Maailmanuskonnot

Julkistettu 5.1.2015



  1. Maailmanuskonnot
  2. Tämä osio on itsenäinen
  3. Mitkä uskonnot ovat maailmanuskontoja
  4. Uskonnoista käytettävät nimitykset
  5. Intialaisperäiset uskonnot
  6. Hindulaisuus
    1. Intian alkuperäiskansojen uskonnot
    2. Jumalat
    3. Taivas ja helvetti
      1. Palvonta
    4. Papit
    5. Munkit eli svamit
    6. Temppeli
    7. Prostituutio
    8. Arjalaiset
    9. Vedauskonto
    10. Hindulaisuuden määrittelystä
    11. Luokkayhteiskunta
    12. Ei profeettojen sinettiä
    13. Hindulainen kolminaisuus
    14. Avatar tai avarataara
    15. Sieluttaminen (animismi)
    16. Sielunvaellus
    17. Köyhyys, kurjuus ja hindulaisuus
    18. Ihmeet ja Humen puntari
    19. Ihmeet hindulaisuudessa
    20. Naisen asema hindujen vanhassa kirjallisuudessa
    21. Desai Kishwar: Intiasta puuttuu 35 miljoonaa naista
    22. Temppeliprostituutio
    23. 1,2 miljoona lasta työskentelee lapsiprostituoituina Intiassa
    24. Lapsityövoiman käyttö
    25. Intian lapsiavioliitot ovat iso ongelma
    26. Polttohautaus
    27. Naislesken polttaminen elävänä
    28. Kerjääminen ja kylpeminen
    29. Lyhyt hindulaisuuden historia
    30. Hindujen palvontamenot
    31. Pyhiinvaellukset
    32. Jooga
    33. Hyvät työt
    34. Lehmä
    35. Kasvissyönti ja tappaminen yleensä
    36. Yläluokan miehen elämänkaari
    37. Mitä kirjoituksia yläluokan miehet opiskelevat
    38. Vastavaikutus hindulaisuudelle: Muinaisen Intian ateismi
    39. Mustan kansan ateismi
  7. Buddhalaisuus
    1. Buddhalaisuuden rakenne
    2. Pieni polku, suuri polku ja timanttipolku
    3. Lama
    4. Luostarit
    5. Vastalause hindulaisuudelle vai hindulaisuuden muoto
    6. Keskitien oppi
    7. Opin pyörä
    8. Kärsimys
    9. Kahdeksankertainen tie
    10. Buddhalainen todellisuuskäsitys buddhalaisen siveyden selittäjänä
    11. Kymmenen estettä
    12. Neljä jaloa ominaisuutta
    13. Rauha ja käännytystyö
    14. Naisen asema buddhalaisuudessa
    15. Sanghalaisen siveys
    16. Martin A. Larsonin suorittama buddhalaisuudeb arvostelu
    17. Kaikkien buddhalaisten yhteiset opit
    18. Taru Buddhasta
  8. Juutalaisperäiset uskonnot
  9. Juutalaisuus
    1. Alkuperä: heimouskonto
    2. Juutalaisten jumalat
    3. Juutalaisten historian alku
    4. Juutalaisvaltion hajoaminen
    5. Juudean pappien pakkosiirtolaisuus
    6. Juutalaisten jumalien väheneminen
    7. Oppi juutalaisesta rodusta
    8. Pakkosiirtolaisuuden vaikutuksia juutalaisuuteen
    9. Luomiskertomuksen synty
    10. Paratiisimyytit
    11. Synnynnäinen taipumus tehdä pahaa
    12. Kristillisten perisynti
    13. Pappien paluu Palestiinaan
    14. Tooran synty
    15. Juutalaisten tarujen alkuperä
    16. Vaikeudet maan hallitsemisessa
    17. Aramean kieli syrjäyttää heprean
    18. Aleksanteri Suuren vaikutukset
    19. Saddukealaiset, farisealaiset, essealaiset ja selootit
    20. Aleksanteri Suuren valtakunnan hajoamisen seurauksia
    21. Rooma puuttuu Palestiinan asioihin
    22. Kymmenen käskyä
    23. Ankarat rangaistukset
    24. Farisealaiset ja rabbi Hillel
    25. Essealaiset ja Oikeudenmukaisuuden opettaja
    26. Talmudin synty
    27. Kolmetoista uskontotuutta
    28. Nykyjuutalaiset
  10. Kristillisyys
    1. Käsitteistä
    2. Kristillinen uskontunnustus
    3. kristillisyyden jumalat
    4. Anteeksisaaminen
    5. Kuolleiden henkiin herääminen
    6. Lyhyt kertomus avatar Jeesuksesta
    7. Ihminen on perisynnin turmelema
    8. Harhaoppi: Ihmisellä on sekä kyky että halu tehdä hyvää
    9. Augustinuksen ja Martin Lutherin oppi: Ihmisellä ei ole tahtoa eikä kykyä hyvään
    10. Välittävä harhaoppi: Ihmisellä on halu mutta ei kykyä hyvään
    11. Kirkolliskokousten tuomio
    12. Ennaltamääräytymisoppi
    13. Vapaa tahto
    14. Paholaisusko
    15. Jos ei ole halua eikä kykyä...
    16. Kuoleman voittaneet jumalat pelastajina
    17. Usko oppiin pelastuksen ehtona
    18. Synnin palkka on kuolema
    19. Mithra, Jeesuksen pahin kilpailija
    20. Jeesuksen liitettiin suosittuja piirteitä
    21. Uusi nimilappu, vanha pullo
    22. Jumalille uhraaminen
    23. Jumalat rankaisivat myös muita kuin oikeita syyllisiä
    24. Vain ne, jotka uskovat ja kastetaan, pääsevät taivaaseen, muut joutuvat helvettiin
    25. Usko Helvettiin on vähentynyt
    26. Mihin ihminen uskoo?
    27. Kirjoitetaanko "jumala" pienellä kirjaimella vai isolla?
    28. Pyhä henki kirjailijana
    29. Herätys
    30. Kääntyminen, uskoon tuleminen
    31. Parannus ja uudestisyntyminen
    32. Usko on korkein hyve
    33. Mieletön usko johtaa mielettömiin tekoihin
    34. Kristillinen siveys
    35. Vanhoja valtarakenteita kristillisyyden sisällä
    36. Taikakeino: Uskosta seuraa hyviä tekoja
    37. Kristillisen velvollisuudet
    38. Valtio ja kristillisyys
    39. Kenen maa sen uskonto
    40. Ranskan vallankumouksen vaikutuksia
    41. Minä vaivainen syntinen ihminen...
    42. Lankeemus ja syntien anteeksi saaminen
    43. Synti, kuolema ja Perkele
    44. Ruumiin ylösnousemus tai kuolematon sielu
    45. Taivas
    46. Paasto
    47. Juutalaisuuden himmeneminen kristillisyydeessä
    48. Kristillisyys ja syntyvyyden säännöstelu
    49. Väestöräjähdys on tapahtunut kristillisyyden leviämisen tahdissa. Luonnonkansat eivät lisäänny liikaa.
    50. Kristillisten suhtautuminen raskauden keskeytykseen (aborttiin)
    51. Kristillisyyden siveyden arvostelua (kritiikkiä)
  11. Muhamettilaisuus (islam)
    1. Käsitteistä
    2. Lisää tietoa
    3. Vankeutta tyttären ympärileikkauksesta
    4. Mitä muhamettilaisuus on
    5. Profeetat
    6. Sunnalaisuus ja shiialaisuus
    7. Viisi peruspilaria
    8. Muhamettilaisuuden perusperiaatteet
    9. Yhteiskunta
    10. Levinneisyys
    11. Uskottomien armoton kohtalo
    12. Oliko Muhammed olemassa?
    13. Koraanin synty
    14. Muhamettilaisuuden lähteitä
    15. Muhamettilaisuuden piirteitä
    16. Kolminaisuuskiistat Lähi-Idässä
    17. Taruja vai totta?
    18. Taru viininjuontikiellon synnystä
    19. Matkailu
    20. Musta kivi ja lompakkovarkaus
    21. Itsemurhaterrorismin taustaa
    22. Kummat ovat murhanneet enemmän, kristityt vai muhamettilaiset?
    23. Armenialaisten kansanmurha
    24. Muhamettilaisuus hyväksyy kidutuksen
    25. Miehet tapettiin, naiset ja lapset myytiin orjiksi
    26. Koraani on erehtymätön
    27. Jumala ja henget
    28. Ketkä joutuvat helvettiin?
    29. Ketkä pääsevät paratiisiin?
    30. Vääräuskoisia keitetään kiehuvassa vedessä
    31. Koraanin pääväite
    32. Jumalan ominaisuudet
    33. Miksi jumala sallii pahan?
    34. Enkeleitä ja pahoja henkiä
    35. Muhamettilaisen velvollisuudet
    36. Ympärileikkaukset
    37. Syönti- ja juontikiellot
    38. Kymmenestä käskystä seitsemän
    39. Naisen asema
  12. Osion maailmanuskonnot loppu

Tämä osio on itsenäinen

Tämä osio on pyritty kirjoittamaan niin, ettei se tarvitse mitään esitietoja. Tämä kurssi voidaan opiskella missä tahansa elämänvaiheessa.

Mitkä uskonnot ovat maailmanuskontoja

Maailmanuskonnot voidaan jakaa kahteen ryhmään
  1. Intialaisperäiset uskonnot
  2. Juutalaisperäiset uskonnot.
Boris Jeltsinin mukaan Venäjän uskonnot ovat kristillisyys, muhamettilaisuus, buddhalaisuus sekä juutalaisuus, jotka määritellään Venäjän vuonna 1997 säädetyssä "historiallisen perinnön laissa".

Näistä juutalaisuus, kristillisyys ja muhamettilaisuus kuuluvat juutalaisperäisiin uskontoihin.

Buddhalaisuus on eräs muoto intialaisperäisiä uskontoja.

Koska Kiina on nousemassa suurvallaksi, Turun yliopiston uskontotieteen laitoksella myös eräitä kiinalaisia perinteitä pidetään maailmanuskontoina.

Sellaista uskontoa kuin "hindulaisuus" ei ole olemassa, vaan "hindulaisuus" on ulkopuolisten (luultavasti persialaisten) antama nimitys, joka johtuu Indus -joen nimestä (Sindhu). Hindut olivat Persiasta katsottuna Indus- joen toisella puolella.

Koska intialaiset ovat itse omaksuneet nimityksen "hindu", hindulla tarkoitetaan intialaisen perinteisen luokkayhteiskunnan (kastijärjestelmän) kannattajaa. Tosin osa Intian nykyistä yläluokkaa ei kannata vanhaa luokkayhteiskuntaa vaan uutta. Uusi yläluokka ovat uusrikkaat.

Hindulaisuus on eräs vallan käytön ja tapojen kokonaisuus, ja hindujen mielipiteet vaihtelevat perinteisen uskonnon ja ateismin välillä.

Hindulaisuutta ei ole kukaan perustanut, eikä sillä ole edes tarunomaista perustajahahmoa kuten joissain nuoremmissa uskonnoissa.

Harjoituksia
  1. Kuuluvatko suomalaisten muinaiset uskonnot maailmanuskontoihin?
  2. Miksi juutalaisuus kuuluu maailmanuskontoihin, vaikka sillä on hyvin vähän kannattajia?
  3. Miten Ruotsin ja Norjan kristilliset käyttävät uskontotiedon oppikirjoja laatiessaan hyväkseen yllä olevia jaotteluja?

Uskonnoista käytettävät nimitykset

Jotta uskonnot nimettäisiin johdonmukaisesti, maailmanuskontojen nimet ovat seuraavat:
  1. hindulaisuus
  2. buddhalaisuus
  3. juutalaisuus
  4. kristillisyys
  5. muhamettilaisuus.
Jotkut saattavat paheksya viimeksimainittua nimitystä, mutta koska jo J. V. Snellman käytti sitä mainitessaan, että muhamettilaisuus on ehkä kristillisyyttä pahempi asia, käytämme tätä sanaa tässä osiossa.

