Peruskoulun elämänkatsomustieto 4
et4


Tämä on julkistettu 1.1.2011

Kaikki etkirjat löydät tästä

Sisällysluetteloon pääset napauttamalla tästä:

Opetussuunnitelmat

Ateistien ehdotuksen uudeksi opetussuunnitelmaksi
löydät tästä

Opetushallituksen ohjeen uudeksi opetussuunnitelmaksi
löydät tästä 

Uutisissa kerrotaan taas huomenna, mitä kansamme johtajat ovat päättäneet kieltää suojellakseen meitä itseämme vastaan. Jotta se ei jäisi harmittamaan, mieleensä voi muistuttaa parhaan asiasta kuulemani määritelmän. Elämä on sukupuoliteitse tarttuva tauti, joka johtaa sadan prosentin varmuudella kuolemaan. Sitä ei viranomainenkaan voi muuttaa.

Matti Häyry Metro - lehdessä 3.2.2005

Mitä haittaa olisi siitä, että ihmisen ikää voitaisiin venyttää 1000 vuoteen?

-Liikenneonnettomuuden olisivat suurin kuolemansyy, ja niitä pitäisi ryhtyä vähentämään. Se taas lisäisi veroja.

Sisällysluettelo
  1. Alkulause
  2. Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon
  3. Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?
    1. Ratkaise itse
  4. Uudet aineistot
  5. Oikeudenmukaisuus
    1. Mitä oikeudemukaisuus on
    2. Oikeudenmukaisuuden lajeja
    3. Keskustelun aiheita
    4. Mitä oikeus on
    5. Mihin oikeudet perustuvat
    6. Keskustelun aiheita
    7. Oikeuden lajeja
    8. Keskustelun aiheita
    9. Luonnolliset oikeudet
    10. Keskustelun aiheita
    11. Oikeudenomistajan asema
    12. Kansalaisoikeudet ja ihmisoikeudet
    13. Ihmisoikeussopimukset
    14. Oikeudenomistajat
    15. Keskustelun aiheita
    16. Yleiset ja yksityiset oikeudet
    17. Keskustelun aiheita
    18. Oikeudet ja velvollisuudet
    19. Keskustelun aiheita
    20. Oikeuksien väliset ristiriidat
    21. Keskustelun aiheita
  6. Oikea ja väärä teko
    1. Mistä siveys eli moraali syntyy?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Kenet sinä uhraisit?
    4. Valinta helppo, perustelu vaikea
    5. Keskustelun aiheita
    6. Siveys eli moraali kuin kielioppi
    7. Keskustelun aiheita
    8. Psykopaatit
    9. Keskustelun aiheita
    10. Yhteistyö
    11. Keskustelun aiheita
    12. Kiltteys kannattaa
    13. Keskustelun aiheita
    14. Vaihtoa seksillä ja saaliilla
    15. Keskustelun aiheita
    16. Kauppa vaati luottamusta
    17. Keskustelun aiheita
    18. Jokapäiväinen hyvä ja paha
    19. Keskustelun aiheita
    20. Johtajia totellaan
    21. Keskustelun aiheita
    22. Taipumuksia voi muokata
    23. Keskustelun aiheita
    24. 5 yhteistä sääntöä
    25. Keskustelun aiheita
    26. Rikkomusten seuraamuksia
      1. Rangaistukset
    27. Keskustelun aiheita
    28. Vastuu rikkomuksista
      1. Mitä vastuu on?
      2. Keskustelun aiheita
      3. Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta
      4. Keskustelun aiheita
  7. Oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässä
    1. Kohteliaisuus on vähin mitä sinulta on oikeus vaatia
      1. Tervehtiminen ja esittely
      2. Puhelimessa
      3. Sinuttelu / teitittely
      4. Juhlissa
      5. Ravintolassa
      6. Toisten kuunteleminen
      7. Keskustelun aiheita
    2. Ihmisoikeuksien julistus jokapäiväisessä elämässä
      1. Ihmisoikeuksien päivä
      2. Johdanto
      3. Keskustelun aiheita
      4. Ihmisten tasa-arvoisuus
      5. Keskustelun aiheita
      6. Syrjintä on kiellettyä
      7. Keskustelun aiheita
      8. Hengen, vapauden ja turvallisuuden suoja
      9. Keskustelun aiheita
      10. Orjuuden kielto
      11. Keskustelun aiheita
      12. Julmuuden kielto
      13. Keskustelun aiheita
      14. Tasavertaisuus lain edessä
      15. Keskustelun aiheita
      16. Laittoman vangitsemisen ja karkotuksen kielto
      17. Keskustelun aiheita
      18. Vain tuomion saanut on syyllinen
      19. Keskustelun aiheita
      20. Yksityiselämän suoja
      21. Keskustelun aiheita
      22. Oikeus avioliittoon
      23. Keskustelun aiheita
      24. Omaisuuden suoja
      25. Keskustelun aiheita
      26. Mielipiteenvapaus
      27. Keskustelun aiheita
      28. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
      29. Keskustelun aiheita
      30. Kansanvalta eli demokratia
      31. Keskustelun aiheita
      32. Oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja lomiin
      33. Keskustelun aiheita
      34. Äitien ja lasten turva
      35. Keskustelun aiheita
      36. Oikeus opetukseen
      37. Keskustelun aiheita
      38. Opetuksen tulee edistää ihmisoikeuksien toteutumista
      39. Keskustelun aiheita
      40. Vanhemmilla on oikeus valita opetuksen laatu
      41. Keskustelun aiheita
      42. Oikeus osallistua sivistyselämään
      43. Keskustelun aiheita
      44. Oikeus inhimilliseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen
      45. Keskustelun aiheita
      46. Velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan
      47. Keskustelun aiheita
      48. Orjien henkilötunnusrekisteri
      49. Keskustelun aiheita
    3. Elämän arvo
    4. Keskustelun aiheita
    5. Elämäntahto
    6. Hävittäminen
    7. Keskustelun aiheita
  8. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa
    1. Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta
    2. Keskustelun aiheita
    3. Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus
    4. Keskustelun aiheita
    5. Pakolaisuus
      1. Mitä on pakolaisuus?
      2. Miten pakolaisia suojataan?
      3. Keskustelun aiheita
      4. Maailman pakolaistilanne
    6. Kysymyksiä:
    7. Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin
  9. Reiluus
    1. Keskustelun aiheita
  10. Yhdenvertaisuus
    1. Mitä yhdenvertaisuus on
    2. Yhdenvertaisuus Suomessa
    3. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
    4. Tehtäviä yhdenvertaisuudesta
  11. Rikkaus ja köyhyys maailmassa
    1. Olivatko asiat paremmin ennen
    2. Keskustelun aiheita
    3. Taruihin perustuvia vastaliikkeitä
    4. Luontoliikkeet ja kansallissosialismi
    5. Palloistumisen vaiheet
    6. Keskustelun aiheita
    7. Palloilun synty
    8. Keskustelun aiheita
    9. Yhdysvallat johtaa palloistumista
    10. Keskustelun aiheita
    11. Uusjako
    12. Afrikan kohtalo
    13. Keskustelun aiheita
    14. Lapsityövoiman käyttö
    15. Keskustelun aiheita
    16. Perinteiset yhteisöt hajoavat
    17. Köyhiä ei tarvita enää mihinkään
    18. Mielten sekasorto
    19. Keskustelun aiheita
    20. Palloistuminen ja tietojenkäsittely
    21. Keskustelun aiheita
    22. Ennustajaeukot: pääomatalous tuhoutuu
    23. Keskustelun aiheita
    24. Uusoikeisto nousee
    25. Keskustelun aiheita
    26. Maailma tyhjenee ajatuksista
    27. Uskonsodat eivät ehkä lopu
    28. Keskustelun aiheita
    29. Suurten kertomusten paluu
    30. Keskustelun aiheita
  12. Lasten elämää eri maissa
    1. Kolumbiassa
    2. Keskustelun aiheita
    3. Lapsen asema kristityssä Etiopiassa
      1. Yleistä Etiopiasta
      2. Uskonto
      3. Terveys
      4. Luonto ja maatalous
      5. Lasten ja naisten asema
    4. Keskustelun aiheita
    5. Lapsia islamilaisessa Egyptissä
    6. Keskustelun aiheita
    7. Eteläafrikkalaisen Patrickin arkipäivä on kuin kenen tahansa pikkupojan
    8. Keskustelun aiheita
    9. Nepalilaisen Sunita
    10. Keskustelun aiheita
  13. Erilaisia elämäntapoja
    1. Elämää Kiinassa
      1. Kiinalaisen lapsen tulevaisuus
      2. Poikalapsia suositaan
      3. Sukupuolten ja sukupolvien ero
      4. Lapsityövoimaa käytetään
      5. Koulutus Kiinassa: Muutos parempaan
      6. Vähäiset voimavarat
      7. Maaseudun kouluissa on vaikeaa
      8. Kiinaa ja matematiikkaa
      9. Kaupunkilaisnuoret
      10. Sosiaaliturvajärjestelmä on kehittymätön
    2. Keskustelun aiheita
    3. Hodihodi-verkkopeli opettaa Afrikasta
      1. Ulkoministeriön kehitysviestintä
    4. Elämää Intiassa
      1. Maa
      2. Uskonnot
      3. Kielet
      4. Perhe-elämä
      5. Sukulaisissa on voima hyvässä ja pahassa
      6. Perheyhteisöstä
      7. Keskustelun aiheita
  14. Monikulttuurisuus ja sen arvostelua
    1. Miksi tämä artikkeli on tässä kohdassa
    2. Monikulttuurisuuden (monivaltarakenteisuuden) puolesta
      1. Pääasiallinen lähde
      2. Monikulttuurisuuden historiaa
      3. Monikulttuurisuuden syyt
      4. Monikulttuurisuuden eri merkitykset
      5. Monikulttuurisuus Suomessa
      6. Monikulttuurisuuden tutkimus
      7. Tutkimussuuntauksia
      8. Monikulttuuristen yhteisöjen luottamuspula
      9. Monikulttuurisen yhteisön vaikutus yksilöön
      10. Keskustalun aiheita
  15. Elämäntapojen kohtaaminen / monikulttuurisuus
    1. Monikultturisuuden käytännön toteutus on ristiriidassa tosiasioiden kanssa
    2. Keskustelun aiheita
    3. Monikulttuurisuus ei vähennä rotusortoa
    4. Keskustelun aiheita
    5. Monikulttuurisuus vaarantaa kantaväestön kulttuurin
    6. Keskustelun aiheita
    7. Kaikilla kulttuureilla on itseisarvo
    8. Keskustelun aiheita
    9. Monikulttuurisuus ei ratkaise työvoimapulaa
    10. Keskustelun aiheita
    11. Yhteenveto
    12. Keskustelun aiheita
  16. Suvaitsevaisuus
    1. Keskustelun aiheita
  17. Oikeus ja laki
    1. Mikä Suomen kansalaisia sitoo
      1. Riippuvuuksia on monenlaisia
      2. Suomen kansalaisen riippuvuudet
      3. Kansainväliset sopimukset
    2. Myös Suomi on saanut huomautuksia ihmisoikeuksista
    3. Kansainväliset sopimukset ovat kaikkein sitovimpia
    4. Perustuslaki on sitovampi kuin tavalliset lait
      1. Perustuslain 2. luku: Perusoikeudet
      2. Keskustelun aiheita
    5. Kansalaisuus ja kansanvallan perusperiaatteet
    6. Vähemmistöjen oikeudet
    7. Oikeudet ja velvollisuudet
    8. Kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet
    9. Yhteiskunnalliset oikeudet
    10. Lait tarkentavat kansalaisoikeuksia
    11. Sosiaaliset oikeudet
    12. Kuluttajan oikeudet
    13. Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen
    14. Tasa-arvon toteuttaminen
    15. Yhteisvastuu
    16. Ihmisarvo
    17. Turvallisuus
    18. Vapaus on vapautta jostain
    19. Oikeus on oikeutta johonkin
    20. Keskustelun aiheita
  18. Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset ja niiden arviointia
    1. Mitä vastuu on?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Velvollisuuteen perustuvat siveyskäsitykset
    4. Velvollisuussiveyden piirteitä uskonnoissa ja aatteissa
    5. Keskustelun aiheita
    6. Keskustelun aiheita
    7. Velvollisuussiveys ja sen arviointia
    8. Siveysperiaatteista
    9. Keskustelun aiheita
    10. Ehdottomat velvollisuudet
    11. Ehdolliset velvollisuudet
    12. Yleistettävyys, kultainen sääntö
    13. Älä kohtele ihmisiä pelkkinä välineinä
    14. Keskustelun aiheita
    15. Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta
    16. Keskustelun aiheita
    17. Velvollisuussiveyden arviointia
      1. Tyhjyys
      2. Ristiriidat
      3. Myös siveettömiä periaatteita voidaan yleistää
      4. Epäuskottavuus
    18. Keskustelun aiheita
  19. Lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Sumessa ja muualla
    1. Lapsen oikeuksien julistus
    2. Lapsen oikeudet kuuluvat kaikille maailman lapsille
    3. Keskustelun aiheita
    4. Lapsi tarvitsee ihmisiä, jotka pitävät hänestä huolta
    5. Keskustelun aiheita
    6. Sairaan tai vammaisen lapsen oikeus saada apua
    7. Keskustelun aiheita
    8. Lapsen oikeus koulutukseen ja virkistykseen
    9. Keskustelun aiheita
    10. Lapsella on oikeus saada suojaa ja apua ennen aikuisia
    11. Keskustelun aiheita
    12. Suvaitsevuuskasvatus
    13. Keskustelun aiheita
  20. Lapset ja aikuiset
    1. Sukupolvet
    2. Keskustelun aiheita
    3. Sukupolvisopimukset
    4. Keskustelun aiheita
    5. Lapset ja aikuiset kiusaavat toisiaan
    6. Keskustelun aiheita
    7. Juhlapuhe
    8. Keskustelun aiheita
  21. Luonnon tulevaisuus
    1. Erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä
    2. Kannattaako aikaa tuhlata
    3. Keskustelun aiheita
    4. Aikataulutus
    5. Keskustelun aiheita
    6. Onko ajalla alkua ja loppua?
    7. Keskustelun aiheita
    8. Mitä aika on
    9. Keskustelun aiheita
    10. Ajan suunta
    11. Keskustelun aiheita
    12. Aikakone
      1. Hätkähdyttävä tulevaisuus
      2. Onko aikakone mahdollinen
    13. Keskustelun aiheita
  22. Luontoa uhkaavat tekijät
    1. Ihmisen kuuluvuus elolliseen luontoon
    2. Ihmisen riippuvuus muusta luonnosta
    3. Luonnon tasapaino
    4. Luonto ihmiselämän säätelijänä
    5. Luonnonsuojelu
    6. Luonto ja kulttuurimaisema
    7. Keskustelun aiheita
    8. Suotutkijat ovat järkyttyneitä Suomen soiden tilasta
    9. Keskustelun aiheita
  23. Miten voin vaikuttaa luonnon säilymisen hyväksi
    1. Miksi valita luontoa säästävästi?
    2. Keskustelun aiheita
    3. Vaikuttamisen aika on nyt
    4. Keskustelun aiheita
    5. Kuluttaminen ei tuo onnea
    6. Keskustelun aiheita
    7. Arki on tärkeä
    8. Keskustelun aiheita
    9. Valitsemalla vaikutat
    10. Keskustelun aiheita
    11. Vihjeitä luontoa säästävään elämään
      1. Säästä materiaalia
      2. Tee harkittuja energiavalintoja
      3. Katso, mitä syöt
      4. Suosi reilua
      5. Ota selvää
      6. Keskustelun aiheita
    12. Mihin en voi vaikuttaa
      1. 12 asiaa, joihin et voi vaikuttaa
      2. Keskustelun aiheita
      3. 12 asiaa, joihin on vaikea vaikuttaa
      4. Keskustelun aiheita
      5. Elämänohjeita vaikuttamisesta
      6. Keskustelun aiheita
  24. Voinko vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen? Miten?
    1. Elintavat ja elinympäristö terveyttä edistäväksi
    2. Liikunta ja ravinto
    3. Keskustelun aiheita
    4. Päihteiden käyttö ja tupakointi
    5. Keskustelun aiheita
    6. Elinympäristö
    7. Keskustelun aiheita
    8. Tapaturmat
    9. Keskustelun aiheita
    10. Työympäristö
    11. Keskustelun aiheita
  25. Vanhat aineistot

