toiminaasi?
  3. Koska olet viimeksi muuttanut seiveyskäsityksiäsi?
  4. Aiotko lähiaikoina muuttaa siveyskäsityksiäsi?

Onko ihmisluonto olemassa

On myös sanottu, että sellaista asiaa kuin ihmisluonto ei ole olemassa.



Nobelin palkinnosta kieltäytynyt Jean Paul Sartre.

On sanottu, että meidän on valittava arvomme itse (esim. Jean Paul Sartre).

Siveyskysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Todellisuuden kuvauksesta ei voida johtaa sitä, mitä meidän pitäisi tehdä.

Tämän käsityksen mukaan meidän on pakko tehdä siveellisiä ratkaisuja ilman mitään tukea itsemme ulkopuolelta.

Tehtäviä

  1. Pohtikaa millä tavalla tosiasiat vaikuttavat siveysratkaisuihin a) seuraussiveydessä, b) velvollisuussiveydessä, c) hyvesiveydessä
  2. Millä tavalla tosiasiat vaikuttavat siveyttä koskeviin sopimuksiin?
  3. Keskustelkaa siitä, onko ihmisen tehtävä siveysvalintansa itse

John Stuart Mill ja mitä ihmiset toivovat



John Stuart Mill, ei akateemista tutkintoa.

“ .. ainoa todiste sille, että esine on näkyvä, on se, että ihmiset näkevät sen.

Ainoa todiste sille, että ääni on kuuluva, on se, että ihmiset kuulevat sen, näin on laita myös muiden kokemustemme lähteiden.

Samalla tavalla, minun käsittääkseni, vakaa pohja sille, että jokin on toivottavaa, on mahdollista perustella sillä, että ihmiset todellisuudessa toivovat sitä.”


John Stuart Millille, kuten Aristoteleelle, ainoa todiste onnellisuuden hyvyyden puolesta on se, että tavalliset ihmiset haluavat olla onnellisia.

Tehtäviä

  1. Haluatko olla onnellinen?
  2. Jos et halua, miksi et halua?
  3. Onko ylipäätään mahdollista, että voisit olla onnellinen?

David Hume, Immanuel Kant ja G. E. Moore Milliä vastaan

Monet eivät ole hyväksyneet John Stuart Millin käsitystä. Heistä tunnetuimmat ovat David Hume (1711-1776), Immanuel Kant (1724-1804) ja George Edward Moore (1873-1958). Heidän ajatuksiaan on esitetty useassa eri kohdassa toisaalla tässä aineistossa.

Tehtäviä

  1. Mitä ominaisuuksia haluaisit itseesi lisää?
  2. Mitä ominaisuuksia haluaisit itsestäsi pois?

Ovatko arvot suhteellisia

Käsitteitä

Moraalista relativismia eli siveyden suhteellisuutta voidaan tarksatella mm seuraavan jaottelun mukaan.
  1. deskriptiiviseen eli kuvailevaan siveyden suhteellisuuteen,
  2. episteemiseen eli tiedolliseen siveelliseen suhteellisuuteen ja
  3. arvottavaan (normatiiviseen) siveelliseen suhteellisuuteen.
Kuvaileva siveyden suhteellisuus voidaan määritellä sanomalla, että ihmisten arvostelmien takana on arvoristiriitoja, joita ei ole mahdollista palauttaa yhteen yhteiseen siveyskäsitykseen.

Kuvaileva siveyden suhteellisuus on ymmärrettävä pohjimmiltaan kokemustieteen väitteeksi.

Se on ollut suosittua ihmistieteilijäin (antropologien) keskuudessa ja sen suosio sekä on lisääntynyt viimeisen vuosisadan aikana, kun erilaisten kansojen käytöksestä on opittu yhä enemmän.

Edward Westermarckin kirjaa 'The Origin and the Development of Moral Ideas' pidetään alan klassikkona.



Tiukka tiedollinen siveellinen suhteellisuus  voidaan määritellä sanomalla, että kaksi keskenään ristiriitaista arvostelmaa ei voi olla samanaikaisesti oikeutettuja.

Löysä tiedollinen siveellinen suhteellisuus sallii sen, että kaksi ristiriitaista arvostelmaa voivat olla yhtä oikeutettuja

Merkitysopillinen siveellinen suhteellisuus on käsitys siveyssanojen käytöstä. Sen mukaan tehdessämme arvion  tämä arvio sisältää epäsuoran viittauksen tiettyyn arvojärjestelmään. Tavallisimmin tämä arvojärjestelmä on se, jonka koemme omaksemme.