Koska kaikki Suomessa tietävät, mitä kansanomainen nimtys muhamettilaisuus tarkoittaa (kaikkihan tietävät profeettojen sinetin, Muhammedin), asiasta ei synny mitään sekaannusta.

Intialaisperäiset uskonnot

Hindulaisuus

Intian alkuperäiskansojen uskonnot

Intian alkuperäiskansat ovat puhuneet dravidakieliä, joita nykyään ovat mm. tamili, malajalam, telugu ja kannada, sekä eräitä muita kieliä.

Intian alkuperäiskansojen uskonnoista ei puhuta tässä osiossa siksi, että nyt käsitellään maailmanuskontoja.

Jumalat



Yllä hindujumala Vishnun avatar Rama.

Kuten useimmissa uskonnoissa, hindulaisuudessa esintyy kuviteltuja ihmistä mahtavampia olentoja, joita
kutsutaan jumaliksi.

Taivas ja helvetti



Yllä hinduhelvetti.

Taivas ja helvetti olivat alun perin kuviteltuja kuoleman jälkeisiä olotiloja, joista taivaassa oli miellyttävää ja helvetissä oli kärsimystä.

Hindulaisuudessa näillä sanoilla on eri merkitys, mikä esitetään alempana.

Palvonta

Yliluonnollinen

Yliluonnollinen tarkoittaa luonnonlakeja noudattamatonta, luonnontieteellistä selitystä vailla olevaa, tavallisen tai luonnollisen rajat ylittävää.

Sillä tarkoitetaan myös selittämätöntä, outoa tai hyvin harvinaista.

Yliluonnollisten asioiden ajatellaan usein tapahtuvan jonkin "tuonpuoleisuuden", eli aineellisen todellisuuden ulkopuolella olevan voiman vaikutuksesta.

Yliluonnollisen tahon palvonta

Yliluonnollisen tahon palvonta on toimintaa, jolla yliluonnollista tahoa pyritään miellyttämään.

Yliluonnollista tahoa pyritään miellyttämään, koska yliluonnollisesta tahosta arvellaan olevan itselle tai omalle yhteisölle hyötyä tai muille vahinkoa.

Tarkoituksena on usein saada jotain menetettyä takaisin, saada yliluonnollisen olennon apua, saada kuviteltu kuolemanjälkeinen elämä tai saada  miellyttävä kuviteltu kuoleman jälkeinen elämä (taivas, paratiisi).

Jos palvoja uskoo myös kuoleman jälkeisen kärsimyksen mahdollisuuteen (helvettiin), hän pyrkii yliluonnollisia tahoja mielistelemällä vättämään helvettiin joutumisen.

Palvonnan tapoja ovat mm. juhlamenot, sanalliset yhteydenotot yliluonnolliseen tahoon, kuten loitsut ja rukoukset. Hyvin yleinen palvontameno monissa uskonnoissa on uhraus eli yliluonnolliselle annettu aineellinen lahja.

Rukous, loitsu ja kirous

Rukous on yliluonnolliselle taholle esitetty pyyntö.

Loitsu on pyrkimys käyttää yliluonnollisia voimia joihinkin asiantiloihin vaikuttamiseen.

Kirous on yliluonnolliselle taholle esitetty pyyntö, jolla pyritään tuottamaan pahaa jollekin taholle.

Palvonnan kohteet

Palvottavia tahoja ovat eri uskonnoissa mm. jumalat, eläimet, haltijat, vainajat, jumalallisiksi korotetut ihmiset (esimerkiksi faarao, tietäjä), taivaankappaleet ja luonnonkohteet (esimerkiksi vuori).

Usein luonnon kohteiden palvonta on vertauskuvallista, todellisuudessa palvonta kohdistuu kohteeseen liittyvään henkiolentoon.

Pyhä

Suomen kielessä palvottavia luonnonkohteita on sanottu pyhiksi, esimerkiksi Pyhäjärvi ja Pyhätunturi.

Eri uskonnoissa pyhiksi sanotaan myös kyseisen uskonnon piirissä ansioituneita ihmisiä.

Jotkut uskonnot ovat laajentaneet pyhän koskemaan kaikkia niitä asioita, joita uskonnolliset johtajat pitävät tärkeinä.

Ennen vanhaan suomalaiset kutsuivat suunnuntaita (=auringon päivä) pyhäpäiväksi ja muita viikonpäiviä arkipäiviksi.

Ihmisten palvonta



Yllä hindulainen pyhä mies.

Yliluonnollisten tahojen lisäksi ihmisten palvonta kuten henkilöpalvonta on yleistä.

Hindulaiset kutsuvat erityisen arvostettuja ja vanhoja ylimmän yhteiskuntaluokan miehiä pyhiksi miehiksi.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, millaisia loitsuja muinaisilla suomalaisilla oli.
  2. Pohtikaa miksi päiväkodeissa esitetään rukouksia, vaikka lasten joukossa on uskonnottomia.
  3. Etsikää jokin kasku, jossa yliluonnollista voimaa kutsuneelle käy oman tyhmyyden takia hassusti.
  4. Ottakaa selvää siitä, missä maissa esiintyy paljon henkilöpalvontaa.
  5. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa pyhimysten palvonta.
  6. Ottakaa selvää siitä, miten pyhimykseksi pääsee.
  7. Millaista henkilöpalvontaa esiintyy Suomen nuorison keskuudessa?

Papit



Yllä hindupappi.

Suomen kielessä uskonnollisista johtajista käytetään usein nimitystä "pappi". Koska tämä on lyhyt ja yleisesti tunnettu nimitys, sitä käytetään myös tässä hindulaisuutta käsittelevässä osiossa.

Suomen kielen sana pappi on slaavilaisen kieliryhmän lainasana, joka tarkoittaa isää. Tunnetuin slaavilainen kieli on venäjän kieli.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla suomalaiset papit eroavat intalaisista papeista.
  2. Ottakaa selvää siitä, millä tavalla evankelis-luterilaiset papit eroavat yleisen (=katolisen) kirkon papeista.
  3. Ottakaa selvää siitä, miksi pappeja koulutetaan Suomessa yliopistoissa.
  4. Pohtikaa sitä, että onko oikein kouluttaa pappeja Suomen valtion kustannuksella.
  5. Ottakaa selvää siitä, missä Suomen  oikeaoppisen (ortodikseisen) kirkon pappeja koulutetaan.

Munkit eli svamit



Yllä hindumunkki.

Eri uskonnoissa on köyhyys-, siveys- ja tottelevaisuuslupauksen antaneita mieshenkilöitä, hoita kutsutaan munkeiksi (kreik. μοναχός, monachos, "yksinäinen").

Naisia joilla on vastaavat lupaukset, kutsutaan nunniksi.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, miksi Suomessa ei ollut itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä munkkeja tai nunnia.
  2. Ottakaa selvää siitä, minkä verran Suomessa on nyt munkkeja tai nunnia.
  3. Ottakaa selvää siitä, kuinka paljon munkkeja ja nunnia on maailmanlaajuisesti.

Temppeli



Yllä hindutemppeli.

Temppeli (lat. templum) on paikka, jossa harjoitetaan uskonnollisia juhlamenoja. Alun perin sana tarkoitti Rooman ennustajien uskonnollisiin tarkoituksiinsa rajoittamaa tilaa.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, mikä ero on temppelillä ja kirkolla.
  2. Ottakaa selvää siitä, mikä on pyhäkkö.
  3. Ottakaa selvää siitä, oliko muinaissuomalaisilla kirkkoja.

Prostituutio

Prostituutio (= esille asettaminen) on tulojen hankkimista sukupuolisuhteiden avulla. Prostituution harjoittajaa kutsutaan prostituoiduksi.

Harjoituksia

  1. Ottakaa selvää siitä, mitä Suomen laissa sanotaan prostituutiosta.
  2. Luettele kolme maata, joissa prostituutio on sallittu.
  3. Luettele kolme maata, joissa prostituutio on kielletty.
  4. Pohtikaa sitä, mitä seurauksia olisi prostituution kieltämisestä.
  5. Pohtikaa sitä, miksi on paljon enemmän nais- kuin miesprostituoituja.

Arjalaiset



Toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua Intiaan tuli valkoihoisia, jotka kutsuivat itseään arjalaisiksi. Arjalainen tarkoittaa suomeksi "jaloa" tai "hyvää". Kyse on tulokkaiden itsekehusta.

Indoeurooppalainen sanskritin kieli on kehittynyt arjalaisten kielestä.

Arjalaisten alkuperäinen uskonto lienee muistuttanut eurooppalaisia muinaisuskontoja, jossa luonnovoimat olivat tärkeitä.



Yllä taivaan jumala Indra, joka ratsastaa norsulla.

Arajalaisten uskonnossa taivas oli tärkeämpi kuin maa.

Intian alkuperäiskansojen uskonnoissa maa oli tärkeämpi kuin taivas. Tämä näkyy yhtä hindulaisten jumalissa.

Arjalaiset olivat lukutaidottomia paimentolaisia, mutta sotilaallisesti vahvoina he muodostivat yläluokan. Yhä edelleen ihonväri on Intiassa eräs merkki siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan ihminen kuuluu.

Harjoitus
  1. Ottakaa selvää siitä, mitkä nykyiset kansat ovat arjalaisia.
  2. Ottakaa selvää siitä, mitä Adolf Hitler tarkoitti arjalaisilla.
  3. Pohtikaa mistä johtuu, että Intian eteläosissa astuu melko paljon hyvin mustia ihmisiä, joilla on eurooppalaisen ihmisen piirteet ja suora musta tukka.

Vedauskonto

Ns. vedakirjoissa (veda = tieto) esiintyy erilaisia uhreja jumalille, myös ihmisuhreja.

Ylimmän yhteiskuntaluokan (kastin) etuoikeudet on vahvistettu vedakirjoissa, vaikka varsinaisen voimansa ne saavat myöhemmistä Manun laeista. Manu on hindulaisuudessa ihmiskunnan esi-isä, ensimmäinen kuningas ja ihminen, joka pelasti ihmiskunnan suurelta tulvalta.

Vedakirjat sisältävät suuren määrän taikauskoa kuten uskoa erilaisiin pahoihin henkiin, taikavoimiin, taikaesineisiin, pahoihin tähtiin, unista ennustamiseen jne.

Eräiden vedakirjojen mukaan ihminen ei oikeasti kuole vaan joutuu jompaan kumpaan paikoista, joista uskonnoissa täytetään nimityksiä taivas ja helvetti.

Vedakirjojen taivaassa ihmisillä ei ole luita, ja he ovat puhtaita, mutta (miehet) nauttivat naisten seurasta.

Vedakirjojen helvetti on kärsimysten paikka.

Vedauskonnossa pyrittiin julkisin uhrein takaamaan maailman pystyssä pysyminen ja hyvän käytöksen avulla pitkä elämä yksilölle ja menestystä suvulle.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, millainen on kristillisten helvetti.
  2. Ottakaa selvää siitä, millainen on venäläisen helvetti.
  3. Mistä johtuu, että kristillisten helvetti ja venäläisten helvetti ovat erilaisia?
  4. Mikä oli muinaissuomalaisten käsitys tuonelasta?
  5. Mitä muinaiset eurooppalaiset tekivät maailman pystyssä pysymisen takaamiseksi?
  6. Onko tarpeen tehdä jotain maailman pystyssä pysymisen takaamiseksi?
  7. Onko maailma tosissaan pystyssä?

Hindulaisuuden määrittelystä

Berliiniläinen Intian kielten ja uskontojen asiantuntija Martin Pfeiffer sanoo, että on hyvin vaikea määritellä uskontoa, jolla ei ole kirkkoa eikä yleispätevää oppia.

Hindulaisuudessa esiintyvät lähes kaikki uskonnon muodot alkeellisesta luonnonesineiden palvonnasta mutkikkaisiin järjestelmiin.

Kun länsimaissa kirjoitetaan hindulaisuudesta, vedotaan usein hindujen pyhiin kirjoihin.