Alkulause

Elämänkatsomustieto 4 liittyy oppimateriaalisarjaan.

Tekstiä ei ole tarkoitettu päähän päntättäväksi vaan ymmärrettäväksi ja herätteiden antajaksi. Tästä syystä yksityiskohtia ei tule yrittää painaa mieleen, vaan pääasia on, että asenteet kehittyvät Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen hengessä.

Tutkimusten mukaan ala-asteen oppilaat kuuntelevat mielellään opettajan kertomuksia. Tästä syystä voi olla aiheellista, että opettaja esittelee asian oppimateriaalin mukaisesti. Opettaja voi suhteellisen helposti löytää myös oppilaita kiinnostavia kertomuksia, jotka havainnollistavat esitettyä asiaa.

Monet tehtävistä on tarkoitettu opettajan johdolla ja pienissä ryhmissä suoritettavaksi. Koska opetusryhmät ovat pieniä suuressa osassa maata, tähän pitäisi olla hyviä mahdollisuuksia. Toisaalta eri luokka-asteiden yhdistäminen vaikeuttaa opettajan työtä.

Oppilaille voidaan antaa läksyksi lukea lyhyitä osia tekstistä, mutta heille on selitettävä, ettei tarvitse lukea läksyä ulkoa tai osata kaikkia sen yksityiskohtia.

Oppilaskeskeisiä menetelmiä on pyrittävä käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaan siveellinen (moraalinen) kasvu voi tapahtua vain oppilaan omaa vauhtia, ja oppilaiden itsenäinen työskentely on omiaan edistämään tätä kasvua.

Helsingissä 1.1.2010
Erkki Hartikainen

Miljoona suomalaista ei kuulu kirkkoon

Syyskuun 2008 aikana evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuulumattomien suomalaisten määrä ylitti miljoonan. Heistä 120000 on käyttänyt eroakirkosta.fi -palvelua.

Suurin osa miljoonasta, noin 830000 henkilöä, ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluu 60000, helluntailiikkeeseen yli 50000 ihmistä ja muihin vähemmistöuskontoihin yhteensä noin 70000.

Uskontokuntiin kuulumattomien osuus on noussut erityisesti vuonna 2003 säädetyn uskonnonvapauslain jälkeen. Valtaosa kirkosta eroavista ei liity mihinkään uskontokuntaan.

Elämänkäsitystieto vai elämänkatsomustieto, kumpi on parempi?

Ratkaise itse


Kun alat puhua, aloitatko "Minun katsomukseni on:"
vai

"Minun käsitykseni on:"

Uudet aineistot

Oikeudenmukaisuus

Mitä oikeudemukaisuus on



Miten kakku jaetaan oikeudenmukaisesti?

Perinteisesti oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että kukin saa sen, mitä hänelle kuuluu.

Oikeudenmukaisuuden lajeja

Muodollinen oikeudenmukaisuus (formaalinen oikeudenmukaisuus) vallitsee, jos oikeusperiaatteita sovelletaan puolueettomasti ja johdonmukaisesti riippumatta siitä, ovatko oikeusperiaatteet itse oikeudenmukaisia.

Oikeudenmukaisuus on niiden oikeuksien (esimerkiksi vapaus ja tasa-arvo) kokonaisuus, joita pyritään toteuttamaan (substantiaalinen oikeudenmukaisuus).

Sovittava oikeudenmukaisuus on kysymyksessä, kun tarkastellaan milloin ja mistä syistä rangaistus on oikeutettu.

Monet tarkoittavat oikeudenmukaisuudella lakien noudattamista ja tasapuolisuutta. Tähän voidaan huomauttaa, että lait voivat olla epäoikeudenmukaisia.


Rikottu ikkuna on jonkun maksettava

Korjaava oikeudenmukaisuus
käsittelee tasapuolisuutta vahinkojen korvaamisessa.

Vaihdannan oikeudenmukaisuus käsittelee palkkojen, hintojen ja muun vaihdannan tasapuolisuutta.

Jaon oikeudenmukaisuus käsittelee voimavarojen tasapuolista käyttöä.

Jotkut (esimerkiksi Karl Marx), ovat ehdottaneet voimavarojen jakoa jokaisen tarpeiden mukaan.

Toiset ovat ehdottaneet sellaista voimavarojen jakoa, joka pitkällä tähtäyksellä tuottaa eniten hyötyä.

Eräät ovat ehdottaneet, että voimavarat kuuluvat yhtäläisesti kaikille.

Toiset ovat olleet sitä mieltä, että markkinavoimat toteuttavat automaattisesti oikeudenmukaisen jaon.

Jotkut ovat yhdistelleet kahta edellistä näkemystä.

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa lakon oikeutuksesta palkkojen korottamiseksi.
  • Tutkikaa mistä syistä ja millaisissa tapauksissa yksilö joutuu Suomessa vahingonkorvauksiin?
  • Voiko koululaisten keskinäinen väkivalta johtaa korvauksiin? Millaisiin korvauksiin se voi johtaa?
  • Tutkikaa kuinka suuria korvauksia on maksettu suuronnettomuuksissa?
  • Mitä tarkoittaa vastuuvakuutus? Missä ammattikunnissa vastuuvakuutus on välttämätön?
  • Onko Suomen oikeuslaitos muodollisesti oikeudenmukainen, ts. onko laki kaikille sama?
  • Keskustelkaa markkinavoimien hyvistä ja huonoista puolista.
  • Millainen on oikeudenmukainen opettaja? Entä oikeudenmukainen oppilas?

Mitä oikeus on

Oikeudella tarkoitetaan usein oikeudenomistajan oikeutta vedota lakiin, siveyteen, sääntöihin tai arvoihin.

Mihin oikeudet perustuvat

Siitä, mihin oikeudet perustuvat, ei ole yksimielisyyttä.

Joidenkin mielestä oikeus on ristiriitatilanteessa ensisijainen oikeudenomistajan tahtoon nähden.

Joidenkin mielestä oikeuksien tehtävänä on suojata oikeudenomistajan etuja.

Keskustelun aiheita

  • Mihin oikeus sinun mielestäsi perustuu?
  • Mikä on oikeudenomistaja?
  • Millaisia oikeuksia sinä omistat?
  • Onko sinin oikeuksiasi loukattu? Miten?
  • Oletko loukannut muiden oikeuksia? MIten?

Oikeuden lajeja

Oikeuksiin kuuluvat mm. vapaudet, saantioikeudet, valtuudet ja koskemattomuusoikeudet.



Lailliset oikeudet perustuvat inhimillisten lainsäätäjien laatimiin lakeihin, luonnonoikeus ns. luonnollisiin oikeuksiin.

Yhteisöillä voi olla sääntönsä ja siveytensä.

Keskustelun aiheita

Luettele oikeuksia, jotka perustuvat lakiin.
Luettele oikeuksia, jotka eivät perustu lakiin.
Luettele vapausoikeuksia.
Luettele saantioikeuksia.
Kenellä on valtuusoikeuksia?
Mitä koskemattomuusoikeuksia sinulla on?

Luonnolliset oikeudet

Eräiden mielestä lakien on perustuttava luonnollisiin oikeuksiin, toisten mielestä luonnollisia oikeuksia ovat vain perusoikeudet, kolmansien mielestä luonnollisia oikeuksia ei ole olemassakaan.

Keskustelun aiheita

  • Onko mielestäsi luonnollisia oikeuksia olemassa?
  • Mihin lait Suomessa oerustuvat?
  • Miksi kaikissa maissa ei ole samat lait?
  • Kuka Suomessa päättää, mitä lakeja täällä on?
  • Voitko sinä vaikuttaa siihen, mitä lakeja Suomessa on? Jos voit, miten?

Oikeudenomistajan asema

Tavallisesti oikeudet liittyvät oikeudenomistajan asemaan.

Kansalaisoikeudet ja ihmisoikeudet

Kansalaisoikeudet perustuvat kansalaisuuteen, ihmisoikeudet siihen, että on ihminen. Vastaavasti voidaan puhua naisten, lasten, mustien, potilaiden, eläinten jne. oikeuksista.

Ihmisoikeudet ovat käsitteellisesti hyvin lähellä luonnollisia oikeuksia.

Eläinten oikeudet koskevat eläimiä. Käsitystä, jonka mukaan myös muilla elävillä olioilla on oikeuksia, kutsutaan posthumanismiksi eli humanismin jälkeiseksi ajaksi.

Ihmisoikeussopimukset



Ihmisoikeuksille on myös pyritty luomaan lain asema esimerkiksi YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevalla sopimuksella ja Euroopan ihmisoikeussopimuksella.