Normatiivinen siveellinen suhteellisuus tarkoittaa sitä, että siveellisiä arvoja ei voi ollenkaan tai ei voi täysin oikeuttaa.

Psykologinen siveellinen suhteellisuus voidaan määrittää seuraavasti: siveydellemme voidaan antaa psykologinen selitys, ja tässä selityksessä ympäröivällä yhteisöllä on merkitystä.



Puhujasuhteellisuus tarkoittaa, että siveellisten käsitteiden merkitys riippuu siitä asiayhteydestä, joissa niitä on käytetty.

Ontologinen suhteellisuus tarkoittaa sitä, että eri ihmiset elävät erilaisissa siveellisissä todellisuuksissa.
Ontologia on oppi olemassaolosta.
Suhteellisuussuvaitsevaisuus on käsitys jonka mukaan on väärin arvostella toisten yhteisöjen tai yksilöiden käytöstä ja käytäntöjä, koska ne perustuvat eri siveysperiaatteisiin.

Eri yhteisöjen ihmisillä on erilaisia tapoja ja erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.

Myös saman yhteisön eri ihmisillä on erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin.

Arvot myös muuttuvat ajan mukana.

Eettistä relativismia on esitelty tässä oppikirjassa useissa eri kohdissa. Alla esitetään eräitä eettiseen relativismiin liittyviä sovelluksia.

Orjuus



Tämän käsityksen mukaan orjuus oli oikein muinaisessa maailmassa, koska se oli yleisesti hyväksyttyä. Meidän aikamme Euroopassa orjuus sen sijaan on väärin.

Ehdottomasti kielletyt teot



Monet uskonnot ovat asettaneet kannattajilleen ehdottomia arvoja. Esimerkiksi uskovaiselle hindulle lehmän tappaminen on ehdottomasti väärin.

Äskettäin hindut polttivat Intiassa kaksi moskeijaa, kun oli ollut liikkeellä huhu, jonka mukaan muslimit ovat tappaneet lehmän.

Onko puolueetonta lähtökohtaa

Arvojen suhteellisuuden kannattajat ajattelevat usein, että meidän ei pitäisi puuttua muiden yhteisöjen tapoihin, koska ei ole olemassa mitään puolueetonta lähtökohtaa.

Tätä käsitystä ovat usein kannattaneet erityisesti ihmistutkijat (antropologit). He ovat ajatelleet, että länsimaiset arvot tuhoavat alkuperäisvaltarakenteita (kulttuureja).

Johtaako arvojen suhteellisuus ristiriitaan

Arvojen suhteellisuuden kannattajia on arvosteltu esimerkiksi siitä, että he eivät pidä väitettä arvojen suhteellisuudesta suhteellisena vaan aivan ehdottomana.

Tällä tavoin voidaan arvostella vain niitä, jotka arvojen lisäksi pitävät kaikkea muutakin, esimerkiksi totuutta, suhteellisena.

Jos suhteellisten arvojen kannattaja väittää, että siveysarvostelmien pitää olla suhteellisia yhteisömme (yhteisö on käsite, jonka merkityksestä ei olla yksimielisiä) suhteen ja että yhteisössä ei saa arvostella toisten yhteisöjen siveysarvostelmia, hän esittää viimeksi mainitussa väitteessä ehdottoman siveysarvostelman (joka on ristiriidassa arvojen suhteellisuuden suhteen).



Cambridgen yliopiston professori Bernard Williams.

Tehtäviä

  1. Tutkikaa esimerkiksi Internetillä miten Cambridgen yliopiston professori Bernard Williams selittää yllä esitettyä ristiriitaa. Onko selitys mielestänne uskottava?
  2. Mitkä edelläesitetyistä suhteellisuuksista ovat mielestäsi hyviä ja mitkä mielestäsi huonoja?
  3. Mitä haittaa on siveellisestä ehdottomuudesta?

Klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet

Nyt siirrymme normatiiviseen etiikkaan

Normatiivinen etiikka eli säännöttävä siveys on siveystutkimuksen osa-alue, joka tutkii siveyssääntöjä.

Säännöttävä siveys, luo ja puolustaa joitain siveysääntöjä ja arvoja.

On tapana sanoa, että säännöttävä siveys pyrkii antamaan ohjeita.