Pfeiffer varoittaa tällaisesta, sillä käytännön hindulaisuus on paljon monimuotoisempi ilmiö kuin mitä pyhistä kirjoista voisi päätellä.


Intian ateistikeskuksen johtaja Lavanam on sitä mieltä, että ainoa kaikkia hinduja yhdistävä tekijä on vanha luokkayhteiskunta (kastilaitos).



Pfeiffer huomauttaa, etteivät kaikki hindut hyväksy tätä käsitystä. Jotkut hindut ajattelevat, että esimerkiksi buddhalaisuus on osa hindulaisuutta.

Toisaalta on alkanut esiintyä uudistusmielisiä hinduja, jotka eivät hyväksy vanhaa luokkayhteiskuntaa (kastilaitosta).

Hindulaisuus on siiis joukko intialaisperäisiä uskontoja.

Harjoituksia
  1. Tehkää oma hindulaisuuden määritelmä.
  2. Ottakaa selvää, mitkä uskonnot ovat suomalaisperäisiä.
  3. Millainen on uusi luokkayhteiskunta, johon Intia on siirtymässä?

Luokkayhteiskunta

Hindulaisia uskontoja yhdistää vanha luokkayhteiskunta (kastiyhteiskunta).

Yhteiskuntaluokkia on hindulaisessa yhteiskunnassa valtava määrä, mutta Suomessa on tapana puhua vain pääyhteiskuntaluokista (pääkasteista).

Intialaisessa luokkayhteiskunnassa (kastijärjestelmässä) yhteiskunta on jaettu neljään pääyhteiskuntaluokkaan [pääkastiin eli varnaan (वर्ण, sanskritiksi ”väri”)]:
  1. uskonnolliset johtajat (bramiinit tai brahmaanit) ovat ihmisiä, jotka ovat perehtyneet uskonnollisiin kirjoituksiin, ja ovat uskonnollsia opettajia tai pappeja,
  2. soturit ja aateliset (kshatritjat, joiden tehtävänä on puolustaa maata ja hallita sitä),
  3. kauppiaat, maanviljelijät ja käsityöläiset (vaišjat) ja
  4. ylempien kastien palvelijat (šudrat).
Kolme ensimmäistä yhteiskuntaluokkaa (kastia) mainitaan vanhimmissa kirjallisuudessa.

Veda-ajalla luodun (noin 1300 eaa. – 1000 eaa.) Rigvedan viimeisessä osiossa mainitaan neljäs luokka (varna), johon silloin kuuluivat  maanviljelijät, käsityöläiset ja palvelijat (šudrat).

Rigvedan mukaan ylimmän kastin, pappiskastin jäsenet (bramiinit) jumala loi suustansa, sotilas- ja aateliskastin (kshatrija) jäsenet kädestään, kauppias-, käsityöläis- ja maanviljelijäkastin (vaishja) jäsenet reisistään ja palvelijakastin (šudra) jäsenet jaloistaan.

Palvelijakastin jäsenten tehtävänä on palvella uskollisesti kolmen ylemmän kastin jäseniä.

Palvelijakastiin kuuluvia ihmisiä on kohdeltu ja monin paikoin edelleenkin kohdellaan hyvin huonosti.

Kaikkein surkeimmassa asemassa Intiassa ovat kastittomat, joiden koskettaminenkin on kasteihin kuuluvilta kielletty.

Aikaisemmin kastittomat asuivat kylien ulkopuolella ja elivät kuljettamalla pois jätteitä kuten raatoja.

Kastittoman sai aikaisemmin rangaistuksetta tappaa.



Yllä Mohandas Gadhia esittävä maalaus.

Mohandas Gandhi yritti parantaa kastittomien asemaa nimittämällä heitä "jumalan lapsiksi" (harijan). Vuonna 1949 jumalan lasten syrjintä kiellettiin, ja vuonna 1950 kastilaitos kumottiin virallisesti.

Käytännössä kastilaitos ei kuitenkaan ole osoittanut heikkenemisen merkkejä. Varsinkin maaseudulla papin, kauppiaan ja rahanlainaajan yhteistyö on pitänyt kastittomien ja alimman kastin jäsenten aseman lähes ennallaan.

Maaseudulla tiedetään, kuka kuuluu mihinkin kastiin, kun sen sijaan kaupungeissa on vaikeampi päätellä hindun kastia, koska kastimerkkien käyttö on hävinnyt.

Tiukan ja jähmeän kastilaitoksen arvellaan syntyneen vasta brittiläisen siirtomaahallinnon aikana.

Harjoituksia
  1. Mitkä olivat Suomen yhteiskuntaluokat 1800 -luvulla?
  2. Miksi niitä oli neljä?
  3. Mistä johtuu, että kastilaitos ei ole perustuslaista huolimatta hävinnyt Intiasta?
  4. Ruotsin kuninkaat eivät kauan sitten sallineet talopoikain edes maalata talojaan. Ottakaa selvää siitä, mitä muita rajoituksia luokkayhteiskunta asetti suomalaisten elämälle Ruotsin ja Venäjän miehitysvallan aikaan.
  5. Mitä Suomessa ennen ajateltiin eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien välisistä avioliitoista?

Ei profeettojen sinettiä

Hindulaisia kirjoituksia on valtava määrä. Vanhimpien niistä arvellaan olevan yli kolmetuhatta vuotta vanhoja. Kirjoitukset sisältävät koko hindulaisuuden kehityksen tavallisesta muinaisuskosta nykyiseen hindulaisuuteen.

Toisin kuin juutalaisperäisissä uskonnoissa hindulaisuudessa ei ole mitään "profeettojen sinettiä". 

"Profeettojen sinetti" tarkoittaa viimeistä profeettaa eli ennustajaa.

Muhamettilaisuusissa profeettojen sinettinä pidetään taruhahmo Muhammedia.

Hindulaisuus on saanut kehittyä moniin suuntiin ja kehittyy yhä.

Näistä syistä johtuu se, että melkein kaikille mahdollisille yleisiä asioita koskeville mielipiteille löytyy perustelu hindulaisten vanhoista kirjoituksista.

On ollut helppoa kirjoittaa esimerkiksi kristillisiä miellyttäviä kirjoja hindulaisuudesta. Niitä onkin ilmestynyt erityisesti englanniksi valtava määrä.

Toisaalta myös alkuperäisiin kirjoituksiin on kristillisten kohtuullisen helppo tutustua, koska niitä on käännetty valtava määrä englanniksi, ja usein niitä voi lukea ja kopioida Internetistä vapaasti.

Harjoituksia
  1. Mistä johtuu, että saman uskonnon eri kirjat saattavat esittää keskennään ristiriitaisia käsityksiä ja mielipiteitä?
  2. Ottakaa selvää siitä, mikä hindulaisuuden vaikutus ihmisten siveyteen Intiassa on nykyään.
  3. Pohtikaa, mistä johtuu, että uusien pyhien kirjojen kirjoittamista ei ole hindulaisuudessa kiettetty.
  4. Mistä johtuu, että kristilliset esittävät hindulaisuuden myönteisenä ilmiönä?
  5. Ottakaa selvää siitä, esiintyykö Suomessa nykyään profetointia.

Hindulainen kolminaisuus

Hindulaisuuden jumalat ovat kuviteltuja ihmisen yläpuolella olevia olentoja, jotka kuitenkin ovat luonnonlakien alaisia.


Jumalat ilmestyvät joskus ihmisten keskuuteen ihmismuodossa.


Periaatteessa hindulaisia jumalia on miljoonia, sillä on ajateltu, että joka kylällä on ylimpänä kyläpäällikkönä jokujumala.

Uuden syntymistä edustaa luojajumala Brahma, nykyisen säilyttämistä edustaa Vishnu ja nykyisen hävittämistä edustaa Shiva. Näistä jumalista voidaan käyttää nimitystä kolminaisuus (trimurti).

Syntymisen, säilymisen ja tuhoutumisen ajatellaan jatkuvan ikuisuudesta ikuisuuteen.

Erityisesti Vishnu on tullut ihmisen (esimerkiksi Krishna),  apinan (Hanuman) tai muun eläimen (jopa käärmeen) muodossa lukuisia kertoja ihmisten keskuuteen auttamaan heitä.

Hindujen jumalat eivät ole mitään inhimillisten hyveiden esikuvia, vaan heidän paheensa ovat loisteliaampia kuin ihmisten paheet. Hindujen jumalat eivät ole edes kuolemattomia.

Harjoituksia
  1. Pohdi, mistä johtuu, että muinaiset ihmiset kuvittelivat, että heidän yläpuolellaan on ihmisten kaltaisia mutta paljon ihmisiä mahtavampia olentoja?
  2. Ota selvää, mitä mahtavia olentoja muinaissuomalaiset ajattelivat olevan olemassa.
  3. Millä tavalla muinaiset ihmiset yrittivät päästä jumalien suosioon?
  4. Ottakaa selvää siitä miten ihmiskunta syntyi a) hindulaisuuden mukaan b) Kalevalan mukaan c) kristillisyyden mukasan.
  5. Miten ihmiskunta syntyi eläintieteen mukaan?

Avatar tai avarataara


Vishnu -jumalan avatar Krishna soittaa huilua.

Avatar tai avataara (sanskritia; devanagari: अवतार; IAST: avatāra), kirjaimellisesti "hän joka laskeutuu", viittaa hindulaisuudessa Vishnu-jumalan saapumiseen ihmisen tai eläimen muodossa ihmisten keskuuteen.

Näistä kymmenen avataaraa ovat kaikista tunnetuimmat, vaikka avataaroja sanotaankin olevan yhtä paljon kuin meren aaltoja.

Bhagavad-gitan (4.7–4.8) mukaan Vishnun avataaroilla on kolme pääasiallista tarkoitusta:

  1. Tuottaa onnea hänelle omistautuneille ja vapauttaa heidät.
  2. Tuhota pahantekijät.
  3. Vakiinnuttaa uskonnon periaatteet.
Vishnun avataaroista keskustellaan muun muassa Bhagavata-puranassa (1.3, 2.7).

Sieluttaminen (animismi)

Muinaiset ihmiset ihmiset näkivät unia vainajista, ja muutenkin todellisuus ja inhimilliset kuvitelmat olivat sekaisin.

Erään Yhdysvaltain presidentin puoliso väitti kristillisen taruhahmon Jeesuksen. On ilmeistä, että hän oli kristillisenä nähnyt taruhahmosta unta ja sekoittanut sen todellisuuteen.

Tällaisista tapahtumista ihmiset ajattelivat, että ihmisestä jää jotain elämään hänen kuoltuaan. Useimmiten ajateltiin, että se on jonkinlaista varjoelämää. Kuolemattomuususkon taustalla on kuolemattomuuden toivo.

Myös ihmisissä ja eläimissä esiintyvä ajattelu hämmästytti muinaisia ihmisiä. Nykyihmiselle sukua olevat ihmislajit ja apinat saattoivat vaikuttaa muinaisten ihmisten ajatteluun.

Muinaiset ihmiset ajattelivat, että elollisilla olioilla on jokin osa, joka tekee niistä elollisia. Suomen kielessä tästä kuvitellusta osasta käytetään nimitystä sielu.

Myös elottomilla olioilla ajateltiin usein olevan sielun.

Uhrit

Muinaiset ihmiset joutuivat käyttämään eläimiä ja kasveja ruokana ja puita polttopuina. Eläinten ja kasvien sieluja lepytettiin erilaisin keinoin, esimerkiksi tarjoamalla niille ruokaa. Tällaisia lepytysruokia ja lepytyskasveja kutsutaan suomen kielessä uhreiksi.

Monet hindulaiset katsovat, että on olemassa aineellisesta todellisuudesta erottuva toinen todellisuus, jota suomen kielessä sanotaan henkiseksi todellisuudeksi. Jotkut hindulaiset katsovat, että todellisuus on yksi kokonaisuus, jossa on erilaisia osia.