Nykyiset ihmisoikeussopimukset sisältävät (negatiivisia oikeuksia) ja positiivisia oikeuksia. Negatiivisiin oikeuksiin kuuluvat vapaudet, positiivisiin oikeuksiin sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet.

Oikeudenomistajat

Oikeuksia on pyritty luokittelemaan niiden ihmisjoukkojen perusteella, jotka ovat oikeudenomistajia.

Oikeus periä velka takaisin voi olla sekä yksilöllä että yhteisöllä.

Oikeus periä velkansa on velkojan tahdosta riippuva, kun taas itsepuolustusoikeus on aina oikeutettua.

On myös oikeuksia ns. kolmansia osapuolia kohtaan.

Keskustelun aiheita

  • Keillä kaikilla on oikeus periä veroja?
  • Mitä tapahtuu, jos et maksa pankista ottamaasi lainaa?
  • Miksi itsepuolustus on aina oikeutettua?

Yleiset ja yksityiset oikeudet

Sanavapaus on yleinen oikeus kun taas miehen ja naisen väliset oikeudet ovat yksityisiä.

Keskustelun aiheita

  • Luettele lisää yleisiä oikeiuksia.
  • Luettele lisää yksityisiä oikeuksia.
  • Mikä ero on yleisillä oikeuksilla ja yksityisillä oikeuksilla?

Oikeudet ja velvollisuudet

Joskus oikeudet asetetaan velvollisuuksien vastakohdaksi, joskus oikeuksien ja velvollisuuksien katsotaan kuuluvan samaan kokonaisuuteen.

On kuitenkin olemassa oikeuksia, jotka eivät sisällä velvollisuuksia.

Sinulla voi olla oikeus pysäköidä autosi johonkin paikkaan, mutta sinulla ei ole velvollisuutta tehdä sitä.

Usein sanotaan, että jollain on oikeus tehdä jotakin, koska tekoa pidetään siveellisesti hyväksyttävänä.

Joskus minulla on oikeus tehdä jotakin, mutta sitä ei kuitenkaan pidetä siveellisesti hyväksyttävänä.

Ystävälläni ei ole oikeuttaa vaatia minua auttamaan häntä, mutta hän voi pitää auttamatta jättämistä siveellisesti paheksuttavana.

Keskustelun aiheita

  • Mikä ero on oikeuksilla ja velvollisuuksilla?
  • Luettele sellaisia oikeuksia, jotka eivät sisällä velvollisuuksia.
  • Luettele oikeuksia, jotka perustuvat siihen, että tekoa pidetään hyväksyttävänä.
  • Luettele sellaisia tekoja, jotka eivät ole velvollisuuksia, mutta joiden tekemättä jättämistä paheksutaan.

Oikeuksien väliset ristiriidat

Eri oikeudet voivat joutua ristiriitaan. Usein jotakin näistä oikeuksista pidetään ensisijaisena, jolloin toissijainen oikeus väistyy.

Gregory Vlastos (1907-1991) on artikkelissaan "Justice and Equality" (1962, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo) väittänyt, että kaikki oikeudet ovat väistyviä siinä mielessä, että tarkemmin ajateltaessa jokin muu oikeus ylittää sen.

Keskustelun aiheita

  1. Tutustukaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Jakakaa oikeudet positiivisiin ja negatiivisiin.
  2. Etsikää Suomen perustuslaista perusoikeudet. Keskustelkaa, missä määrin ne toteutuvat Suomessa nykyään.
  3. Tutkikaa, miten ihmisoikeudet toteutuvat eri maissa esimerkiksi jonkin raportin perusteella.
  4. Keskustelkaa siitä, miten lasten, sairaiden, työttömien ja vanhusten oikeudet toteutuvat a) Suomessa, b) maailmassa yleensä.
  5. Keskustelkaa sanavapaudesta ja sensuurista sekä Suomessa että muissa maissa. Kokeilkaa sananvapautta laatimalla yleisön osaston kirjoitus paikallislehteen.
  6. Kokeilkaa kokoontumisvapautta järjestämällä paikkakunnallanne mielenosoitus jonkin hyvänä pitämänne asian puolesta. (Oppitunnin käyttö mielenosoitukseen on sallittu.)
  7. Keskustelkaa uskonnon vaikutuksesta oikeuksiin esimerkiksi Intiassa tai Iranissa.
  8. Keskustelkaa poliittisten aatteiden ja puolueiden vaikutuksista oikeuksiin.
  9. Keskustelkaa etujärjestöjen (esim. SAK, AKAVA, MTK) vaikutuksista oikeuksiin.
  10. Onko koulunkäynti oikeus vai velvollisuus?
  11. Keskustelkaa ylivelkaantuneiden asemasta.
  12. Keskustelkaa inhimillistä koskemattomuutta koskevista oikeuksista.
  13. Joko olet lakannut lyömästä tovereitasi?
  14. Keskustelkaa missä tilanteessa jokin aivan perusoikeus väistyy toisen oikeuden hyväksi.

Oikea ja väärä teko

Mistä siveys eli moraali syntyy?

Tässä artikkelissa on esitetty Tiede-lehdessä aikaisemmin julkaistuja ajatuksia.

Koko ihmiskunta tekee nopeita päätöksiä oikeasta ja väärästä ja jakaa yhteistä hyvää. Jos hyvän ja pahan erottaminen on synnynnäinen, miksi maailmasta ei tullut tämän reilumpi paikka?

Äiti kehotti kuuntelemaan omaatuntoa. Se kertoo, mikä on oikein ja mikä väärin. Pitkän kasvattajien jatkumon kanssa samaa mieltä on Kielitoimiston sanakirjakin: omatunto on ihmisyksilön toimintaa ohjaava välitön tietoisuus oikeasta ja väärästä.

Omastatunnosta oli mainittu Tarzan-kirjassa. Vaikka Tarzan oli kasvanut viidakossa apinoiden joukossa, hän oli niin paljon ihminen, että omatunto esti häntä tappamasta, poika selosti. Ei tosin kaikissa tilanteissa, kuten kaikki Tarzaninsa lukeneet hyvin tietävät.

Lapselle omatunto kuulemma sanoo, ettei saa varastaa eikä kiusata muita. Mutta  onko omatunto olemassa? Jos on, niin mistä se meihin putkahti?

Ihmiskunnalla todella on vaisto, joka ilmoittaa meille oikean ja väärän ennen kuin ehdimme kissaa sanoa. Mistä tämä vaisto on peräisin ja miten se toimii, on mutkikkaampi kysymys. Sitä on pohdittu vuosituhansia, ja sen tutkiminen on juuri nyt hyvinkin muodikasta.

Valmius omaantuntoon on ilmeisen synnynnäinen ominaisuus, mutta pääasiassa omatunto on ihmisen sisäistämä yhteisön ääni.

Keskustelun aiheita

  • Onko koirilla ja kissoilla omatunto?
  • Onko sinulla omatunto?
  • Mitä omatunto sanoo sinulle vai sanooko se mitään?
  • Miksi kuuluisa siviilipalvelukseen pyrkijä Kimmo Kevätsalo sanoi, ettei hänellä ole omaatuntoa?
  • Mitä on siviilipalvelus?

Kenet sinä uhraisit?

Pekka on matkustajana karkuun päässeessä raitiovaunussa. Kuljettaja on pyörtynyt, ja vaunu syöksyy kohti viittä ihmistä, jotka ovat raiteilla eivätkä pääse ajoissa turvaan jyrkkien ratavallien takia. Rata haarautuu vasemmalle, ja Pekka voisi kääntää vaunun sinne, mutta toisellakin raiteella kulkee yksi ihminen. Pekka voi siis kääntää vaunun ja tappaa yhden ihmisen tai jättää kääntämättä ja antaa viiden kuolla. Onko hyväksyttävää, että Pekka vaihtaa raidetta?

Eikka seisoo kävelysillalla raitiotien yllä. Hän näkee kuljettajan pyörtyneen ja raitiovaunun syöksyvän holtittomasti eteenpäin. Vähän sillan jälkeen radalla on viisi ihmistä, jotka eivät pysty pääsemään turvaan ajoissa. Eikka tietää, että ainoa keino pysäyttää raitiovaunu on pudottaa sen eteen jotain tarpeeksi painavaa. Ainoa saatavilla oleva on lihava mies, joka seisoo sillalla Eikan vieressä. Eikka voi tyrkätä miehen raiteille vaunun eteen, jolloin tämä kuolee, tai olla tekemättä mitään, jolloin viisi ihmistä kuolee. Onko hyväksyttävää, että Eikka tyrkkää miehen alas?

Jos vastasit ensimmäiseen kysymykseen kyllä ja toiseen ei, valitsit samoin kuin melkein kaikki muutkin ihmiset.

Valinta helppo, perustelu vaikea

Asiaa on tutkittu tekemällä kyselyjä eri puolilla maailmaa asuville ihmisille. Vastaajat tekevät selvän eron tapausten välille niin Euroopassa, Aasiassa kuin Amerikassa. Miehet ja naiset, valkoiset ja mustat, teinit ja vanhukset, hindut, muslimit ja buddhalaiset, kristityt, juutalaiset ja ateistit, tohtorit ja pelkän peruskoulun käyneet vastaavat samaan tapaan.

Kaikista vastaajista 90 prosenttia oli sitä mieltä, että Pekka saa kääntää raitiovaunun sivuraiteelle. Vain 10 prosenttia hyväksyi sen, että Eikka pudottaa lihavan miehen kiskoille.

Toisaalta itä-aasialaiset olivat lännen asukkaita herkempiä uhraamaan yhden ihmisen myös jälkimmäisessä tapauksessa.

Vastaukset ovat yleensä nopeita ja vaistomaisia, mutta niiden perusteleminen on monille mahdotonta. Tapausten erilaisuus on kuitenkin tarkkaan katsoen nähtävissä.

Vaikka emme sitä itse tajua, pidämme vääränä viattoman tappamista, jos sitä käytetään keinona tavoitteen saavuttamiseen. Sen sijaan tappaminen voi olla sallittua, jos se on ei-haluttu sivutuote. Ero on hienovarainen, mutta teemme sen lähes silmänräpäyksessä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi moraalifilosofit opettavat yllä kerrottua tapausta kaikille opiskelijoille?
  • Onko todennäköistä, että yllä kerrottu tarina toteutuisi sinun kohdallasi?
  • Mitä on tehtävä, jos velvollisuudet ovat keskenään kovin pahasti ristiriidassa?

Siveys eli moraali kuin kielioppi

Ihmisellä on oikean ja väärän ajatus aivoissa samaan tapaan kuin ihmisellä on kielitieteilijä päässään kielen omaksumista ja käyttämistä helpottavia ominaisuuksia.

Lapset oppivat varhain, ettei ole oikein käyttää pyjamaa päiväkodissa eikä lyödä toista lasta. Jos opettaja kuitenkin antaa luvan, pyjaman käyttö on lasten mielestä oikein. Lyöminen sen sijaan ei ole heistä oikein, vaikka siihen saisi luvankin.

Keskustelun aiheita

  • Mitä kaikkea sellaista sinun on pitänyt kotona tehdä, mikä ei ole mielestäsi tarpeellista?
  • Mitä kaikkea sellaista sinun on pitänyt kotona tehdä, mikä ei ole tarpeellista?
  • Oletko joutunut tekemään jotain pelkästään siksi, että koulutoverisi ovat sitä vaatineet?

Psykopaatit




Psykopaatit ovat hyvän ja pahan suhteen sokeita lapsesta asti. He kiusaavat pienempiään, kiduttavat eläimiä, valehtelevat eivätkä kykene myötätuntoon tai katumukseen.

Psykopaatin piirreluettelo

  1. Lipevyys ja pinnallinen viehätysvoima
  2. Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
  3. Stimulaation tarve ja taipumus ikävystymiseen
  4. Patologinen valehtelu
  5. Petkuttaminen ja manipulointi
  6. Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
  7. Tunteiden pinnallisuus
  8. Kovuus ja tunteettomuus, empatian puuttuminen
  9. Loismainen elämäntyyli
  10. Heikko käyttäytymisen kontrolli
  11. Promiskuiteetti (sukupuolinen holtittomuus tai valikoimaton sukupuoliyhteys eri partnerien kanssa)
  12. Varhaiset käyttäytymisongelmat
  13. Realististen pitkän tähtäimen päämäärien puuttuminen
  14. Impulsiivisuus
  15. Vastuuttomuus
  16. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
  17. Useita lyhytaikaisia avo- tai aviosuhteita
  18. Nuorisorikollisuus
  19. Ehdonalaisen vapauden peruutus
  20. Monipuolinen rikollisuus

Keskustelun aiheita

  • Onko psykopatia sairaus?
  • Voidaanko psykopatiaa ehkäistä?
  • Miten psykopaatin pahat teot voitaisiin estää?
  • Mikä on sosiopaatti?
  • Kumpi on pahempi, psykopaatti vai sosiopaatti?