Säännöttävät siveyskoulukunnat  jaetaan tavallisesti kolmeen pääluokkaan:
  1. velvollisuussiveys,
  2. seurausiveys ja
  3. hyvesiveys.

Kaikissa näissä koulukunnissa esiintyy yksilöpainotteisia, yhteisöpainotteisia ja yleisyyspainotteisia alikoulukuntia.

suo

Metafysiikan suo.

Yksilöpainotteisuus ja yhteisöpainotteisuus huomataan helposti, mutta yleisyyspainotteisuuden lajit katoavat usein metafysiikan suohon.

Yleiset periaatteet

Yleispainotteisuus on keksitty, jotta lukijat saataisiin luulemaan, että jotkin säännöt ovat tosia samaan tapaan kuin todellisuutta esittävät propositiot.

Tässä kirjassa ei voida sen laajuuden puitteissa ryhtyä selvittelemään metafyysikkojen hetteikköjä mitenkään perinpohjaisesti.

Eräs tällainen yleisperiaate on se, että siveyssäännön pitäisi olle kelvollinen kaikkien noudatettavaksi. Tämä sääntö on toisin kuin joskus väitetään arvottava eikä arvojen yläpuolella oleva. Melkein kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa siveyssäännöt ovat de facto erilaiset eri ihmisryhmille,

Toinen yleisperiaate on se, että tietyt ihmisten luonteenpiirteet (esimerkiksi hyveet ja paheet) tarjoavat teknisen perustan säännöttävälle siveydelle. Toisin kuin väitetään, tämä periaate on arvottava ja jopa vähäosaisia ihmisiä halventava.

Kolmas mahdollinen yleisperiaate on se, että tekojen seuraukset tarjoavat teknisen perustan siveydelle. Tämä on oikeasti tekninen periaate, sillä syyt ja seuraukset myodostavat myös tieteen perustan.

Kokonaan eri asia on se, että seurauksia ei aina tiedetä ja että niiden hyvyydesta on lähes aina monia mielipiteitä.

Velvollisuusuussiveys

Siveellinen toiminta



Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset painottavat sitä, että meillä on tiettyjä velvollisuuk­sia, tekoja, jotka meidän pitää tai joita meidän ei pidä tehdä.

Tämän käsityksen mukaan siveellinen toiminta on velvollisuuksien suorittamista, ja jyrkimmän käsityksen mukaan velvollisuudet on tehtävä riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Velvollisuusetiikan erottaa seurausetiikasta se, että jotkin teot ovat ehdottomasti oikein tai ehdottomasti väärin riippumatta siitä, mitä seurauksia niistä on.

Velvollisuusiveydellä on vieraskielinen nimitys deontologia (kreikankielen deon = velvollisuus, logia = oppi). Tätä nimitystä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa.)

Tehtäviä

  1. Mitä velvollisuuksia pidät hyvin tärkeinä?
  2. Onko tilanteita, joissa et noudattaisi näitä velvollisuuksia?
  3. Mistä syystä pidät näitä velvollisuuksia tärkeinä?
  4. Onko velvollisuudentuntoisuudesta enemmän hyötyö kuin haittaa?
  5. Voidaanko kaikille ihmisille asettaa samoja velvollisuuksia?

Käsitys, että velvollisuudet ovat riippumattomia arvoista

Käsitystä, jonka mukaan velvollisuudet ovat arvoista riippumattomia, sanotaan deontologiseksi siveydeksi eli deontologiseksi etiikaksi. (Tätä nimitystä ei tarvitse osata ylioppilaskirjoituksissa. Deontologisia käsityksiä ovat yleisen käsityksen mukaan mm. sisäiseen oivallukseen perustuva siveys (intuitionismi), velvollisuussiveys, sopimussiveys ja ihmisoikeussiveys.

Tehtäviä

  • Jos velvollisuudet ovat riippumattomia arvoista, miten velvollisuuksia voidaan perustella?

Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa



Kymmenen käskyn laki

1 Niin Jumala puhui kaiken tämän:

2 "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta."

3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia."

4 "Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 5 Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 6 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni."

7  "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään."

8 "Muista pyhittää lepopäivä. 9 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 10 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. 11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen."

12 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa."

13 "Älä tapa."

14 "Älä tee aviorikosta."

15 "Älä varasta."

16 "Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan."


Kuningas David ja toisen miehen vaimo Batseba.
Rembrandtin maalaus.