Harjoituksia
  1. Mitä muinaissuomalaiset ajattelivat sieluttamisesta?
  2. Millaisia henkiolentoja muinaissuomalaiset ajattelivat olevan olemassa?
  3. Millä tavoin muinaissuomalaiset ajattelivat lepyttävänsä henkiolentoja?
  4. Mitä tarkoittivat karhunpeijaiset?
  5. Mitä kirja Dan Simmons: Kalin laulu kertoo?

Jumalatar Kalin patsas.

Sielunvaellus



Monet hindut ajattelevat, että sielu voi siirtyä kuoleman jälkeen uuteen ihmiseen tai eläimeen.

Sielunvaellusopissa tekojen katsotaan vaikuttavan sielun asemaan seuraavassa elämässä.

Sielunvaellusoppi perustuu käsitykseen, jonka mukaan sielu (atman) on ”karkulainen”, joka ei ole tajunnut olevansa osa kaiken alkulähdettä ja yhteyttä, (brahmania).

Sielun tulee pyrkiä perimmäiseen todellisuuteen, joka sijaitsee harhaisen ilmiömaailman toisella puolella. Päämääränä on saavuttaa ykseyden eli ”täydellisen tietoisuuden” tila.

Sielu tavoittelee ns. valaistumista (mokša) mutta sielun teot vaikuttavat siihen, läheneekö se perimmäistä todellisuutta vai ei.

Karma

Sanalla "karma" (sanskritia, devanagari: कर्म; 'teko', 'toiminta'; paaliksi kamma) tarkoitetaan yleensä buddhalaisuudessa, hindulaisuudessa ja jainalaisuudessa esiintyviä syyn ja seurauksen toimintaa kuvaavia oppeja. On syytä huomata, että karma merkitsee eri asiaa eri uskonnoissa.

Näiden oppien mukaan jokaisen elävän olennon nykyinen olotila on suoraa seurausta menneisyydessä tehdyistä teoista. Karma on näiden tekojen alati muuttuva summa.

Usein karman katsotaan säilyvän myös kuolemassa, vaikkei varsinaiseen jälleensyntymään uskottaisikaan. Samaan tapaan nykyiset teot vaikuttavat tulevaisuuteen, myös tuleviin jälleensyntymiin.

Velvollisuuksien laiminlyöminen tai pahat teot voivat johtaa jälleensyntymään huonommissa oloissa, jopa eläimenä. Teoiksi lasketaan myös ajatukset, sanat ja mielentila, jossa teot tehdään. Teko voi vaikuttaa kertyvän karman määrään ja laatuun.

Jokainen voi vaikuttaa käytökseensä

Karma ei merkitse kohtaloa, sillä hindulaisuuden mukaan jokainen voi vaikuttaa omaan käytökseensä. Lisäksi on erilaisia karmaa parantavia julhamenoja, joilla lievennetään pahan karman seurauksia ja voimistetaan hyvän karman vaikutusta.

Buddhalaisuuden mukaan kaikki olennot ovat karman ulottuvissa, ja siksi millään jumalaolennoilla ei ole tässä suhteessa merkitystä. Hindujen mukaan jumalat eivät ole karman piirissä, vaikka ne voivat vaikuttaa ihmisen karmaan.

Ns. karman lain mukaan ihminen joutuu maksamaan teoistaan ja tekemättä jättämisistään syntymällä henkilöksi tai eläimeksi, jonka on vaikea tavoitella valaistumista (sielun yhtymistä kaikkeuteen tai sielun itseymmärryksen tuloa).

Hindulaisen päämäärä

Sielu voi syntyä tekojensa ansiosta etuoikeutetuksi ihmiseksi (esim. pappisäätyyn), jolloin valaistumisen tavoittelu on helpompaa.

Sielu lähestyy perimmäistä todellisuutta (brahmania) useiden jälleensyntymisten eli ruumiillistumien (inkarnaatioiden) avulla.

Ruumiillistumisen tasoa ohjaa karman laki, jota ei käsitetä siveelliseksi tuomioksi, vaan pikemmin luonnonlaiksi.

Intialaisessa sielunvaellusopissa ihmisen ajatellaan joko syntyvän uudelleen, liukenevan henkiseen todellisuuteen tai valaistuvan. Ihminen voi syntyä esimerkiksi siaksi tai alempaan yhteiskuntaluokkaan (kastiin) kuuluvaksi, jos luonnonlait sitä edellyttävät.

Toisaalta palveltuaan ylempiä yhteiskuntaluokkia kuuliaisesti hän voi syntyä uudelleen ylempään yhteiskuntaluokkaan. Uskonnollisten johtajien yhteiskuntaluokkaan synnyttyään hänellä on mahdolisuus päästä irti jälleensyntymisen kierteestä.

Sielunvaellusoppi painottaa tekojen seurauksia. Luokkayhteiskunta (kastilaitos) painottaa velvollisuuksia.

Kuten missä tahansa yhteiskunnassa hinduyhteisö pitää joitain inhimillisiä ominaisuuksia hyveinä ja joitakin paheina. Jumalat ovat näiden siveellisten rajoitusten yläpuolella ja voivat tehdä mitä tahansa, hyvää tai pahaa.

Velvollisuussiveyttä

Velvollisuus on hindulaisuudessa seurauksia ja hyvettä tärkeämpi.

Miten sielui joutuu taivaaseen tai helvettiin

Koska sielu ei heti kuoleman jälkeen ehdi syntyä uudelleen johonkin olentoon, se voi hindulaisuudessa olla väilitilassa kuten miellyttävässä taivaassa ja kärsimysten helvetissä tai molemmissa.

Harjoituksia
  1. Jos olisi mahdollisuus syntyä eläimeksi, mikä eläin haluaisit olla?
  2. Mistä johtuu, että hindujumalat ja muhamettilaisten jumala ovat siveellisten rajoitusten yläpuolella?
  3. Mikä ero on tärkein hindulaisuuden, kristillisyyden ja muhamettilaisuuden jumalen välillä?
  4. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa kiirastuli.
  5. Pohtikaa mistä johtuu, että velvollisuuden täyttäminen on hindulaisessa siveydessä kaikkein tärkein asia.
  6. Ottakaa selvää siitä, mitä asioita hindulaisuudessa suomalainen uskonnonopetus pitää tärkeinä.
  7. Ottakaa selvää siitä, mitä asioita hindulaisuudessa kristillisten valvoma elämänkatsomustiedon opetus pitää  tärkeinä.
  8. Ottakaa selvää siitä, mitä asioita länsimaiden hindut pitävät tärkeinä.
  9. Ottakaa selvää siitä, mitä asioita Intian hindut pitävät tärkeinä.
  10. Tustutukaa Internetin avulla hindulaisuuden alkuperään ja historiaan.

Köyhyys, kurjuus ja hindulaisuus



Intialaisen yhteiskunnan köyhyyttä, kurjuutta ja sen syitä on tarkasteltu toisaalla näissä oppimateriaaleissa.

Monet uskonnot yrittävät selittää kurjuuden syitä ja epäoikeudenmukaisuutta. Juutalaisperäisten uskontojen selityksiin tutustutaan alempana.

Hindulaisuudessa ja buddhalaisuudessa ihmisen köyhyys ja kärsimykset ovat ihmisen omaa syytä.

Kuulostaako tämä tutulta? Myös Suomessa esiintyy tällaista puhetta, ainakin Helsingin kaupungin eteläisten kaupunginosien päivällispöydissä.

Hindulaiset selittävät tämän kaiken sielunvaellusopilla. Ihmisen velvollisuuksien laiminlyönti ja pahat teot edellisessä elämässä ovat syy hänen kärsimyksiinsä nykyisessä elämässä, ja ihmisen velvollisuuksien laiminlyönti ja pahat teot nykyisessä elämässä aiheuttavat kärsimyksiä seuraavassa elämässä.

Jotta tämä selitys kelpaisi, ihmisen pitää uskoa sielunvaellusoppiin.

Toisaalta on kummallista, että ihmisen katsotaan kärsivän sellaisen edellisen elämän rikkomuksista ja pahoista teoista, joista hän ei tiedä eikä voikaan tietää yhtään mitään.

Ihmisen oletetusta kärsimisestä seuraavassa elämässä puhutaan lisää alempana esitellyissä juutalaisperäisissä uskonnoissa.

Harjoituksia
  1. Mistä johtuu, ettei sielunvaellusopin selitys köyhyydelle ole saanut laajaa kannatusta Suomessa?
  2. Onko mitään todisteita siitä, että sielunvaellusoppi pitäisi paikkansa?
  3. Miksi jotkut suomalaiset ajattelevat, että köyhyys on ihmisen omaa syytä?
  4. Pohtikaa, miksi Intian väestö yhä kasvaa, vaikka maa on ylikansoitettu?
  5. Pohtikaa millä tavalla Intian köyhiä ihmisiä voitaisiin tehokkaasti auttaa.

Ihmeet ja Humen puntari

Ihmeellä tarkoitetaan uskonnoissa tapahtumaa, joka ei ole luonnonlakien mukainen ja joka on jonkin aineettoman voiman, esimerkiksi jumalan, aiheuttama.

Suomessa vain harvat ihmiset uskovat ihmeisiin.


Yllä maalaus David Humesta.

Brittiajattelija David Humen mukaan ”mikään todistus ei ole riittävä varmistamaan ihmettä, ellei todistus ole sitä laatua, että sen erheellisyys olisi vielä ihmeellisempi kuin se seikka, jota se koettaa varmistaa; ja siinäkin tapauksessa todistusperusteet kumoavat toinen toisensa, ja vahvempi niistä antaa meille ainoastaan sen verran varmuutta kuin sille jää voimaa heikomman tultua siitä vähennettyä.

Kun joku kertoo minulle nähneensä vainajan palanneen elämään, niin minä heti itsekseni harkitsen, kumpi on todennäköisempää: että tämä ihminen joko pettää minua tai on tullut petetyksi taikka että hänen kertomansa seikka tosiaan on tapahtunut.

Minä punnitsen toista ihmettä toista vastaan; ja riippuen siitä, minkä todistuksen havaitsen vahvemmaksi, lausun ratkaisuni, aina hyljäten suuremman ihmeen. Jos hänen todistuksensa erheellisyys olisi suurempi ihme kuin hänen kertomansa tapahtuma, silloin, mutta vasta silloin saattaa hän vaatia puolelleen uskoani eli hyväksymistäni”.

Toisin sanoen: kumpi on todennäköisempää, oudon väitteen pätevyys vai väitettä tukevan todistusaineiston virheellisyys? Jos väitteen puolesta puhuvien seikkojen virheellisyys on todennäköisempää kuin väitteen totuus, niin väite tulisi Humen vaa’an mukaan hylätä.

Koska viisas suhteuttaa aina uskomuksensa todistusaineiston mukaiseksi, niin hyväksytyn kannan varmuudesta on vielä vähennettävä vastakkaisen kannan todennäköisyys.

Harjoituksia

  1. Ottakaa selvää siitä, kuinka suuri osa suomalaisista uskoo ihmeisiin.
  2. Ottakaa selvää siitä, mitä asioita ihmeisiin uskovat ihmiset pitävät ihmeinä.
  3. Pohtikaa näitä asioita Humen puntarilla.
  4. Pohtikaa sitä, miten jonkin tapahtuman todennäköisyyttä voidaan arvioida.
  5. Pohtikaa sitä, miksi muinaiset ihmiset alkoivat pitää joitain asioita ihmeinä.

Ihmeet hindulaisuudessa



Yllä olevassa kuvassa intialainen jumalanmies taikomassa.

Intialaiset uskonnolliset johtajat ovat keksineet ihmeiden ongelmaan oivan ratkaisun: taikatemput. Jopa kurjaliston asuma-alueilla (slummeissa) voi nähdä "jumalan miehiä" heiluttamassa jumalan kuvaa, tekemässä taikatemppuja ja keräämässä rahaa.

Länsimaisen yhteiskunnan taikuritaide lienee peräisin Intiasta.

Suomalaiset taikurit ovat kuuluisia ja tekevät taikatemppuja, jotka ovat vielä ihmeellisempiä kuin intialaisten "jumalan miesten" taikatemput.