Yhteistyö



Ihmislajissa huomattava piirre on pyrkimyksemme yhteistyöhön ja toistemme auttamiseen, usein sellaisissakin tilanteissa, joissa se näyttää olevan omaa etuamme vastaan.

Jo evoluutioteorian kehittäjä Charles Darwin huomasi, että kaikkialta eläinkunnasta löytyy epäitsekästä käyttäytymistä. Esimerkiksi osa muurahaisyksilöistä säännönmukaisesti uhraa itsensä yhteisön hyväksi. Myöhemmät tutkijat oivalsivat, että uhrautumisen selittää sukulaisvalinta.

Saadakseen levitettyä omia perintötekijöitään yksilön kannattaa edistää myös sukulaistensa menestystä. Mitä läheisemmät sukulaiset, sitä enemmän yhteisiä perintötekijöitä ja sitä paremmin uhrautuminen kannattaa millä tahansa lajilla, myös ihmisellä.

Ihmisten yhteistyö ja auttamisvalmius ulottuvat kuitenkin pitkälle lähisuvun ulkopuolelle. Taipumukset ovat myös selvästi auttaneet lajimme menestystä maapallolla.

Keskustelun aiheita

  • Milloin olet viimeksi tehnyt yhteistyötä?
  • Millaista yhteistyötä teit?
  • Miten yhteistyö sujui?
  • Olisiko yhteistyöstä hyötyä vai vahinkoa?
  • Millaista yhteistyötä on pakko tehdä?
  • Millaista yhteistyötä voi tehdä oman vapaan tahtonsa mukaisesti.
  • Pidätkö yhteistyöstä?
  • Mitä on kokoustaminen?

Kiltteys kannattaa

Taloustieteilijät yrittivät tutkia peliteorian avulla, mitkä ovat yksilölle edullisimpia toimintamalleja. Välineenä käytettiin Vangin ongelma -peliä, jossa pelaaja voi vapautua vankilasta antamalla ilmi pelikumppaninsa. Tällöin pelikaveri saa pitkän tuomion. Jos molemmat vaikenevat, kumpikin saa lyhyen tuomion.

Peliteoreetikoiden perusteltu ennakkokäsitys oli, että edullisinta on aina pettää vastapeluri, ja niin koehenkilöt tekivätkin.

Asetelma kääntyi päälaelleen, kun peliä viimein huomattiin peluuttaa samoilla koehenkilöillä useamman kerran. Silloin pelurit alkoivat tehdä vastavuoroisia palveluksia ja rakentaa keskinäistä luottamusta.

1970-luvulla pelaajiksi pantiin tietokoneet. Yllättäen ne päätyivät samaan käyttäytymiseen kuin ihmiset: osoittamaan mieltymystä yhteistyöhön. Kun tutkittiin, millaisella taktiikalla pelaava ohjelma menestyy parhaiten, paljastui, että kiltit ohjelmat pärjäsivät pelissä paremmin kuin muut. Hyvyys ei ollutkaan järjetöntä.

Kaikkein voittoisin oli kuitenkin ohjelma Samalla mitalla. Se avasi pelin yhteistyöllä ja sen jälkeen toisti aina sen, mitä vastapuoli teki omalla vuorollaan. Toisin sanoen se vastasi hyvään hyvällä mutta myös kosti pahan pahalla. Juuri näin ihmisetkin toimivat.

Keskustelun aiheita

  • Onko sinulle ollut hyötyä kiltteydestä?
  • Onko sinulle ollut vahinkoa kiltteydestä?
  • Onko sinulle ollut hyötyä siitä, että et ole ollut kiltti?
  • Onko sinulle ollut vahinkoa siitä, että olet ollut kiltti?
  • Oletko yleensä kiltti?
  • Kun pelaat, haluatko aina voittaa?

Vaihtoa seksillä ja saaliilla

Vastavuoroisuuden alku lienee miehen ja naisen välisessä vaihdossa. Mies on voinut jakaa saaliinsa naisen kanssa saadakseen seksiä. Sitten jälkeläisiä ruokittiin yhdessä, sillä yhteistyö levitti tehokkaammin molempien perintötekijöitä.

Vähitellen yhteistyötä opittiin harjoittamaan laajemmin kuin oman lisääntymiskumppanin kanssa, ja työt eriytyivät. Käytännöllisesti katsoen kaikissa ihmisyhteisöissä esiintyy jonkinlaista sukupuolten työnjakoa.

Metsästäjä-keräilijäyhteisöissä miehet vastaavat suurriistan metsästyksestä, naiset keräilystä. Suurriistaa saadaan harvoin, mutta syötävää riittää koko yhteisölle. Kasvisten etsinnässä on paljon vaivaa, mutta ne pitävät hengissä silloin, kun saalis ei käy satimeen.

Tämän työnjaon tuloksena annamme ja saamme lahjoja, odotamme, että tekemäämme hyvään vastataan hyvällä, ja tunnemme sisäistä tarvetta kuitata oman kiitollisuudenvelkamme tavalla tai toisella.

Keskustelun aiheita

  • Millaista vastavuoroisuutta koululainen voi harjoittaa?
  • Onko kotonasi vastavuoroista toimintaa?
  • Käykö teillä joulupukki?

Kauppa vaati luottamusta



Työnjako ja vastavuoroisuus eivät ole ihmisen yksinoikeus. Monet muut eläimet taitavat ne. Ainutlaatuinen on sen sijaan lajimme toimintapiirin laajuus.

Erillään elävät ihmisyhteisöt ovat satojen tuhansien vuosien ajan käyneet kauppaa, vaihtaneet tavaraa toistensa kanssa. Tällainen työnjako vaatii luottamusta. Niinpä ihmiselle on kehittynyt ainutlaatuinen kyky havaita petturuus ja suuttua epäoikeudenmukaisuudesta.

Kun taloustieteilijä pani eräässä kokeessaan joukon toisilleen vieraita ihmisiä puoleksi tunniksi samaan huoneeseen, nämä pystyivät huomattavan hyvin arvioimaan, ketkä läsnäolijoista tekisivät yhteistyötä ja ketkä turvautuisivat petokseen kohta pelattavassa pelissä. Myöhemmin yhteistyökykyiset ovat muissakin pelikokeissa nopeasti löytäneet toisensa ja sulkeneet huijarit piirinsä ulkopuolelle.

Keskustelun aiheita

  • Millaista vastavuoroisuutta esiintyy lemmikkieläinten välillä?
  • Kiinnostaako sinua enemmän yhteistyö vai yksin työskentely?
  • Millaisesta yhteistyöstä on hyötyä?
  • Millaisesta yhteistyöstä on haittaa?

Jokapäiväinen hyvä ja paha

Vanha puistolaulu

Älä tallaa nurmikoita,
Älä puita vahingoita,
Älä riko luonnon rauhaa,
Älä mellasta ja pauhaa,
Korjaa tähteet, joita heität,
Siivoo roskat, joilla peität,
Luonnon pyhättöä tätä!
Lehdet, kukat rauhaan jätä!
Säästä seinät piirroksilta,
Puut ja pensaat viilloksilta.
Varo, suojaa toisen omaa
Älä tahraa mik on somaa!

Vaikka siveyden peruskielioppi olisi koko ihmiskunnalle yhteinen, sen soveltamisessa on suuria eroja maiden ja seutujen välillä. Ympäristöstä riippuu, mille vaatimuksille yhteisö antaa eniten painoa ja mitkä poikkeukset sallitaan. 

Kaikkialla on esimerkiksi sääntöjä, jotka kieltävät väkivallan.

Ihminen on äärimmäisen yhteisöllinen eläin, ja yhteisön rajalle loppuu myös siveys. Yhteisöön kuuluminen on meille elinehto, ja erityisesti miehet ovat taipuvaisia puolustautumaan muita ryhmiä vastaan, oli se viisasta tai ei.

Tämä ihmisen piirre on aiheuttanut suuren osan sodista ja väkivaltaisuuksista.

Keskustelun aiheita

  • Millaista väkivaltaa esintyy koulussa?
  • Miten kouluväkivaltaa voisi ehkäistä?
  • Millaista väkivaltaa esiintyy kotona?Miten kotien väkivaltaa voisi ehkäistä?
  • Erään uutisen mukaan Välimeressä on niin paljon muovin palasia, että siitä on vahonkoa Välimeren eläimille. Miten toskaantimista voitasiiin ehkäistä?

Johtajia totellaan



Stanley Milgramin kuuluisassa kokeessa 1960-luvulla koehenkilöt pantiin antamaan sähköiskuja toisille kokeeseen osallistujille aina kun nämä antoivat vääriä vastauksia. Koehenkilöille sanottiin, että kokeella tutkittiin rangaistuksen vaikutusta oppimiseen, ja siksi iskujen voimakkuus kasvoi testin edetessä.

Tosiasiassa kokeessa ei tutkittu iskun saajien oppimista vaan iskun antajien tottelevaisuutta. Milgram oletti, että ihmiset suostuisivat antamaan vain lieviä iskuja. Kokeen johtajan kehotuksesta suurin osa kuitenkin jatkoi vielä silloin, kun iskun saajat huusivat tuskissaan ja pyysivät päästä pois. Peräti kolmasosa suostui antamaan myös voimakkaimman mahdollisen iskun, jonka kohdalla säätimessä luki: "Vaara, erittäin voimakas isku".

Onneksi uhrit eivät todellisuudessa saaneet sähköiskuja vaan ainoastaan näyttelivät kipua ja pelkoa. Tämä lohtu on kuitenkin laiha siihen nähden, miten lohdutonta tietoa koe antoi.

Johtajan uhmaaminen on meille todella vaikeaa, vaikka tottelemisesta seuraisi millaista kärsimystä tahansa. Ihmiskunnan historian varrella ovat useimmiten jääneet henkiin ne, jotka ovat jäljitelleet ja totelleet vanhempia, kokeneempia ja menestyneempiä. Pitkällä aikavälillä myös se on ollut menestystekijä.

Keskustelun aiheita

Kuka on johtaja kotonasi?
Pitääkö kotona olla johtaja?
Kuka luokkasi oppilaista on johtaja?
Pitääkö luokassa olla johtaja?
Miten johtajia voitaisiin estää tekemästä vahinkoa?

Taipumuksia voi muokata

Perustaipumuksemme ovat juurtuneet syvälle ihmiskunnan kehityksen varrella. Voimmeko vaikuttaa niihin mitenkään? Järki ja kasvatus eivät ole ollenkaan aseettomia, kun tarkastelemme oikeaa ja väärää.

Arvostelmia on mahdollista muokata tietoisesti. Vaikka meillä on auttamaton taipumus vetää rajoja oman ryhmämme ja ulkopuolisten välille, voimme oppia pitämään arvokkaina myös niitä, jotka vanhemmillemme olivat alempia olentoja vailla oikeuksia.

Tätä todistaa sekin, että kaikkien ihmisten yhtäläiset perusoikeudet ihonväristä, uskonnosta ja sukupuolesta riippumatta tunnustetaan nykyisin melkein kaikkialla - aivan toisin kuin ennen YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta. Esimerkiksi naisten oikeus äänestää tai määrätä edes omasta elämästään oli tuolloin ennenkuulumaton vaatimus suuressa osassa maailmaa.

World Public Opinion -verkosto teki hiljattain tutkimuksen, johon osallistui 15 000 ihmistä 16 maassa. Heistä 90 prosenttia oli sitä mieltä, että tasa-arvoinen kohtelu kansallisuudesta tai sukupuolesta riippumatta on tärkeää. Missään maassa yli 13 prosenttia ei ajatellut päinvastoin. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi tasa-arvon edistyneen omana elinaikanaan.

Tulosten voi väittää kertovan enemmän teeskentelystä kuin tasa-arvon leviämisestä. Peter Singer sanoo: "Mitä yksi sukupolvi sanoo, mutta ei sisimmässään usko, sen saattaa seuraava sukupolvi jo omaksua ja jopa toteuttaa."

Keskustelun aiheita

  • Miksi naisilla ja miehillä ei ole Suomessa yhtäsuuret palkat?
  • Voisiko tähän asiaan vaikuttaa koululaisten ammatinvalinnalla?
  • Onko Suomessa köyhyyttä liian paljon, sopivasti vai liian vähän?
  • Onko tasa-arvoa mielestäsi liian paljon, sopvasti vai liian vähän?

5 yhteistä sääntöä

Kaikilla maailman ihmisillä näyttää olevan viisi yhteistä perussääntöä, jotka voidaan tiivistää näin:

  • Älä vahingoita muita.
  • Toimi reilusti.
  • Älä petä ryhmääsi.
  • Kunnioita arvovaltaisia.
  • Noudata puhtautta.


Perussääntöihin tuo vaihtelua se, millaisia poikkeuksia sallitaan ja mille  vaatimuksille yhteistö antaa eniten painoa. Länsimaissa se velvoittaa ensisijaisesti olemaan oikeudenmukainen ja vahingoittamatta muita. Muslimimaissa arvovaltaisten kunnioituksen vaatimus on paljon voimakkaampi, ja Japanissa yhteisöön mukautuminen on tärkeintä kaikesta.

Keskustelun aiheita

  • Milloin on oikein puhua totta?
  • Milloin on oikein jättää totuus kertomatta?
  • Milloin on oikein valehdella?
  • Milloin on oikein tehdä väkivaltaa?
  • Milloin on pidättäydyttävä väkivallasta?
  • Milloin on oikein varasta?
  • Milloin on väärin varastaa?
  • Milloin on oikein etuilla?
  • Milloin on väärin etuilla?
  • Onko oikein haastaa riitaa?
  • Onko oikein juoruilla?

Jatka listaa. Kootkaa mielipiteet paperille.

Rikkomusten seuraamuksia

Rangaistukset



Valtio suojelee ihmisten oikeuksia laeilla, joita ihmisten on noudatettava. Noudattamatta jättämisestä on yleisesti hyväksyttävää, että puolueeton tuomiovalta antaa rangaistuksen. Rangaistuksen oikeuttamista perustelevat eri rangaistuskäsitykset.

Pelkokäsitys

Rangaistuksen pelko estää muita tekemästä rikosta ja pitää rikollisen eristyksissä muista.

Seurauskäsitys

Rangaistus on luonnollinen seuraus rikoksesta.

Korjaava käsitys

Rangaistuksen tarkoitus on parantaa yhteiskunnan sairastuttama rikollinen.

Keskustelun aiheita

  • Pelkäätö rangaistuksia?
  • Onko rangaistu luonnollinen seuraus rikoksesta vai onko rangaistus ihmisten keksintöä.
  • Mikä sinun mielestäsi on rangaistuksen tarkoitus?
  • Milloin on syytä jättää rankaisematta?
  • Milloin on syytä rangaista?

Vastuu rikkomuksista

Mitä vastuu on?

Opettaja keskusteli luokkansa kanssa vastuusta. Aluksi hän halusi tarkistaa, ymmärtävätkö oppilaat sanan vastuu. Eräs tyttö viittasikin innokkaasti ja selitti sanan esimerkin avulla:

- Vastuu tarkoittaa sitä, että jos housuissa on kolme nappia ja niistä kaksi putoaa pois, niin se viimeinen nappi on yksinään vastuussa siitä, etteivät housut tipu jalasta.

Ihminen pystyy ennakoimaan tekojensa seurauksia. Joskus tällainen ennakoiminen on vaikeaa, mutta tärkeitä ratkaisuja tehtäessä kannattaa tarkoin tutkia eri vaihtoehdot. Aina emme onnistu parhaalla tahdollammekaan tekemään parasta ratkaisua. Jälkeenpäin toteamme, että ratkaisumme oli virheellinen tai väärä.

Esimerkiksi ammatin valinta on tärkeä asia. Väärän ammatin valinnasta voi olla haittaa ja yhteiskunnan kehityksen myötä voi joutua vaihtamaan ammattia useitakin kertoja.

Monet ovat haluttomia opettelemaan kokonaan uutta ammattia, eikä keski-ikäisiä ihmisiä aina katsota edes kannattavaksi kouluttaa uudelleen.

Myös aviopuolison valinta on vakava asia, sillä epäonnistunutta valintaa voi joutua katumaan koko ikänsä.

On tapana sanoa, että tekoihimme liittyy siveellinen vastuu.

Keskustelun aiheita

  • Miettikää kuinka omat taipumukset vaikuttavat tulevaan ammatinvalintaan?
  • Entä kuinka vaikuttavat vanhempien asenteet ja toiveet?
  • Kuinka työmahdollisuudet vaikuttavat ammatinvalintaan?

Vastuu vahingoista, huolimattomuudesta, ilkivallasta ja toisten ihmisten mielen pahoittamisesta

Hyvin vanha periaate on, että jos aiheutamme vahinkoa muille ihmisille, meidän on korvattava aiheuttamamme vahinko. Jos esimerkiksi heitämme kivellä naapurin ikkunaa, meidän on maksettava rikkoutunut ikkuna.

Huolimattomasti toiminut joutuu tavallisesti vastaamaan huolimattomuuden aiheuttamasta vahingosta. Jos käsittelet tulta huolimattomasti ja syttyy metsäpalo, sinun tai vanhempiesi on periaatteessa maksettava tuhoutuneen metsän arvoinen korvaus.

Jos et noudata liikennesääntöjä ja aiheutat kolarin, sinun on maksettava muille aiheuttamasi vahingot. Jos huolimattomuutesi liikenteessä aiheuttaa vammoja muille ihmisille, olet joka tapauksessa siveellisesti vastuussa heidän vammauttamisestaan.

Lapsen aiheuttamista vahingoista joutuvat myös vanhemmat maksamaan. Eräs poika läikäytti huolimattomuuttaan happoa toisen pojan silmään. Silmästä meni näkö. Vanhemmat joutuivat myymään talonsa korvatakseen vahingon. Tämän lisäksi vahingon kohteeksi joutunut poika saa kärsiä lopun ikänsä toisen silmän sokeudesta.

Usein lapset toimivat toisten lasten yllytyksestä. Ryhmässä tulee tehtyä kaikenlaista, mitä yksin ei uskaltaisi.

Kuitenkin sinä olet vastuussa teoistasi, vaikka muut olisivatkin yllyttäneet. Tietysti myös yllytys rikokseen on rikollinen teko.

Ajattele itsenäisesti äläkä toimi lauman mukana niin et joudu vastuuseen ryhmässä tehdyistä rötöksistä.

Moniin työtehtävän liittyy vastuuta. Jos teet aikuisena työsi huolimattomasti, voit menettää työpaikkasi. Johtavassa asemassa olevat työntekijät ovat usein vastuussa myös alaistensa hyvinvoinnista. Jos työnjohtaja valvoo huolimattomasti töiden järjestelyä, ja sattuu tapaturma, työnjohtaja voi joutua vastaamaan syntyneestä vahingosta.

Keskustelun aiheita

  • Mitä vahinkoja voi sattua koulussa? Ketkä ovat niistä vastuussa? Pohtikaa, miten vahinkoja voitaisiin välttää.
  • Mitä tarkoittaa vanha sananlasku "joukossa tyhmyys tiivistyy"?
  • Millaisista ratkaisuista olet vastuussa vain itsellesi?
  • Olemmeko me vastuussa siitä, että kehitysmaiden lapset näkevät nälkää?
  • Onko sinua kiusattu? Ketkä siitä ovat vastuussa?
  • Oletko kiusannut muita? Miksi?
  • Oletko joutunut korvaamaan aiheuttamiasi vahinkoja?

Oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässä

Kohteliaisuus on vähin mitä sinulta on oikeus vaatia 



Tervehtiminen ja esittely

Menet kummitätisi 50-vuotispäiville. Paikalla on muitakin vieraita. Onnittelet kummitätiäsi ja ojennat hänelle kukat ja kortin. Sitten menet istumaan oven vieressä olevalle tuolille.

Olisitko voinut toimia toisin?

  • Kyllä vain, sillä kohteliaaseen käytökseen kuuluu muiden vieraiden tervehtiminen ja heille esittäytyminen. 
  • Jos vieraita on vähän, on kohteliasta kätellä kaikkia. Kätellessä käden puristus on napakka ja kiireetön. Sano kätellessäsi nimesi. Muista katsoa silmiin. Joskus isäntäväki esittelee vieraat toisilleen. Silloin ei tarvitse kätellä, yhteinen tervehtiminen riittää.
  • Kun sinua kätellään, muista nousta seisomaan. Vastaa esittelyyn sanomalla oma nimesi. Vältä kuitenkin yhtäaikaista nimien sanomista, silloin ei kumpikaan saa selvää toisen nimestä. Tapana on, että se, joka tulee tervehtimään, sanoo ensin oman nimensä. Tämän jälkeen sinä kerrot oman nimesi hänelle.

Puhelimessa

Kännykän myötä puhelimesta on tullut lähes jokaisen yleisin yhteydenpitoväline. Joskus kuitenkin tuntuu, että kohteliaat tavat puhelimen käytössä ovat unohtuneet.

Esittely soittaessa

  • Nykyisin useimmilla on oma kännykkä, jonka näytöllä näkyy, kuka soittaa. Samoin useissa ”tavallisissa” puhelimissa on mahdollisuus nähdä, mistä numerosta soitto tulee. Tämän takia puheluihin vastataan hyvinkin tuttavallisesti. (”Mitä kaveri”, ” Terve vaan Tuija”, ”haloo”, ”minä täällä”, ”no mitä” jne.)
  • Parhain ja kohteliain tapa vastata puhelimeen olisi kuitenkin sanoa oma etu- ja sukunimensä. Samoin, kun itse soittaa jonnekin, on kohteliasta esitellä itsensä koko nimellä.
Milloin soitan
  • Nykyisellä kännykkäaikakaudella on tavallista, että ihmiset soittelevat toisilleen lähes mihin aikaan tahansa ja minne tahansa. Kohteliasta olisi kuitenkin ettei soita kaverille aikaisin aamulla tai myöhään illalla, ellei ole todella tärkeää asiaa.
  • Soittajan on kohteliasta puhelun alussa varmistaa, häiritseekö hän tai soittaako hän huonoon aikaan. Näin kysyttäessä voi helposti sanoa, jos ei ole hyvä aika keskustella. Myöhemmin voi sitten soittaa takaisin.
  • Jos soittaja ei ymmärrä tiedustella, soittako hän huonoon aikaan, voi vastaaja sen ystävällisesti ilmoittaa. Esimerkiksi kesken ruokailun tai silloin, kun on vieraita, ei ole kohteliasta jäädä pitkäksi aikaa puhelimeen.
Puhelut yleisellä paikalla
  • Usein yleisillä paikoilla (kaupoissa, bussipysäkillä) huomaa joutuvansa kuulemaan toisten kovaäänistä kännykkäkeskustelua. Olisikin suotavaa, että yleisillä paikoilla puhuttaisiin kännykkään pienemmällä äänellä, Ohikulkijat eivät halua kuulla, kenen kanssa riitelit tai mitä koulussa tapahtui.
  • Sulje kännykkä, jos olet elokuvissa, teatterissa, kirkossa tai luennolla. Myös silloin, kun olet kylässä tai syömässä ravintolassa, on kohteliasta sulkea puhelin tai laittaa se äänettömälle.
Puhelu, jos tavoiteltu henkilö ei ole paikalla
  • Sano ”Hetkinen, olkaa hyvä”, kun lähdet hakemaan puhelimeen henkilöä, jota kysytään. Kun puhelimeen vastaaja lupaa hakea pyytämäsi henkilön puhelimeen, on kohteliasta kiittää.
  • Kun henkilö, jota puhelimeen kysytään, ei ole paikalla, on kohteliasta tiedustella voisiko välittää soittopyynnön. Soittopyyntöön merkitään, kuka soitti, milloin soitti, milloin ja mihin voi soittaa takaisin sekä mahdollisesti mitä asia koski. On tärkeää, että muistat välittää soittopyynnön, tai muun viestin, sille henkilölle, jota tavoiteltiin.
  • Puhelu voi ohjautua myös puhelinvastaajaan. Vastaajaankin on kohteliasta jättää lyhyt viesti, ja kertoa kuka yritti soittaa.
Väärä numero
  • Joskus voi vahingossa soittaa väärään paikkaan. Silloin on kohteliasta pyytää anteeksi häiriötä ennen kuin sulkee puhelimen.
Jos soitat toisen puhelimesta
  • Muista pyytää lupa, jos sinun tarvitsee soittaa jonkun toisen puhelimesta. Yritä silloin puhua lyhyesti, älä jää juttelemaan niitä näitä. On myös kohteliasta tarjota pientä maksua puhelun soittamisesta.