Kun eräs länsimainen taikuri yritti käännyttää ihmisiä uskoon vääntelemällä lusikoita, eräs suomalainen taikuri ilmoitti: "minä teen kaikki samat temput ja joitain vielä vaikeampia." Tämän kirjoittaja oli todistamassa, kun hän ne temput teki.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, kuka keksi sen, miksi hiililläkävely on mahdollista.
  2. Ottakaa selvää siitä, mihin 500 -asteisilla hiilillä kävely perustuu (maailmanennätys on noin 12 askelta)?
  3. Etsikää Internetistä sellaisia taikatemppuja, jotka myös koululainen osaa tehdä.
  4. Ottakaa selvää, mitkä taikatemput vaativat ankaraa harjoittelua.
  5. Pohtikaa mistä johtuu, että monet intialaiset pitävät edelleen taikatemppuja ihmeinä.

Naisen asema hindujen vanhassa kirjallisuudessa



Yllä kerjäävä intialaisnainen.

Vain naimisissa olevat naiset käyttävät länsimaisen sormuksen vastineena lappua otsassa. Vaishnavat (Vishnun palvojat) käyttävät joskus v-kirjaimen muotoista merkkiä ja shaivat (Shivan palvojat) kolmea vaakasuoraa viivaa.

Vedat sanovat, että naista ei voi opettaa, koska hänellä on vähän älyä.

Nainen ei voi olla hyvä ystävä, koska hänellä on julma sydän.

Kun mies kuolee, vaimon edellytetään polttavan itsensä miehensä roviossa. (Tämän säädöksen kielsivät brittiläiset siirtomaaviranomaiset, mutta viime vuosina kaikkein oikeaoppisimmat papit ovat alkaneet vaatia käytännön palauttamista.)

Hindut ovat aika ajoin syyttäneet Intian naisten heikosta asemasta myös buddhalaisia, mutta buddhalaiset ovat torjuneet nämä syytökset toteamalla, että hindulaiset Manun lait määräävät naisen alistettuun asemaan.

Nainen on nuoruudessaan isänsä määräysvallassa, aikuisena miehensä määräysvallassa ja vanhuudessaan poikiensa määräysvallassa. Manun lait sanovat, ettei nainen saa koskaan olla riippumaton.

Naisella ei Manun lakien mukaan ole oikeutta avioeroon. (Nykyään tämä säädös ei ole laillisesti sitova.) Mies voi kuitenkin erota vaimostaan, ja Manun lait sallivat hänen jopa myydä vaimonsa.

Naisella, pojalla ja orjalla ei saa Manun lakien mukaan olla edes omaisuutta. Mies saa kurittaa vaimoaan ruumiillisesti.

Maalaiskylissä eri kastit asuvat eri alueilla, eri kasteihin kuuluvien väliset avioliitot ja jopa eri kasteihin kuuluvien syöminen yhdessä ovat yleensä uskonnon vastaisia. Eräissä uskonnollisissa juhlissa kastit saattavat kuitenkin esiintyä sekaisin.

Vedat kehottavat miestä tai naista tuottamaan kymmenen poikaa, mikä merkitsee käytännössä toteutettuna lähes katastrofia ylikansoitetulle Intialle.

Syntyvyyden säännöstelyä hinduismi ei kuitenkaan vastusta samalla tavalla kuin muhamettilaisuus ja katolinen kristillisyys.

Harjoituksia
  1. Ylimpään kastiin kuuluva Intian ateistikeskuksen johtaja Lavanam oli naimisissa alempaan kastiin kuuluneen Hemalatan kanssa. Miten tämä oli mahdollista?
  2. Onko Intian lainsäädäntö puolueeton uskontojen ja ateismin suhteen?
  3. Ottakaa selvää siitä, miten naisen asema on muuttunut Intiassa viime aikoina.
  4. Mitkä muut uskonnot kuin hindulaisuus ovat kohdelleet naisia huonosti?
  5. Onko naisen asemassa Suomessa yhä puutteita?

Desai Kishwar: Intiasta puuttuu 35 miljoonaa naista

Lähde: 30.10.2010 Sirpa Pääkkönen
Helsingin Sanomat



"Tyttöjen surmaaninen on yhä yleinen ja karmea tapa Intiassa. Intiasta puuttuu 35 miljoonaa naista", intialainen kirjailija Desai Kishwar sanoo. Hän esitteli Helsingin kirjamessuilla 2010 esikoisromaaniaan Pimeyden lapset.

Trillerimäinen romaani perustuu osittain tositapahtumiin. Kirjailija keräsi tietoa intialaisten naisten asemasta työskennellessään televisiotoimittajana Intiassa. Kerran hänen työpaikalleen ilmestyi nuori intialainen nainen, joka sanoi, ettei hänen oikeastaan pitäisi olla elossa.

"Nainen kertoi, että tyttövauvoja tapetaan ooppimiulla tai hukutetaan maitoon. Hän oli saanut lapsena oopiumia mutta jäänyt eloon. Lapsena oli kauheaa katsoa äitiä, joka oli yrittänyt murhaa."

Tyttövauvoja tapetaan, koska heistä ei ole taloudellista hyötyä. Vanhemmat ajattelevat, että tyttöä on turha kouluttaa, koska hän menee naimisiin ja hyödyttää toista perhettä.

Desai Kishwarin mukaan tyttövauvan surmaaminen on Intiassa naiselle ainoa hetki, jolloin hän voi kokea valtaa ja yhteiskunnan hyväksyntää. Samalla hän kokee vapauttavansa lapsen kauheasta elämästä.

Avain naisen aseman parantamiseen Desai Kishwarin mielestä on koulutus ja taloudellinen tasa-arvo, joka voi luoda naiselle riippumattoman elämään.

Intiassa ei ole koskaan ollut naisasialiikettä, joka olisi taistellut naisten aseman parantamiseksi.

Harjoituksia
  1. Pohtikaa sitä, olisiko köyhällä Intialla varaa pitää lapsenmurhaajia vankiloissa.
  2. Missä muissa maissa lapsenmurhat ovat yleisiä?
  3. Ottakaa selvää siitä, esiintyikö lapsenmurhia muinaisessa Suomessa.
  4. Ottakaa selvää siitä, miksi lapsenmurhat Suomessa ovat vähentyneet.
  5. Ottakaa selvää siitä, ketkä Suomessa syyllistyvät lapsenmurhiin.

Temppeliprostituutio



Yllä olevassa kuvassa temppeliprostituoidut keskustelevat ehkäisymenetelmistä.

Devadasit ovat tyttöjä, jotka menevät naimisiin jumalan kanssa. Osa tytöistä työskentelee työläisinä, mutta lähes puolet heistä on prostituoituja.

Oikeaoppinen hindulaisuus sanoutuu irti temppeliprostituutiosta, ja monet osavaltiot ovat kieltäneet sen, mutta kielloista huolimatta kymmenet tuhannet naiset työskentelevät temppeliprostituioituina.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, miksi Naantalin nunnaluostarin kaivosta on löytynyt lasten luurankoja.
  2. Ottakaa selvää siitä, onko temppeliprostituutiota esiintynyt Euroopassa.
  3. Ottakaa selvää siitä, onko temppeliprostituutiota esiintynyt Amerikan intiaanien keskuudessa.
  4. Pohtikaa sitä, miten on mahdollista, että temppeliprostituutiota esiintyy nykyisessä Intiassa.
  5. Mistä johtuu, että temppeliprostituoidut ovat pelkästään naisia?

1,2 miljoona lasta työskentelee lapsiprostituoituina Intiassa

11.3.2009



Intian liittovaltion poliisin mukaan Intiassa on noin kolme miljoonaa prostituoitua, joista 40 % on lapsia.

Erityisesti prostituutiota esiintyy niillä paikkakunnilla, joille tehdään ns. pyhiinvaelluksia (selitys toisaalla tässä artikkelissa).

Harjoituksia
  1. Pohtikaa sitä, mistä johtuu se, että lapsiprostituutio on Intiassa laajalle levinnyttä.
  2. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa pedofilia.
  3. Ottakaa selvää siitä, miksi pedofiilejä rangaistaan Euroopassa.
  4. Ottakaa selvää siitä, mitä tarkoittaa pornografia.
  5. Ottakaa selvää siitä, miksi Suomen lainsäädäntö tuomitsee lapsipornon levittämisen.

Lapsityövoiman käyttö



Intiassa on enemmän lapsia kuin missään muualla maailmassa. Intian yhteensä 210 miljoonasta 5 - 14 -vuotiaasta lapsesta noin 11,2 miljoonaa on lapsityöläisiä. Suurin osa lapsista työskentelee kotitaloudessa esimerkiksi maatöitä tehden, mutta myös tehtaat sekä erilaiset palveluiden ja kunnostustöiden tarjoajat käyttävät lapsityövoimaa.

Intia on ratifioinut YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen, mutta todellisuus on tavoitteesta kaukana. Vaikka maan hallitus on panostanut lastensuojeluun, esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvien työläislasten tilanne on vaikea.

Intian hallituksen mukaan edelleen noin kaksi miljoonaa intialaislasta työskentelee vaaralliseksi luetun työn piirissä. Tällaista ovat esimerkiksi tiilituotannon, kivilouhinnan, ilotulite- tai lasiteollisuuden työt.

Lapsityöhön liittyy myös ihmiskauppaa. Intiaan tuodaan vuosittain 12.000-15.000 naista ja lasta työskentelemään prostituoituina. Valtioiden väliseen ihmiskauppaan on kiinnitetty viime vuosina onnistuneesti huomiota, mutta maiden sisäinen ihmiskauppa on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Ihmiskaupan uhreiksi päätyneet lapset joutuvat usein vaarallislle aloille kuten prostituutioon.

Tämän kirjoittaja ihaili intialaisen matkamuistokaupan ikkunassa marmoriin kaiverrettuja veistoksia. Oppaana toiminut Joseph Edamaruku vei kirjoittajan kaupan takahuoneeseen, jossa kymmeniä lapsia kaiversi veistoksia sementtilattialla istuen.

Harjoituksia
  1. Onko Suomessa esiintynyt lapsityövoiman käyttöä menneinä aikoina?
  2. Miten lapsityövoimaa Suomessa on käytetty menneinä aikoina (kuten tämän kirjoittajan nuoruudessa).
  3. Miksi laspityövoiman käyttö on kansainvälisin sopimuksin kielletty?
  4. Ottakaa selvää siitä, missä maissa lapsityövoiman käyttö on nykyään kaikkein laajinta.
  5. Pohtikaa sitä, miten suomalaiset voisivat ehkäistä köyhien maiden lapsityövoiman käyttöä.

Intian lapsiavioliitot ovat iso ongelma



Lähde Suomen Lääkärilehti 02.06.2009

Intiassa on 1,15 miljardia asukasta. Väkiluku kasvaa yhä vauhdilla. Väestöräjähdys ei ole vain Intian ongelma vaan vaikuttaa koko maailmaan. Yhtenä syynä väkiluvun rajuun kasvuun ovat varhain solmitut avioliitot.

Perinteen mukaan tyttären naittaminen heti puberteetin alettua on perheen velvollisuus ja kunnia. Tämä tapa on voimissaan erityisesti Intian köyhissä keski- ja itäosissa.

The Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan 44,5 prosenttia 20–24-vuotiaista naisista oli mennyt naimisiin alle 18-vuotiaana.

2,6 prosenttia näistä naisista oli avioitunut alle 13-vuotiaana. Tutkimukseen osallistui lähes 21 000 20–24-vuotiasta naista eri puolilta Intiaa.

Tutkimuksen mukaan alaikäisenä avioituneet käyttävät harvemmin ehkäisyä ja saavat useampia lapsia kuin aikuisena avioliiton solmineet. Uusi raskaus alkaa usein alle kahden vuoden kuluttua edellisestä synnytyksestä.

Intiassa on laki, jonka mukaan naiset saavat mennä naimisiin aikaisintaan 18-vuotiaina, miehet 21-vuotiaina. Laki ei tunne poikkeuksia, vanhempien suostumuksellakaan ei saisi mennä aiemmin avioon, kuten monissa muissa maissa.

Suurin osa naisista ei tutkimuksen mukaan laista tiedä. Erityisen usein alaikäisenä menevät naimisiin köyhät, kouluttamattomat maaseudulla elävät naiset.

Opiskelu vähentää naisten varhaista avioitumista. Intian hallitus on lisännyt ilmaista koulutusta ja perhesuunnittelupalveluja, mutta lapsiavioliitot ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa vain viisi prosenttia.

Maailman väestöongelman helpottamiseksi ja naisten oikeuksien ja terveyden parantamiseksi olisi tärkeää saada vähennettyä Intian lapsiavioliittoja ja lisättyä ehkäisyn käyttöä, tutkimuksessa summataan.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, missä muissa uskonnoissa kuin hindulaisuudessa esiintyy lapsiavioliittoja.
  2. Mistä johtuu, että Suomen tiedotusvälineet puhuvat vain vähän lapsiavioliitoista mutta paljon pedofiliasta?
  3. Mitä mieltä sinä olet lapsiavioliitoista?

Polttohautaus



Koska hindut eivät usko ruumiilliseen henkiin heräämiseen kuoleman jälkeen kuten Suomen evankelis-luterilaiset, he eivät pelkää polttaa vainajan ruumista. Ruumiiden hautaaminen Euroopassa lienee peräisin pääasiassa juutalaisperäisistä uskonnoista.

Hautajaismenoista huolehtii vainajan vanhin poika, jos sellainen on.

Mieluiten joen varteen tehdään puupino, jonka päälle vainaja asetetaan, ja vainaja poltetaan omaisten ja uskonnollisten johtajien läsnäollessa. Tuhka ripotellaan jokeen.

Varakkaimmat poltetaan santelipuupinossa, mutta köyhillä saattaa olla liian vähän puita ruumiin täydelliseen polttamiseen. Jäljelle jääneet osat saatetaan heittää jokeen, jossa petolinnut nokkivat niitä.

Harjoituksia
  1. Tutkikaa, kuinka suuri osa suomalaisista haudataan maahan ja kuinka suuri osa vainajista poltetaan.
  2. Miksi Suomessa on hautaustoimilaki?
  3. Mitä Suomen hautaustoimilaissa sanotaan?
  4. Ottakaa selvää, mistä johtuu tapa asettaa haudoille hautakiviä.
  5. Kumpi on luontoystävällisempi, maahan hautaus vai polttohautaus?

Naislesken polttaminen elävänä



Niin kutsutussa sati-perinteessä naispuolinen leski poltetaan elävänä aviomiehensä mukana hautajaisroviolla.

Brittihallinto kielsi sen jo vuonna 1829, ja lakia tiukennettiin 1987.

19.7.2007

Uusien ehdotusten mukaan koko kyläkunta voitaisiin asettaa syytteeseen polttotapauksesta, ja maksimituomiota nostettaisiin seitsemästä vuodesta elinkautiseen.

Harjoituksia
  1. Pohtikaa, miten on mahdollista, että uskonnolliset ihmiset saattavat polttaa joitain ihmisiä elävinä.
  2. Keitä muita kuin leskiä uskonnot ovat poltattaneet elävinä?
  3. Miten vanhuksia on kohdeltu Suomessa menneinä aikoina?
  4. Miten muinaiset Grönlannin eskimot kohtelivat vanhuksia?
  5. Mitä puutteita vanhusten kohtelussa on yhä Suomessa?

Kerjääminen ja kylpeminen



Uskonnollisten johtajien ryhtyminen vanhoilla päivillään keräjäläisiksi ja uskonnollinen kylpeminen joessa lienevät Intian alkuperäiskansojen lisä hindulaisuuteen.

Varanasissa (Benares) voi nähdä aamunkoitteessa joen rannalla pitkän jonon uskonnollisia kerjäläisiä, ja pahoin saastuneessa joessa ihmiset kylpevät vaatteet päällä.

Koska joessa voi olla polttamatta jääneitä ihmisruumiin osia, vesi voi sisältää monia sairauksien aiheuttajia.



Tietysti suurin osa Intian kerjäläisistä on tavallisia köyhiä ihmisiä. Lapsilta on voitu katkoa raajoja, jotta he ansaitsisivat paremmin kerjäläisinä.

Harjoituksia
  1. Tutkikaa kerjäämisen historiaa Suomessa.
  2. Ketkä Suomessa kerjäävät nykyään?
  3. Ketkä Suomessa kerjäsivät menneinä aikoina?
  4. Miksi jotkut haluavat kieltää kerjäämisen?
  5. Miksi kerjäämistä ei ole kielletty Suomessa?
  6. Mikä saastuttaa Suomen vesistöjä eniten?
  7. Mikä on haja-asustusalueiden jätevesiasetus? Mitä siinä määrätään?

Lyhyt hindulaisuuden historia

Hindulaisuus on kehittynyt tuhansia vuosia. Siihen vaikuttivat  monet maahan tunkeutuneet kansat, alkuperäiskansat ja muut uskonnot.

Intian historia jaetaan usein viiteen kauteen:

1. Indus-kausi (2600 – 1900 eaa)
2. Veda-kausi (1600 - 550 eaa)
3. Perinteinen aika (klassinen aika, 550 eaa – 550 )
4. Keskiaika (550 – 1500)
5. Uusi aika (1500 - )

Hindulaisuuden vanhimmat osat ovat peräisin Indusjoen varrella kehittyneestä Indus -yhteisöstä, joka toimi noin 2600-1900 eaa Indusjoen laaksossa nykyisen Pakistanin ja Luoteis-Intian alueella.

Tuolloin syntyivät ensimmäiset suuret kaupungit Harappa ja Mohenjo-Daro. Tältä ajalta on löytynyt kuvia, joiden on päätelty viittaavan joidenkin nykyisten jumalien, kuten Shivan ja suuren äitijumalattaren, esimuotoihin. Myös käsitys veden puhdistavasta vaikutuksesta periytynee Indus- kaudelta. Tosin veden puhdistava vaikutus oli tuttua jo muinaissuomalaisille saunojille.

Veda -kausi alkoi arjalaiskieliä puhuneiden paimentolaisheimojen tunkeutuessa Intian niemimaalle. Valloittajat kuuluivat indoeurooppalaisiin kansoihin, jotka lähtivät liikkeelle nykyisten Iranin ja Afganistanin seuduilta.

Heidän uskomuksistaan voidaan saada tietoa veda -kirjallisuuden perusteella. Tämä koottiin suullisesta perinteestä yhtenäiseksi kokoelmaksi noin 1000-800 eaa.

Veda -kauden uskonnossa palvottiin lähinnä henkilöityjä luonnonilmiöitä, kuten ukkosenjumala Indraa. Keskeisessä asemassa olivat uhrit eli jumalille annetut lahjat.

Perinteisellä kaudella kaksi jumalaa, Vishnu ja Shiva saavuttivat tärkeän aseman, ja pappien toimittamat uhrit alkoivat syrjäytyä uudenlaisten juhlamenojen tieltä. Jumalille alettiin rakentaa rakennuksia (temppeleitä).

Keskiajalla hindulaisuuden monimuotoisuus lisääntyi. Muhamettilaisuuden tulo vaikutti hindulaisuuteen. Muhamettilaiset saapuivat Intiaan vuonna 711, ja vuoteen 1000 mennessä heidän valtansa ulottui laajalle Intian pohjoisosiin.

Muhamettilaiset hallitsijat pitivät valtaa Intiassa 1200-luvulta aina 1700-luvun puoliväliin.

Tänä kautena syntyi hindulainen jumaluustiede.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, millaisia uskonnollisia juhlamenoja hindulaisilla on.
  2. Ottakaa selvää siitä, miten muhamettilaisten hallinto vaikuttu Pohjois-Intiaan (johon myös Pakistan ja Bangladesh kuuluvat).
  3. Ottakaa selvää siitä, mitkä ovat hindulaisen jumaluustieteen pääkoulukunnat.
  4. Ottakaa selvää siitä, palvoivatko muinaiset suomalaiset uskkosenjumalaa.
  5. Pohtikaa sitä, miksi muinaissuomalaiset toisin kuin juutalaiset eivät palvoneen vuorenjumalaa (mikä oli vuorenpeikko?).

Hindujen palvontamenot

Hindut palvovat jumalia ja yliluonnollisia voimia kukin yksin, vaikka palvonta tapahtuu joukkotilaisuudessa tai uskonnollisessa rakennuksessa (temppelissä).

Kodissa voi olla palvonnalle omistettu paikka. Kadulla asuvilla kodittomilla ei tietenkään ole tällaista palvontapaikkaa.

Jokaisella uskonnollisella rakennuksella (temppelillä) on oma henkilökunta, joka huolehtii rakennuksesta, jumalankuvista ja juhlamenoista.

Varakkaat ihmiset vuokraavat kotipappeja (pujari) suorittamaan juhlamenoja kotona.

Yllä intialainen guru.

Varakkaat ihmiset kysyvät neuvoja korkea-arvoisilta opettajilta (guruilta).

Käytännön tilanteisiin neuvoja tarjoavat oppineet, joita kusutaan pandiiteiksi. Pandiitti on myös kylän uskonnollinen johtaja.

Tosiuskovainen hindu aloittaa palvontamenot ennen auringonnousua. Päivä aloitetaan, jos mahdollista, kylvyllä. Auringonnousua saatetaan kutsua. Keskipäivällä (joka voi olla mihin aikaan tahansa auringonnousun ja laskun välillä) jumalille uhrataan kukkia, suitsukkeita ja ruokaa. Suitsuke on aine, joka palaessaan levittää ympäristöönsä tuoksua. Iltapalvonnan jälkeen jumalankuva pannaan lepäämään ja syödään iltapala (jos on jotain syötävää).

Uskovainen hindu suorittaa juhlamenoja edesmenneille sukulaisilleen.

Lapsen syntymään, aikuiseksi tuloon, avioliittoon ja kuolemaan liittyy suuri määrä juhlamenoja.



Hinduavioliitot ovat usein vanhempien järjestämiä. Vihkimistoimituksessa esimerkiksi tulen ympäri kierretään setsemällä askeleella seitsemän kertaa. Horoskoopit ovat tärkeitä avioliittoja solmittaessa. Horoskoopit (tähistäennusteet) ovat peräisin Intiasta.

Kuoleva tai kuolllut saatetaan joen rantaan rummutuksella, jonka tarkoitus on ollut alun perin karkoittaa vainajan sielu kodista ja myös pahat henget,

Uskonnollisissa rakennuksissa jumalankuvat herätetään aamulla ja pannaan illalla nukkumaan. Kuvaa kylvetetään, ruokitaan ja voidellaan santelivoiteella. Jumalilla on myös lepoaikoja. Rakennuksessa kävijät uhraavat jumalille ja maksavat tästä papeille.

Harjoituituksia
  1. Pohtikaa sitä, mihin jumalille uhratut ruuat joutuvat (polttouhreissa ne poltetaan).
  2. Ottakaa selvää siitä, millainen sukupuolimoraali on Intiassa.
  3. Ottakaa selvää siitä, miten avioliitto solmittiin muinaisessa Suomessa.
  4. Mistä johtuu se, että lapsen syntymään, aikuiseksi tuloon ja kuolemaan on kehitetty juhlamenoja?
  5. Ottakaa selvää siitä, miten avioliitto solmittiin muinaisessa Roomassa.

Pyhiinvaellukset

Eri uskonnoilla on erilaisia paikkoja (pyhiinvaelluspaikkoja), joihin matkustaminen on uskonnolisesti ansiokasta. Intiassa erityisen tärkeitä pyhiinvaelluspaikkoja ovat Gaya, Varanasi (Benares) ja Allahabad.