Sinuttelu / teitittely

Nuorison puhuttelusana on ”sinä” (Mitä sinulle/sulle kuuluu?). Teitittely (Mitä teille saisi olla?) on käynyt aika harvinaiseksi. Kuitenkin sen opetteleminen olisi tarpeen, sillä sinuttelu ei miellytä läheskään kaikkia. Säännöllisesti esim. lehtien yleisönosastoilla otetaan kantaa sinuttelu/teitittely –asiaan.

Usein kouluissa oppilaat sinuttelevat opettajia. Monissa työpaikoissa sinutellaan. Mutta saattaa tuntua oudolta, jos kaupassa tai virastossa nuori työntekijä sinuttelee iäkkäämpää henkilöä.

Teititellä kannattaa,

  • kun puhuttelee ensimmäistä kertaa itseään huomattavasti vanhempaa tai arvokkaampaa henkilöä. 
  • kun puhuttelee henkilöä, jota ei tunne hyvin, eikä tiedä kuinka hän suhtautuu sinutteluun.
  • kun on epävarma kumman puhuttelumuodon valitsee.

Juhlissa

Kun menet juhliin tai johonkin tilaisuuteen, osoitat huomaavaisuutta järjestäjiä kohtaan hyvällä käyttäytymisellä.

Ole ajoissa paikalla

  • kun tilaisuudelle on ilmoitettu alkamisaika, on kohteliasta olla paikalla ajoissa, ei viime minuutilla.
  • jos tiedät myöhästyväsi, on kohteliasta ilmoittaa siitä juhlan järjestäjälle, etteivät he turhaan odottele


Jos olet sairas, ilmoita ettet tule

  • flunssaisen ei ole hyvä mennä juhliin, silloin on parempi jäädä kotiin
  • toiset vieraat tuskin ilahtuvat, kun yskimisesi häiritsee musiikkiesityksen kuuntelemista
  • tuskin kukaan vieraista tahtoo saada tartuntaa sinulta
  • jos tilaisuus kuitenkin vaatii läsnäoloasi, on hyvä asettautua niin, että tarvittaessa on helppo poistua huoneesta aiheuttamatta häiriötä


Keskusteleminen

  • eri ohjelmanumerot herättävät ajatuksia, on kuitenkin kohteliasta keskustella esityksista vasta niiden kaikkien päätyttyä
  • olisihan ikävää, jos seuraava ohjelmanumero menisi ohitse, kun keskustelee vierustoverin kanssa edellisestä esityksestä
  • myös esiintyjät voivat häiriintyä, jos yleisö juttelee kesken esityksen


Aplodit eli taputukset

  • on kohteliasta osoittaa esiintyjille suosiota taputtamalla esityksen päätteeksi
  • konserteissa yleisö tervehtii kapellimestaria ja solistia taputuksin
  • konserteissa ei ole tapana taputtaa kesken esityksen, mutta esimerkiksi teatterissa jokin yksittäinen kohtaus voi ansaita välitaputuksen

Ravintolassa

Pöytävaraus
  • Kun haluat mennä syömään ravintolaan, on hyvä varata pöytä etukäteen. Varattaessa on tärkeätä mainita, kuinka monta ruokailijaa tulee, ja haluaako pöydän tupakoimattomien (savuton) vai tupakoivien puolelta. 
Pukeutuminen
  • Ravintolaan pukeudutaan hieman tavallista paremmin. Verkkarit ja lenkkarit eivät sovi ravintolaan.
  • Ravintolassa päällysvaatteet riisutaan naulakkoon. Mies osoittaa kohteliaisuutta, jos hän auttaa naiselta takin päältä pois. Ja pois lähdettäessä auttaa takin päälle.
Hovimestari ja tarjoilija
  • Ravintoloissa on yleensä hovimestari, joka ohjaa vieraat pöytään. Hovimestaria tulee muistaa tervehtiä.
  • Tarjoilija tuo ruokalistan, josta voi valita haluamansa. Tarjoilija palaa hetken kuluttua hakemaan tilauksen. Tilaus alkaa kohteliaasti ”Haluaisin../ Saisinko…”
  • Tarjoilijaa voi pyytää suosittelemaan jotain, tai häneltä voi pyytää selvennystä jonkin ruokalajin sisällöstä.
Pöydässä
  • Pöytiin on katettu myös lautasliinat. Lautasliina asetetaan polvien päälle, kun ruokailu aloitetaan. Sitä ei siis ripusteta kaulaan ruokalapuksi. Lautasliinalla pyyhkäistään kevyesti suuta, kun ruoka on syöty loppuun. Sen jälkeen lautasliina asetetaan kevyesti taitettuna lautasen viereen. Ei siis rypistetä palloksi ja survota juomalasiin.
  • Jos olet tilannut ruoaksi esim. pihviä, tulee pihvi leikata veitsellä palasiksi, jotka sitten syödään. Pihviä ei oteta kokonaisena haarukkaan ja pureskella reunasta!
  • Kun ojennat pöydässä toiselle jotain, muista sanoa ”Ole hyvä”. Kun puolestasi sinulle ojennetaan jotain, muista sanoa ”Kiitos”.
  • Kun olet lopettanut ruokailun, aseta lusikka (keittoruoka) tai haarukka ja veitsi lautaselle ”kello viiden” –asentoon. Kuvittele lautanen kellotauluksi ja aseta ruokailuvälineet siihen kohtaan, jossa kellotaulussa on numero viisi. Näin tarjoilija tietää, milloin voi hakea lautaset pois.
  • Jos syöt ns. seisovasta pöydästä (otat itse ruoan tarjoilupöydästä) tulisi sinun jaksaa syödä kaikki ottamasi ruoka. Jos ruoka-annos tuodaan valmiina, etkä millään jaksa syödä, niin silloin voi jättää olematta epäkohtelias.
  • On epäkohteliasta moittia ruokaa, jos siinä ei ole mitään vikaa etkä itse vain sattunut pitämään siitä. Jos ruoka on selvästi huonoa (esim. liian suolaista tai perunat ovat osittain raakoja) asiasta voi mainita tarjoilijalle.
Lasku
  • Ruokailun lopuksi pyydetään lasku. Hyvästä palvelusta voi halutessaan jättää juomarahaa (muutama sentti/euro laskun loppusumman lisäksi) tarjoilijalle.

Toisten kuunteleminen

Toisen kanssa keskustellessa ja toista kuunnellessa on hyvä ottaa huomioon muutamia asioita. Tällä tavoin osoitat olevasi hyvä kuuntelija ja keskustelija.
  1. Lopeta muut puuhat, kun kuuntelet.
  2. Katso puhujaa silmiin, kun kuuntelet.
  3. Odota rauhassa omaa puheenvuoroasi, älä keskeytä toisen puhetta.
  4. Kysy, jos et ymmärrä kaikkea kuulemaasi.
  5. Kuuntele hiljaa, kun joku lukee ääneen vaikkapa tarinaa.
  6. Vaikka tarina ei kiinnosta sinua, on kohteliasta olla häiritsemättä muita.
  7. Kun itse puhut, puhu selkeästi ja katso kuulijaa silmiin.

Keskustelun aiheita

  • Mistä johtuu, että toisensa tuntevat ihmiset eivät aina tervehdi?
  • Onko tervehtiminen mielestäsi tarpeellinen tapa.
  • Miten suuri on puhelinlaskusi?
  • Ovatko kaikki puhumasi puhelut olleet tarpeellisia.
  • Onko viisasta puhua puhelimeen julkisella paikalla kovaäänisesti?
  • Miksi psykiatri teitittelee potilaitaan?
  • Jaksatko aina kuunnella, mitä toinen sinulle puhuu?
  • Jaksavatko muut kuunnella, mitä sinä heille puhut?

Ihmisoikeuksien julistus jokapäiväisessä elämässä



Ihmisoikeuksien päivä

Joulukuun 10. päivänä vuonna 1948 Yhdistyneiden Kansakuntien Yleiskokous käsitteli ja vahvisti Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Joulukuun 10. päivä on nykyään kaikkialla maailmassa ihmisoikeuksien päivä.

Johdanto

Julistuksen johdanto kuuluu seuraavasti:

"Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa,
kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,

kun Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa,

niin sen vuoksi YLEISKOKOUS antaa

TÄMÄN IHMISOIKEUKSIEN YLEISMAAILMALLISEN JULISTUKSEN

kaikkien kansojen ja kaikkien kansakuntien tavoiteltavaksi yhteiseksi ohjeeksi, jotta kukin yksilö ja kukin yhteiskuntaelin pyrkisi,

edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan
niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen

Keskustelun aiheita

  • Pohtikaa yhdessä opettajan kanssa ja opettajan avustuksella mitä johdannossa pidetään vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana?
  • Entä millä tavoin ihmisoikeudet tulisi turvata?
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on aika vaikeaa kieltä, ja sen jokainen kohta vaatii paljon ajattelua, Julistus sinänsä on kuitenkin tärkeä, koska sen hyväksyminen osoittaa, että koko maailmassa ollaan samaa mieltä ihmisoikeuksien tärkeydestä.

Julistus jakaantuu kohtiin, joita kutsutaan artikloiksi. Artikla tarkoittaa sopimuskirjan lukua.

Ihmisten tasa-arvoisuus


Ensimmäinen artikla kuuluu:

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

Keskustelun aiheita

  • Mitä ensimmäinen artikla sanoo orjuudesta?
  • Ovatko kaikki koulusi oppilaat mielestäsi tasa-arvoisessa asemassa?
  • Milloin oppilaat eivät toimi toisiaan kohtaan veljeyden hengessä?

Syrjintä on kiellettyä

Toinen artikla kuuluu:

"Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Keskustelun aiheita

  • Luettele erirotuisia ihmisiä.
  • Luettele erivärisiä ihmisiä.
  • Luettele erikielisiä ihmisiä.
  • Luettele eri poliittisia puolueita.
  • Mitä artikla sanoo tyttöjen ja poikien tasa-arvoisuudesta?
  • Mitä artikla sanoo uskonnottomien ja uskontoihin kuuluvien tasa-arvosta?
  • Mitä artikla sanoo rikkaitten ja köyhien tasa-arvosta?
  • Katsotaan esimerkiksi dvd jostain kehitysmaasta, jossa esiintyy muita kuin valkoihoisia ihmisiä sekä rikkaita ja köyhiä ihmisiä.

Hengen, vapauden ja turvallisuuden suoja

Kolmas artikla kuuluu:

"Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen."

Artikla kieltää murhaamisen ja laittoman vangitsemisen. Valtion on taattava kansalaistensa turvallisuus.

Keskustelun aiheita

  • Mitä turvattomuutta aiheuttavia ilmiöitä on Suomessa?
  • Keskustelkaa siitä, onko sodassa tappaminen sopusoinnussa artiklan kanssa.

Orjuuden kielto



Neljäs artikla kuuluu:

"Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa "olla orjana"? Kuinka orjia on ennen kohdeltu?
  • Onko Suomessa ollut koskaan orjia?
  • Missä maissa orjia on ollut paljon?
  • Missä maissa orjia on yhä?
  • Mitä voitaisiin tehdä nykyisen orjuuden vävittämiseksi?

Julmuuden kielto



Viides artikla kuuluu:

"Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti."

Keskustelun aiheita

  • Miksi rikollisia ei saa kiduttaa tunnustamaan tekojaan?
  • Miksi rikollisia ei saa rangaista julmasti?
  • Mitä ihmisarvoa alentavaa rangaistuksia ennen käytettiin koulussa? Kysele vanhemmiltasi tai isovanhemmiltasi.
  • Missä maissa käytetään yhä julmia rangaistuksia?
  • Miten nämä maat saataisiin lopettamaan julmien rangaistusten käyttö?

Tasavertaisuus lain edessä

Seitsemäs artikla kuuluu:

"Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksena yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan."

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, kohtelevatko Suomen tuomioistuimet (kihlakunnanoikeus, raastuvanoikeus jne.) tavalla rikkaita ja köyhiä, korkeita virkamiehiä ja tavallisia kansalaisia.

Laittoman vangitsemisen ja karkotuksen kielto


Yhdeksäs artikla kuuluu:

"Ketään ei saa mielivaltaisesta pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon."

Keskustelun aiheita

  • Voidaanko Suomessa ajaa joku maanpakoon?
  • Milloin poliisi voi pidättää suomalaisen?
  • Milloin suomalainen voidaan vangita?

Vain tuomion saanut on syyllinen

11. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön oletetaan olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet."