Harjoituksia
  1. Mihin sinä haluaisit tehdä pyhiinvaelluksen?
  2. Mitkä taloudelliset asiat ovat vaikuttaneet pyhiinvaellusten syntyyn eri uskonnoissa?
  3. Ottakaa selvää siitä, tekivätkö muinaissuomalaiset pyhiinvaelluksia.
  4. Mitä mieltä olet pyhiinvaellusten tarpeellisuudesta?
  5. Ottakaa selvää siitä, mitä pyhiinvaelluspaikkoja on Euroopassa.

Jooga



Yllä intialainen joogaaja

Joogan päämääränä oli tuoda harjoittajansa lähemmäs jumalallista.

Neljänä tärkeimpänä joogan lajina Karmajoogaa (epäitsekkään työn jooga), Bhaktijoogaa (antaumuksen jooga), Jñānajoogaa (tiedon jooga) ja Rājajoogaa (henkisen ja fyysisen mietiskelevän harjoituksen jooga), mutta on myös lukuisia muita tapoja harjoittaa joogaa.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää, mitä jooga sisältää Suomessa.
  2. Miten suomalaiset joogan harrastajat ajattelevat joogan vaikuttavan?
  3. Pohtikaa sitä, onko esimerkiksi päällään seisominen terveellistä.
  4. Ottakaa selvää siitä, mitä muita uskonnollisen liikunnan muotoja Suomessa esiintyy.
  5. Kumpi on ajatuksia selkeyttävämpää, jooga vai makailu oikealla kyljellä hyvässä joustinsängyssä?

Hyvät työt

Hyvillä töillä hindulaisuudessa tarkoitetaan yhteiskuntaluokan mukaisten sääntöjen seuraamista.

Nykyään maallistuneet hindut tarkoittavat hyvillä töillä samoja asioita kuin maallistuneet suomalaiset.

Harjoituksia
  1. Mitä sinun mielestäsi kuuluu hyviin töihin.
  2. Mitä sinun mielestäsi kuuluu pahoihin töihin.
  3. Onko teko hyvä, jos se on velvollisuus?
  4. Mitä asioita sinä pidät tärkeinä velvollisuuksina?
  5. Mitä asioita sinä pidät tarpeettomina velvollisuuksina?

Lehmä



"Ken antaa lehmän bramiineille, saa kaikki maailmat,
sillä siihen perustuu riita, sekä rukous että katumus,
Lehmästä elävät jumalat, Lehmästä myös ihmiset."

Hindujen lehmän palvontaa selitetään monella tavalla. Lehmä esiintyy maan luomiskertomuksessa, ja Krishna -jumalan kerrotaan olleen nuoruudessaan lehmäpaimen.

Tämän kirjoittajalla on kuvia ja veistoksia, joissa lehmäpaimen Krishna soittaa huilua.

Oikeaoppinen hindu pitää lehmän tappamista ja syömistä hyvin vakavana asiana. Ainakin ylimmän yhteiskuntaluokan jäsenten pitäisi pidättyä lehmän lihan syönnistä.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää, miten tärkeä lehmä on ollut suomalaisille.
  2. Ovatko kaduilla kuljeskelevat lehmät olleet syynä New Delhin metron rakentamiseen?
  3. Miten lehmät elivät suomessa sata vuotta sitten?
  4. Miten lehmät elävät Suomessa nykyään.
  5. Pitäisikö Suomen lehmien elinoloja parantaa?

Kasvissyönti ja tappaminen yleensä

Koska eläinten elämää ei saa tuhota väkivaltaisesti, ylimmän yhteiskuntaluokan jäsenten oletetaan olevan kasvissyöjiä, ja melkoinen osa kansaa on kasvissyöjiä.

Sen sijaan ihmisen, jopa oman veljen tappaminen sodassa on hindusoturin velvollisuus kuten ilmenee Krishnan Arjunalle antamista ohjeista (Bhagavad Gita, jumalan laulu). Krishna muistuttaa Arjunaa siitä, ettei hän voi tappaa läheistensä sielua.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää, keitä kasvissyöjiä Suomessa on.
  2. Ottakaa selvää, onko pelkillä kasveilla eläminen terveyden kannalta viisasta.
  3. Miten on mahdollista, että lehmän tappamista saatetaan paheksua enemmän kuin ihmisen tappamista?
  4. Miten sukupuuton partaalla olevien eläinten tappaminen voitaisiin lopettaa?
  5. Mitä mieltä olet tappamisesta sodassa?

Yläluokan miehen elämänkaari

Yläluokan miehen ihanteellinen elämäntapa on seuraava:
  1. Oppilas, joka tutkii kirjoituksia henkilökohtaisen opettajan opastuksella.
  2. Perheenpää, joka avioituu ja kasvattaa perheen
  3. Erakko, joka elää vaimonsa kanssa metsässä opiskelleen, mietiskellen ja rukoillen.
  4. Pyhä mies, joka lupuu perheestä ja vaimosta.
Harjoituksia
  1. Mikä on suomalaisen yläluokan miehen elämänkaari?
  2. Mikä on suomalaisen yläluokan naisen elämänkaari?
  3. Mikä on elämänkaari?

Mitä kirjoituksia yläluokan miehet opiskelevat

Jumalallisina kirjoituksina (veda -kirjoina) pidetään kahta kirjoitusten ryhmää:
  1. Laulut (hymnit, veda on tieto sanskritin kielessä)
  2. Näiden selitykset brahmana (brahman = sana) ja Upanishadit (yhdessä istumiset).
Perinteellisistä kirjoituksista tunnetuimmat ovat Ramajana ja Mahabharata (maha = suuri, Bharat = Intia).

Myös puranat (muinaiskertomukset) ovat tärkeitä perinteellisiä kirjoituksia.

Perinteellisiä kirjoituksia pidetään ihmisten tekeminä, mutta ne ovat tärkeitä ja arvovaltaisia, vaikka ne eivät ole yhtä vaikutusvaltaisia kuin vedat.

Hymnejä eli lauluja on neljä ryhmää:
  1. Ylistyksen veda (Rigveda).
  2. Laulujen veda (Samaveda).
  3. Uhritoimitusten veda (Jadshurveda)
  4. Atharveda (Atharvarnojen veda).
Tärkeimpänä pidetään Rigvedaa, joka sisältää yli tuhat laulua, jotka on useimmiten omistettu yksittäisille jumalille tai jumalattarille.

Useimmat hindut eivät lue näitä  kirjoja. Lukutaidottomia lienee yhtä noin 30 %, ja kirjojen lukemiseen tarvitaan joko muinaisten kielten (kuten sanskritin) tai englannin kielen taitoa.

Muinaiskertomus Ramajanassa esiintyy Vishnu -jumalan avatar Rama ja Mahabharatassa Vishnu -jumalan avatar Krishna.

Shiva -jumalasta, joka lienee peräisin alkuperäiskansojen tarustosta, on kirjoitettu paljon myös tamilin kielellä. Tamil Nadu on Intian eteläinen osavaltio.

Jäänteitä Shivan palvonnasta on löydetty Mohenjo Darosta.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, millaisia lauluja suomalaiset yläluokan miehet laulavat.
  2. Ottakaa selvää siitä, mitä lauluja suomalaiset yläluokan naiset laulavat.
  3. Ottakaa selvää siitä, kenen lauluja suomalaiset laulavat.

Vastavaikutus hindulaisuudelle: Muinaisen Intian ateismi

Muinaisen Intian ateismi, jota esiintyi ainakin jo noin 3000 vuotta sitten, on dokumentoitu uskonnollisiin kirjoituksiin harvinaisen perinpohjaisesti. Edes Helsingin yliopiston jumaluusopillinen tiedekunta ei voi väittää, ettei kysymyksessä olisi aivan selvä ateismi.

Seuraavassa on esitetty otteita Joseph Edamarukun kirjoituksesta tekijän eläessään antanalla luvalla.

”Toisin sanoen Intian filosofian historia alkaa samanaikaisesti Intian ateismin historian kanssa. Brihaspathy, joka oli eräs Rigvedan kirjoittajista, oli Intian ensimmäinen kuuluisa ateisti.

Brihaspathy ja hänen oppilaansa kielsivät jumalien olemassaolon, sielun kuolemattomuuden ja kuoleman jälkeisen elämän.

Hänen oppilaansa Dhishana sanoi, että vedalaiset juhlamenot eivät olleet muuta kuin keino ansaita rahaa.

Parameshtin, toinen vedalaisen ajan ajattelija, sanoi, että materia on äärimmäinen todellisuus. Hän selitti, ettei ollut mitään mahdollisuutta saada tietoa jostain kaiken alkuna olevan materian takana olevasta.

Brighu, toinen vedalaisen ajan materialisti sanoi: “Aine on ikuista, sillä aineesta kaikki oliot saavat alkunsa ja aineeseen ne palaavat.”

Myös Vedat, Upanishadit ja muut tämän ajan kirjoitukset antavat tietoa ateisteista. Svansnaved Upanishad sisältää pääasiassa materialistisia ja naturalistisia opetuksia. Sen mukaan ei ole olemassa muuta kuin ainetta, ja tämän maailman lisäksi ei ole muuta maailmaa.

Se selitti:

”Ei ole mitään jälleensyntymistä, ei mitään jumalaa, ei mitään taivasta, ei mitään helvettiä.

Kaikki perinteinen kirjallisuus on itserakkaiden hölmöjen työtä, luonto on kaiken luoja, ja aika kaiken hävittäjä, nämä määräävät asioista eivätkä palkitse hyvettä tai pahetta määrätessään ihmisen onnellisuudesta tai kurjuudesta.

Kauniiden puheiden pettämät ihmiset turvautuvat jumalien temppeleihin ja pappeihin, kun todellisuudessa ei ole mitään eroa jumalan (Vishnu) ja koiran välillä.”

On tärkeää huomata, että tämä Upanishad kirjoitettiin noin seitsemän tai kahdeksansataa vuotta ennen kristillisen ajanlaskun alkua.

Viidennellä vuosisadalla eaa. syntyivät buddhalaisuus ja jainalaisuus. Molemmat näistä uskonnoista perustuivat ateismiin. Tähän aikaan eli 62 toisinajattelevaa.

Ajitha Kesha Kambaly, heistä kuuluisin, sanoo:

“Jaloista ylöspäin, hiusten latvoista alaspäin, ihon sisällä sijaitsee jiva, joka on tunnettu vanhana Atmanina (sieluna). Koko sielu elää. Kun ruumis on kuollut, sielu ei voi enää elää. Se elää yhtä kauan kuin ruumis elää, se ei voi elää ruumiin häviämisen jälkeen.

Ne, jotka väittävät, että sielu on jotakin ruumiista erillistä, eivät voi sanoa, onko (ruumiista erotettu sielu) pitkä vai lyhyt, pallomainen, pyöreä vai kolmikulmainen tai neliömäinen, kuusikulmainen vai kahdeksankulmainen tai katkera, kirpeä, kovettava, hapan vai makea tai raskas, kevyt, kylmä, kuuma, sileä vai karkea. Siksi ne, jotka sanovat, että sielu on ruumiista erillinen, ovat väärässä.”

Hindujen oma esitys muinaisen Intian ateismista löytyy englanniksi osoitteesta:

http://www.hinduwebsite.com/history/athiesm.asp

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää, miksi muinaisen Intian ateismi hävisi kokonaan.
  2. Ottakaa selvää, miten muinaisen Intian ateistien kirjoituksille on käynyt.
  3. Miksi Intian pohjoisosissa ei ole perinteisen tyylin hindulaisia uskonnollisia rakennuksia mutta Intian eteläosissa niitä on.
  4. Mistä johtuu, että Sarnatissa Varanasin lähellä olevassa museossa on Buddhan patsaita, jotka ovat selvästi ihmisen työkaluilla rikkomia?
  5. Ottakaa selvää, onko Suomen kouluopetuksen väite, että hindulaiset ovat suvaitsevaisia, oikeasti paikkansapitävä.

Mustan kansan ateismi

Dravidakansan, Intian mustan väestönosan johtaja, E.V. Ramasami syntyi v. 1879 ja kuoli v. 1973. Parhaiten Ramasami tunnetaan Intiassa tamilinkielisellä nimellä Periar, Suuri. (Nimiä ei tarvitse osata.)