Keskustelun aiheita

  • Keskustelkaa siitä, onko oikein, että televisiossa ja lehdissä kerrotaan rikoksista epäillyistä nimeltä mainiten jo ennen oikeudenkäyntiä?
  • Onko mahdollista, että lehtien uutiset vaikuttavat oikeuden päätöksiin?
  • Millä tavalla syytetylle voidaan turvata tarpeellinen puolustus?
  • Etsikää jostakin sanomalehdestä pieni tai iso juttu, jossa kerrotaan jostakin rikoksesta.
  • Tutkikaa, onko syyttömiä ihmisiä teloitettu.

Yksityiselämän suoja

12. artikla kuuluu:

"Älköön mielivaltaisesta puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan."

Keskustelun aiheita

  • Mitä ajattelisit siitä, että joku ulkopuolinen ryhtyisi lukemaan sinun parhaalle ystävällesi kirjoittamiasi kirjeitä?
  • Millä tavoin olet havainnut loukattavan yksityiselämän ja perheen suojaa?
  • Loukkaavatko koululaiset tovereittensa kunniaa ja mainetta?

Oikeus avioliittoon

16. artikla kuuluu:

"(1) Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaista rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkautuessa.
(2) Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
(3) Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan."

Keskustelun aiheita

  • Mitä artikla sanoo erirotuisten välisistä avioliitoista?
  • Mitä artikla sanoo eri maiden asukkaiden välisistä avioliitoista?
  • Mitä artikla sanoo aviomiehen ja aviovaimon oikeuksista?
  • Miten Suomessa yhteiskunta tukee perhettä?
  • Koskeeko avioliittoa käsittelevä artikla myös avoliittoa?
  • Suomalaisella on oikeus mennä avioliittoon. Onko suomalaisen pakko mennä avioliittoon?
  • Vertailkaa avioliiton ja avoliiton etuja ja haittoja.
  • Vertailkaa avioliittoja Suomessa ja muissa maissa.

Omaisuuden suoja

17. artikla kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
(2) Keltään älköön mielivaltaisesta riistettäkö hänen omaisuuttaan."

Keskustelun aiheita

  • Millaista omaisuutta on olemassa?
  • Miten ihmiset voivat omistaa omaisuutta yhdessä?
  • Miten avioliitto vaikuttaa omistusoikeuksiin?
  • Mikä on toiminimi?
  • Mikä on avoin yhtiö?
  • Mikä on osakeyhtiö?
  • Mitä on osuustoiminta?
  • Mitä ihmiset voivat omistaa sosialistissa maissa?
  • Kuinka suomalainen yhteiskunta suhtautuu yhteisomistukseen, esim. siihen, että nuoret ihmiset omistavat ison talon yhdessä?

Mielipiteenvapaus



19. artikla kuuluu:

"Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta."

Keskustelun aiheita

  • Millä tavoin toverit saattavat häiritä oikeuttasi pitää mielipiteesi?
  • Tunnetko, että sinulla on vapaus aina sanoa rehellinen mielipiteesi?
  • Mitkä asiat rajoittavat mielipiteenvapautta?
  • Jos tietoja saa hankkia rajoista riippumatta, miksi vakoilijoita rangaistaan?
  • Millä tavalla koulut rajoittavat koululaisen mielipiteenvapautta?

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus

20. artikla kuuluu:

"(1) Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen. (2) Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen."

Keskustelun aiheita

  • Voiko poliisi kieltää rauhanomaisen kokouksen?
  • Voiko kiinteistölautakunta kieltää rauhanomaisen kokouksen.
  • Voivatko talojen asukkaat kieltää rauhanomaisen kokouksen?
  • Mitä tarkoittaa yhdistys?
  • Mitä yhdistyksiä tiedät olevan olemassa?

Kansanvalta eli demokratia



21. artikla kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
(2) Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
(3) Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava."

Keskustelun aiheita

  • Mitä ovat kansanedustajat?
  • Mitä julkisia toimia tiedät olevan olemassa?
  • Mitä tarkoittavat vaalit?
  • Yrittäkää kukin itse tai opettajan kanssa hankkia vanhoja tai uusia vaalimainoksia. Vertailkaa mainoksia ja keskustelkaa niistä.
  • On ehdotettu, että kansanedustajat valittaisiin arvalla. Mitä etuja tai haittoja siitä olisi nykyiseen järjestelmään verrattuna?

Oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja lomiin

24. artikla kuuluu:

"Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin paikallisiin lomiin.

Keskustelun aiheita

  • Kuinka monta tuntia päivässä Suomessa yleensä tehdään työtä?
  • Kuinka monta tuntia päivässä Ranskassa tehdään työtä?
  • Keskustelkaa siitä, olisiko lomia pidennettävä.
  • Mitä puuhaat kesälomalta?

Äitien ja lasten turva

25. artiklan toinen kohta kuuluu:

"(2) Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa "avioliiton ulkopuolella syntynyt"?
  • Ovatko avoliitossa syntyneet lapset avioliiton ulkopuolella syntyneitä?
  • Kyselkää vanhemmiltanne tai isovanhemmiltanne, miten avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia kohdeltiin ennen vanhaan.

Oikeus opetukseen

26. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan."

Keskustelun aiheita

  • Miksi peruskoulun on oltava maksutonta?
  • Miksi peruskoulun on oltava pakollista?
  • Miksi myös peruskoulun jälkeisen koulutuksen pitäisi olla maksutonta?
  • Pitäisikö koulunkäynnistä maksaa palkkaa?

Opetuksen tulee edistää ihmisoikeuksien toteutumista

26. artiklan toinen kohta kuuluu:

"(2) Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen ja vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi."

Keskustelun aiheita

  • Mitä tarkoittaa persoonallisuus?
  • Miten lapset voisivat edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä eri kansojen välillä?
  • Mitkä peruskoulun oppiaineet eivät edistä suvaitsevaisuutta?

Vanhemmilla on oikeus valita opetuksen laatu



Määrääkö tämä mies siitä, mitä lapsille opetetaan?

26. artiklan kolmas kohta kuuluu:

"(3) Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu."

Vanhempien oikeus valita opetuksen laatu koskee ensisijaisesti heidän oikeuttaan määrätä siitä, opetetaanko lapselle esimerkiksi elämänkatsomustietoa, jotakin uskontoa tai ei mitään moraalikasvatusta.

Jos vanhemmilla ei olisi tällaista oikeutta, lapsia voitaisiin koulussa käännyttää vanhempiaan vastaan, ja tästä aiheutuisi vakavia ongelmia perheeseen.

Aika useissa maissa on valtion koulujen lisäksi esim. yksityiskouluja ja kirkkojen kouluja. Näidenkin koulujen kuluista suurimman osan maksaa tavallisesti valtio valtiontukena. Vanhemmat voivat päättää, mihin kouluun lapsensa laittavat, mutta yksityis- ja kirkonkouluissa lukukausimaksut ovat tavallisesti niin korkeita, etteivät köyhien perheiden lapset voi niihin päästä.

Keskustelun aiheita

  • Miksi lapsille ei ole voitu antaa oikeutta valita opetuksen laatu?
  • Miksi kouluviranomaisille ei ole voitu antaa oikeutta valita opetuksen laatu?
  • Miksi opetusviranomaiset kuitenkin usein päättävät esimerkiksi elämänkatsomustiedon opetuksen laadusta lasten ja heidän huoltajiensa mielipiteistä välittämättä?

Oikeus osallistua sivistyselämään

27. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista."

Keskustelun aiheita

  • Luettele taiteita.
  • Luettele tieteitä.
  • Mikä erottaa tieteen mielipiteestä?
  • Mistä taiteen lajeista pidät?
  • Etsikää lehdistä tai kirjoista kuvia tauluista ja patsaista.
  • Mitä patsaita on kotipaikkakunnallasi? Ovatko ne kauniita vai rumia?

Oikeus inhimilliseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen

28. artikla kuuluu:

"Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat toteutua."

Keskustelun aiheita

  • Mitkä maat eivät ole sitoutuneet noudattamaan YK:n ihmisoikeuksia käsitteleviä sopimuksia?
  • Miksi ne eivät ole sitoutuneet siihen?

Velvollisuudet yhteiskuntaa kohtaan

29. artiklan ensimmäinen kohta kuuluu:

"(1) Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllinen

Keskustelun aiheita

  • Mitä velvollisuuksia sinulla on suomalaisessa yhteiskunnassa?
  • Onko velvollisuuksia nykyään liikaa?
  • Mitä hyötyä on velvollisuuksien hoitamisesta?

Orjien henkilötunnusrekisteri

Saudi-Arabian valtio ylläpitää mustien afrikkalaisten orjien (entinen nimitys neekeriorjien) henkilötunnusrekisteriä

Lähde: Mikko Ellilän viesti Internetissä 17.8.2006

"Jokaisella orjalla on ranteessaan kahle, johon on kaiverrettu henkilötunnus. Jos orja karkaa omistajaltaan, poliisi voi kadulla pysäyttää yksinään harhailevan orjan ja tarkistaa orjan laillisen omistajan valtion ylläpitämästä tietokannasta nimenomaan kahleessa olevan henkilötunnuksen perusteella. Poliisi palauttaa orjan omistajalleen, joka voi halutessaan laillisesti tappaa orjansa. Tätä mon sharia eli islamilainen laki, jota Saudi-Arabiassa noudatetaan. Muslimien tavoitteena on samanlaisen lainsäädännön ulottaminen Eurooppaan."

Keskustelun aiheita

  • Mitä Ihmisoikeuksien julistus sanoo orjuudesta?
  • Mistä johtuu, että mustien afrikkalaisten orjuudesta esimerkiksi Saudi-Arabiassa, Sudanissa ja Nigeriassa ei juuri puhuta Suomessa?
  • Muinaisen Rooman sanotaan syrjineen juutalaisia kieltämällä juutalaisilta orjien pitämisen. Mitä mieltä olet tällaisesta syrjinnästä?
  • Etsikää Kalevalasta tarina Kullervosta. Pohtikaa, miksi orjuutta esiintyi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa.
  • Muinaisessa Ruotsissa käytettiin orjina mm. suomalaisia. Pohtikaa, miten tämä oli mahdollista.

Elämän arvo

Muinaisen Kreikan uskonnottomat sanoivat, että ihminen on kaiken mitta.

Nykyään tämä ei pidä paikkaansa, sillä luonto on kaiken mitta.

Ihminen arvioi, mikä on ihmiselle arvokasta. Ihmiselle hänen oma elämänsä on arvokkainta, mutta koska ihminen ei ole yksin vaan osa luonnon tasapainoa, kaikki elämä on ihmiselle yhtä arvokasta.

Hyvän luonnon tasapainon ja siis myös ihmisen menestymisen ehto on, että elämä on mahdollisimman monimuotoista. Siitä syystä kaikki elämä on arvokasta.

Myös susi ja karhu ovat osa luonnon tasapainoa ja ihmiselle arvokkaita eläimiä, vaikka esi-isämme ovat niitä vihanneetkin.

Käärmeelläkin on oma tärkeä tehtävänsä luonnon tasapainossa. Raatolinnut, joita jotkut pitävät inhottavina, ovat itse asiassa luonnon siisteyspoliiseja.

Keskustelun aiheita

  • Lue eläinten oikeuksien julistus napauttamalla tästä.
  • Miten eläinten oikeuksia voitaisiin Suomessa parantaa?
  • Mitä sinä voisit tehdä eläinten oikeuksien parantamiseksi?

Elämäntahto

Esi-isämme ovat säilyneet maapallolla, koska he ovat tahtoneet elää. He ovat ponnistelleet tehdäkseen meidän elämämme helpommaksi. Vaikeuksien voittaminen on antanut heidän elämälleen tarkoituksen ja päämäärän. Meidän aikanamme vaikeudet ovat monessa suhteessa vähäisemmät.

Ihmiset, joiden elämä on liian helppoa, alkavat usein tuntea elämänsä tarkoituksettomaksi.

Toisaalta suuret haasteet, luonnon tuhoamisen pysäyttäminen ja sodan estäminen tuntuvat monista niin mahdottomilta, ettei näitä haasteita oteta edes vastaan. Me emme voi tietää, onnistummeko tavoitteissamme, jos emme yritä. Tarvitaan elämäntahtoa.

Hävittäminen



On myös heitä, jotka eivät tunne millään pääsevänsä tavoitteisiinsa. He saattavat kääntyä aikaisempia tavoitteitaan vastaan ja hävittää sitä yhteistä pääomaa, jota esi-isämme ovat rakentaneet.

Toisaalta jotkut ihmiset pyrkivät tavoitteisiinsa keinoista piittaamatta. He lahjovat, pelottelevat ja hävittävät, jos siitä on heille omasta mielestään hyötyä. Arvokkaita rakennuksia hävitetään salaa yöllä, jotta tontille voitaisiin rakentaa liikerakennus tai hotelli, jonka avulla omistajat rikastuisivat.

Keskustelun aiheita

  • Mitä tavoitteita olet asettanut omalle elämällesi?
  • Mitä keinoja aiot käyttää pyrkiessäsi tavoitteiisi?
  • Ajatteletko onnistuvasi tavoitteissasi?

Oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa

Ihmisoikeudet ovat rauhan rakennusainetta

Perustuu tekstiin Martin Scheinin: Yhteiset ihmisoikeutemme

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen nähdään edellytyksenä rauhalle, demokratialle ja kehitykselle kaikkialla maailmassa.

Ihmisoikeuksien julistuksen laadinnan taustalla oli natsismin ja toisen maailmansodan kokemus. Ihmiskunta oli käynyt läpi historiansa tuhoisimman sodan, jossa oli menetetty kymmeniä miljoonia ihmishenkiä. Natsi-Saksan hallinto oli osoittanut, että tarvittiin kansainvälisiä takeita sitä vastaan, ettei jokin valtio julista sisäistä sotaa jotakin etnistä, kansallista tai uskonnollista kansanryhmää vastaan ja omien lakiensa mukaan täysin laillisesti ja järjestelmällisesti ryhdy tuhoamaan ryhmän jäseniä.

”Ei koskaan enää” oli kantavana ajatuksena uuden maailmanjärjestön, Yhdistyneiden kansakuntien perustamisessa vuonna 1945. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen mainitaan eräänä järjestön päämääränä heti YK:n peruskirjan 1. artiklassa, ja peruskirjassa YK:n jäsenvaltiot myös sitoutuvat yhteistyöhön, jotta kaikkien oikeudet ja rauhanomainen maailman voisivat toteutua.

Yli viisikymmentä vuotta YK:n perustamisen ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen antamisen jälkeen sodat eivät ole edelleenkään loppuneet maailmasta, kuten valitettavasti tiedämme. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei edistystä ja kehitystä olisi tapahtunut kaikilla maailman alueilla. 

Maailmassa, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitettaisiin, ei olisi myöskään sotia, ja sitä maailmaa kohti kannattaa edelleen pyrkiä.

Keskustelun aiheita

  • Mitä sotia maailmassa käydään juuri nyt?
  • Mitkä niistä ovat valtioiden sisäisiä sotia?
  • Miksi näitä sotia käydeään?
  • Miten ne voitaisiin saada loppumaan?
  • Miten sodat yleensäkin voitaisiin saada loppumaan?

Sodan säännöt - Kansainvälinen humanitaarinen oikeus



Lähde: Suomen Punainen Risti

Jokainen meistä voi lukea päivittäin sanomalehdistä eri puolella maailmaa tapahtuvista aseellisista selkkauksista (konflikteista). Sota koskettaa tuhansia ihmisiä maapallolla tänäänkin. Iltaisin tv-uutiset tuovat silmiemme eteen kuvia pommi-iskuista, pakolaisleireistä ja ihmisistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa sodan takia ja ehkä menettäneet yhteyden perheeseensä.

Kansainvälinen inhimillinen (humanitaarinen) oikeus pyrkii suojelemaan sodan uhreja ja mahdollistamaan avustustyön selkkausalueilla (konfliktialueilla). Humanitaarisen oikeuden sääntöjä sovelletaan, kun alueella on käynnissä sota tai muu aseellinen selkkaus (konflikti).

Humanitaarisen oikeuden historia on kietoutunut maailman sotien historiaan. Humanitaarinen oikeus syntyi 1800-luvun suursotien seurauksena, ja sopimukset ovat kehittyneet ensimmäisen ja toisen maailmansodan seurauksena.

Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat muodostavat humanitaarisen oikeuden perustan.

Punaisen Ristin kansainvälisen komitean erityisasema on määritelty Geneven sopimuksissa. Kansainvälinen asema antaa Punaiselle Ristille erityismahdollisuudet toimia kaikkialla maailmassa auttaen niitä, jotka tarvitsevat apua kaikkein eniten.

Humanitaarisen oikeuden sääntöjen tuntemus ei kuitenkaan liity ainoastaan sotaan - säännöt ovat avain väkivallattomuuteen ja suvaitsevaisuuteen myös rauhan ajan yhteiskunnassa.

Punaisen ristin ja punaisen puolikuun tunnusten rinnalle järjestön viralliseksi tunnukseksi hyväksyttiin vuonna 2005 joulukuussa punaisen kristallin merkki. Merkin tarkoitus on olla uskontojen ja kulttuurien kannalta neutraali.

Keskustelun aiheita

  • Milloin Punainen risti ja Punainen puolikuu korvataan punaisella kristallilla?
  • Mitä nämä järjestöt tekevät?
  • Miten niitä rahoitetaan?

Pakolaisuus



Perustuu Suomen pakolaisavun ja Pakolaisneuvonnan teksteihin.

Mitä on pakolaisuus?

Pakolainen on henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella.

Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta maasta. 

Kiintiöpakolainen puolestaan on saanut pakolaisen aseman jo ennen vastaanottavaan maahan saapumistaan.

Miten pakolaisia suojataan?

YK:n pakolaissopimus määrittää kuka on pakolainen ja miten pakolaisia kansainvälisesti suojellaan. Käytännössä työstä vastaa YK:n pakolaisasioiden toimisto UNHCR.

Keskustelun aiheita

  • Mistä ja kuinka paljon Suomeen tulee pakolaisia?
  • Miltä tuntuu jättää kotinsa, mahdollisesti myös perheensä ja ystävänsä tuhansien kilometrien päähän ja hakea turvapaikkaa vieraasta maasta.
  • Tiedätkö, miten turvapaikkaa haetaan?
  • Entä mitä tarkoittavat käännytys ja karkotus?

Maailman pakolaistilanne

Pakolaistilastoissa arvioidaan, että vuoden 2003 alussa maailmassa oli noin 11,5 miljoona pakolaista, valtaosa heistä Aasiassa ja Afrikassa. Vielä enemmän on maan sisäisiä pakolaisia eli evakoita, jotka eivät kuulu YK:n suojelun piiriin. Suurin osa pakolaisista palaisi kotiin heti jos se vain olisi mahdollista. Paluumuutossa auttaa UNHCR.

Kysymyksiä:

  1. Onko Geneven sopimuksia viisi?
  2. Kuuluuko sotavangille kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä?
  3. Onko väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on oranssi tasasivuinen kolmio sinisellä pohjalla?
  4. Onko Punainen Risti on päävastuussa humanitaarisen oikeuden tiedon levittämisestä?
  5. Onko kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista?
  6. Onko Punaisen Ristin merkki yleinen ensiavun merkki?
  7. Nauttivatko aseistetut kodinturvajoukot suojelua osan väestönsuojeluorganisaatiota?
  8. Saako sotavankeja muuten kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin?
  9. Voiko Punainen Risti voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa?
  10. Katsotaanko palkkasotureiksi kaikki henkilöt, jotka taistelevat henkilökohtaisen hyödyn vuoksi ja joille maksetaan tavanomaista suurempi palkkio?
  11. Saavatko konfliktin osapuolet saavat vapaasti valita sodankäyntimenetelmänsä?
  12. Onko laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle kielletty sodankäyntitapa?
  13. Onko sotilas vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka olisi ollut pakotettu siihen?
  14. Saako taisteleva osapuoli teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia?

Kyllä vai ei? Vastaukset humanitaarisen oikeuden kysymyksiin

  1. EI. Geneven sopimuksia on neljä.
  2. KYLLÄ. Sotavangille kuuluu kiinni otettaessa jättää hänen henkilökohtaiset tavaransa, kuten kypärä.
  3. EI. Värit päinvastoin, eli väestönsuojelun kansainvälinen tunnus on sininen tasasivuinen kolmio oranssilla pohjalla.
  4. EI. Geneven sopimusten mukaan valtioiden oikeudellinen velvoite on levittää tietoa humanitaarisen oikeuden sopimuksista.
  5. KYLLÄ. Kansallisilla tuomioistuimilla on ensisijainen vastuu tuomita sotarikoksista.
  6. EI. Punaisen Ristin merkki ei ole yleinen ensiavun merkki.
  7. EI. Aseistetut kodinturvajoukot eivät nauti suojelua osana väestönsuojeluorganisaatiota. Suojelua saavat esim. kortteli- tai laitosryhmät, siviilipalokunnat, muut joiden yksinomaisena tehtävänä humanitaarinen toiminta siviiliväestön ja -omaisuuden suojelemiseksi.
  8. KYLLÄ Sotavankeja ei saa muuta kuin vapaaehtoisina käyttää epäterveellisiin tai vaarallisiin töihin. (Geneven III sopimus, artikla 52.) Sotavankeja ei saa myöskään määrätä työhön, jota voidaan pitää nöyryyttävänä pidättäjävallan oman armeijan jäsenelle.
  9. EI. Punainen Risti ei voi toimia postin asemasta konfliktitilanteessa. PR voi hoitaa mandaattiinsa kuuluvia tehtäviä, kuten: henkilötiedustelu, Punaisen Ristin viesti, vankien/kuolleiden tiedon välitys, Family Links nettisivut, radio, ilmoitustaulut, lehdet, mutta ei korvaa tavallista postia.
  10. EI. Palkkasoturiksi katsotaan vain henkilö, joka täyttää kaikki Geneven sopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa (artikla 47) mainitut palkkasoturin tunnusmerkit.
  11. EI. Konfliktin osapuolet eivät saa käyttää menetelmiä jotka voivat tuottaa liiallisia vammoja ja / tai tarpeetonta kärsimystä, tai aiheuttaa laajaa tai pitkäaikaista vahinkoa ympäristölle. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  12. KYLLÄ Laajan ja pitkäaikaisen vahingon aiheuttaminen ympäristölle on kielletty sodankäyntitapa. (Ensimmäinen lisäpöytäkirja, artikla 35)
  13. KYLLÄ. Sotilas on vastuussa siviilien tahallisesta surmaamisesta, vaikka hänet olisi ollut pakotettu siihen.
  14. KYLLÄ. Taisteleva osapuoli ei saa teeskennellä kuuluvansa YK:hon käyttämällä YK:n tunnuksia. Se olisi petollista menettelyä ja voi siten olla sotarikos.

Reiluus

JJL, neljä vuotta sanoi: Pappa ei olut reilu, kun hän heitti purukumin pensaaseen. Käyttikö hön oikein sanaa "reilu".



Reiluus on hyvin monimerkityksinen sana. Se voi tarkoittaa esimerkiksi

1. Rehtiyttä
2. Reilua peliä
3. Anteliaisuutta
4. Avoimuutta
5. Tasapuolisuutta
6. Kitsastelemattomuutta
7. Pikkuasioista välittämättä olemista

Rehtiys tarkoittaa mm. rehellisyyttä, ettei huijaa, on vakavissaan, on aito, on hyvä maine, ei valehtele, suutu vaan on pikemmin nöyrä.

Reilu peli tarkoittaa mm. puoluettomuutta, rehellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Reiluus tarkoittaa mm. hyvää käytöstä, arvoistelukykyä ja suoruutta.

Anteliaisuus tarkoittaa mm. vapaata antamista toiselle ilman vastalahjaa. Se voi sisältää aikaa, vahvuuksia tai kyjyä auttaa jotain atarpeessa olevaa. Anteliaisuutta pidetään hyveenä.

Avoimuus tarkoittaa mm., avoimuutta uusille kokemuksille, sitä, ettei salaile ja sitä, että keskustelee mielellään toisten kanssa.

Tasapuolisuus tarkoittaa mm. puoluettomuutta ja kaikkien huomioon ottamista.

Kitsatelematon tarkoittaa suurin piirtein samaa kuin reiku, kitsastelematon ei yritä säästää väärissä asioissa.

Pikkuasioista ei pitäisi välittää ja pikkuasioista huomautteleminen on omiaan huonontamaan ihmissuhteita.

Keskustelun aiheita

  1. Mikä edellä esitetyistä ihmisen ominaisuuksista on tärkein?
  2. Mikä niistä on yleisin?
  3. Mikä niistä on harmillisin?
  4. Mikä niistä on harmittomin?
  5. Onko aikuinen reilu, jos hän tarjoaa lapselle topakkaa?
  6. Onko aikuinen reilu, jos hän tarjoaa lapselle alkoholia?
  7. Onko aikuinen reilu, jos hän tarjoaa lapselle huumeitä?
  8. Onko aikuinen reilu, jos hän....?
  9. Miksi jotkut edellä olevista määritelmistä ovat kehämääritelmiä?

Yhdenvertaisuus

Mitä yhdenvertaisuus on