Monissa muistopatsaissa on uskonnollisia mietelauseita, mutta lukuisissa Periarin patsaissa on sanat No God, Jumalaa ei ole olemassa. Intian korkeimman oikeuden päätöksellä tämä teksti on sallittu, koska Periar aina käytti näitä sanoja.

Ramasamin vanhemmat olivat alhaista syntyperää, mutta he rikastuivat kovalla työllä. Kymmenen vuoden iässä Ramasami lopetti koulunkäynnin ja perehtyi isänsä ammattiin kaupankäyntiin.

Yhdeksäntoistavuotiaana hän meni naimisiin serkkunsa kanssa, ja kaksikymmentäviisivuotiaana hän teki pyhiinvaellusretken Benaresiin (Varanasi). Siellä hänen silmänsä avautuivat näkemään hinduismin syvän taikauskon. Ramasamista tuli ateisti.

Ramasami liittyi kongressiliikkeeseen, joka taisteli Intian vapauttamiseksi brittiläisistä siirtomaaherroista. Hän oli Tamilnadun osavaltion kongressiliikkeen sihteeri ja puheenjohtaja.

Koska kongressiliikettä johtivat usein bramiinit ja varakkaat maanomistajat, Ramasami jätti kongressiliikkeen ja perusti itsekunnioituksen liikkeen vuonna 1925.

Itsekunnioitusliikkeen päämäärä oli ihmisten tasa-arvo, mutta Ramasamin mukaan tasa-arvo voi toteutua vain, jos sorretut dravidakansat, mustat, kastittomat tai alimman kastin ihmiset, oppivat itse ymmärtämään oman ihmisarvonsa.

Jo monet ennen Ramasamia olivat sanoneet, että kastilaitos on hävitettävä. Ramasami kysyi, kuinka kastilaitos, joka perustuu uskontoon, voidaan hävittää ilman, että hävitetään uskonto. Ramasami hyökkäsi voimakkaasti uskonnollisia laitoksia, uskonnollista avioliittoa ja kastilaitosta tukevia kirjoja, erityisesti Manun lakeja, vastaan.

Vuonna 1934 Oikeuspuolue hyväksyi Ramasamin sosialistisen ohjelman, ja vuonna 1944 tästä puolueesta tuli Dravida Kazhagam.

Ramasami oli rikas mies, ja siksi hän saattoi toimia toimeentulohuolista vapaana ja rohkeasti. Hän oli useita kertoja vankilassa, ja hänen sisarensa ja vaimonsa olivat ensimmäiset naiset vankilassa. Hän ei ollut vankilassa rikosten vaan rohkean itsenäisyys- ja ihmisoikeustaistelun vuoksi.

Ramasami ei pitänyt hindin kielen aseman parantamisesta eikä liittovaltiosta yleensäkään. Hän poltti Intian perustuslain, koska se oli hänen mielestään epäoikeudenmukainen dravidakansoille, hän poltti Intian lipun, hän poltti pyhiä kirjoja ja jumalankuvia. Suomessa hänen kaltaistaan tuskin kunnioitettaisiin, mutta itsekunnioituksen saavuttaneet Tamilnadun mustat naiset ja miehet pystyttävät tälle miehelle patsaita.

Tamilnadun vanhat valtaapitävät eivät pitäneet Ramasamista. Ramasamin kirjoituksia ei haluttu julkaista lehdissä. Hän päätti saarnata ajatuksiaan kaikissa Tamilnadun kymmenessätuhannessa kylässä, ja hän myös teki sen. Hänen liikkeestään tuli mahtava poliittinen voima, järjen kannattajat (rationalistit) nousivat valtaan Tamilnadussa.

On sanottu, että monilla on valkea paita ja musta sydän. Periar piti mustaa paitaa - usein samaa paitaa pesemättä pitkät ajat - mutta hänestä sanottiin, että hänellä on musta paita ja valkea sydän. Hänen tapansa olivat yksinkertaiset, ja hän toimi täsmällisesti aikataulun mukaan kuolemaansa asti. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän matkusti junassa kolmannen luokan vaunussa, hän vastasi: koska ei ole neljättä luokkaa. Periarista kerrotaan, että hän suhtautui alaisiinsa ja vastustajiinsa aina kunnioittavasti.

Ramasamin perustama itsekunnioitusliike taisteli myös miesten ja naisten tasa-arvon puolesta. Erityisesti kiellettyjä kastien välisiä avioliittoja pyrittiin mainostamaan (propagoimaan). Itsekunnioitusliike pyrki edistämään myös perhesuunnittelua.

Periar sanoi uudistustyöstä:

"Yhteiskunnallisen uudistustyön pohjimmainen tarkoitus tulee olla opettaa hyviä tapoja, laajentaa tietoja, huomioida tasa-arvo kaikissa asioissa, toteuttaa itsekunnioitus, toteuttaa todellista sosialismia ja sekularismia (sekulaari = maallinen, uskonnollisen vastakohta)."

Uskonnosta Periar sanoi:

"Sokea usko ja lievä usko eivät häviä uudelleenmuotoilulla, ne voidaan poistaa vain hävittämällä ne. Niillä, jotka hävitystyön suorittavat, on oltava erinomainen lujuus, selkeä mieli ilman epäröintiä ja suurin rohkeus kantaa loukkaukset ja kuolemanvaara.

Itsekunnioitusliikkeestä on sanottu, että sen perusajatus on uutta luova hävittäminen. Orjan mieli on hävitettävä, jotta voidaan luoda itsekunnioitus.

Monet muut Intian ateistit ovat astuneet samoja jalanjälkiä kuin Periar. Ateismin keskuksia muodostui erityisesti dravidakielten alueilla kuten Keralaan ja Andhra Pradeshiin. Goran perustama ateistikeskus Vijayawadassa tekee merkittävää kehitysaputyötä, ateistikeskuksella on useita sairaaloita, kirjapaino, kouluja, maatalousprojekteja jne.

Tehtäviä
  1. Pohtikaa itsekunnioituksen merkitystä kehitysmaiden ongelmien ratkaisussa.
  2. Pohtikaa, miten on mahdollista, että sellainen jyrkkä Intian perinteisten laitosten vastustaja kuin Ramasami, saavutti valtavan kansansuosion.
  3. Miksi hindut ovat vahingoittaneet E. V. Ramasamin patsaita? (Viimeiseksi vuonna 2010.)
  4. Ovatko hindulaiset sinun mielestäsi oikeasti sivaitsevaisia?
  5. Ottakaa selvää siitä, miten intialaisen edesmennyt ateistikeskuksen perusteja Gora ajatteli.
  6. Ottakaa selvää siitä, miten nykyisen Intian ateistit pyrkivät torjumaan taikauskon haittoja.
  7. Miten voit auttaa Intian ateisteja taikauskon vastaisessa työssä?

Buddhalaisuus

Buddhalaisuuden rakenne

Perinteinen buddhalainen katkismus (opin tiivistys) jakaantuu kolmeen osaan.



Tyypillinen Buddhan kuva

Ensimmäinen osa kuvaa Buddhan elämää. Buddhan elämänkerralla on buddhalaisuudessa suunnilleen sama merkitys kuin Jeesuksen elämänkerralla kristillisyydessä ja Muhammedin elämänkerralla muhamettilaisuusissa.

Buddhan elämänkerta on näistä vanhin. Siveysajattelun kannalta Buddhan elämänkerta on tärkeä, koska buddhalaiset pitävät Buddhaa kaikkein velvoittavimpana esimerkkinä.

Buddhalaisuuden mukaan paras aatteen levitystapa on henkilökohtainen esimerkki.

Toinen osa kuvaa buddhalaista oppia (dhamma). Jotkut buddhalaiset ovat sitä mieltä, ettei buddhalaisuus ole uskonto vaan siveysjärjestelmä. Osa buddhalaisista ei usko yliluonnolliseen. Toisaalta eräät pohjoisen buddhalaisuuden (mahajana eli suuri polku") muodot muistuttavat yliluonnollisen palvonnassaan hindulaisia.

Vanhimmat buddhalaiset kirjoitukset (Tripitaka = kolme koria) sisältävät ensisijaisesti siveysajattelua.

Buddhalainen siveysajattelu oli vastalause runsaasti uhraamista sisältäneille hinduilaisuuden muodoille. Buddhalaisen siveysajattelun taustalla oleva todellisuuskäsitys on lähempänä Veda-kirjoihin perustuvaa hindulaisuutta kuin muinaisen Intian aineellista todellisuuskäsitystä (materialismia: charvaka, lokayata ). Buddhalaisuus ei tunnusta Veda-kirjojen arvovaltaa.



Buddhalainen munkki

Kolmas osa kuvaa buddhalaista kanssaharjoittajia (sangha).

Kanssaharjoittajiin kuuluvat kaikki ne Buddhan seuraajat, jotka ovat vetäytyneet maailmasta omistaakseen elämänsä itsevalaistumiselle ja voidakseen siten tehokkaammin auttaa lähimmäisiään.

Pieni polku, suuri polku ja timanttipolku

Hinajana (sanskritia; devanagari: हीनयान; IAST: hīnayāna; 'pieni polku') on mahajanabuddhalaisten käyttämä nimitys niistä vanhoista buddhalaisista koulunkunnista, jotka sitoutuvat hyvin vanhaan palinkieliseen oppiin.

Sanaa hinajana on pidetty halventavana.  Ainoa nykyään olemassa oleva hinajanabuddhalainen suuntaus on theravadakoulukunta.



Theravada on Sri Lankan, Myanmarin, Kambodžan, Thaimaan ja Laosin valtauskonto. Lisäksi Intiassa ja Vietnamissa on theravada-buddhalaisia.

Maailmanlaajuisesti theravadabuddhalaisia on yli 100 miljoonaa.

Pālīnkielellä ensimmäisellä vuosisadalla eaa. koottu vanhimpien buddhalaisten kirjoitusten kokoelma, Tipitaka, on säilynyt nykypäivään aina ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Sri Lankan Theravāda-luostarien vaalimana.

Tipitaka tarkoittaa ”kolmea koria”, ja se koostuu nimensä mukaisesti kolmesta osasta:
  1. Vinaya Pitaka – Erilaiset säännöt ja ohjeet
  2. Sutta Pitaka – Buddhan ja hänen oppilaidensa opetukset
  3. Abhidhamma Pitaka – Järjestelmälliset ajattelun periaatteet
Käytännössä kaikki buddhalaisuuden suuntaukset pitävät Tipitakan teoksia arvovaltaisina Buddhan opetuksina. Jotkut mahajanabuddhalaisuuden suuntaukset pitävät niiden arvovaltaa vähäisempänä silloin, kun ne ovat ristiriidassa eräiden myöhempien kirjoitusten kanssa.

Mahajana eli suuri polku on toinen buddhalaisuuden pääsuunnista.



Mahajanaa harjoitetaan pääosin Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja Vietnamissa.

Mahajanassa tavoitteena on pienen polun (Hinajanan) päämäärän eli henkilökohtaisen valaistumisen sijaan täydellinen valaistuminen kaikkien olentojen hyväksi.

Tämä asenne on suurella polulla keskeisessä asemassa olevan bodhisattva-asenteen ydin (=valaistumisolento). Suurella polulla edetään pitkälti kehittämällä valaistumismieltä eli halua valaistua kaikkien hyväksi.

Tämä tapahtuu kehittämällä viisautta ja myötätuntoa.

Suuren polun opetuksia kutsutaan joissain yhteyksissä "sisäisiksi opetuksiksi" (vastaavasti pienen polun opetuksia kutsutaan "ulkoisiksi opetuksiksi" ja timanttipolun opetuksia "salaisiksi opetuksiksi").

Mahajanan sisällä on eri koulukuntia, jotka eroavat toisistaan.

Länsimaissa tunnetuinta Kaakkois-Aasiassa esiintyvää mahayana-suuntausta kutsutaan Kiinassa nimellä chán, Japanissa zen, Koreassa seon ja Vietnamissa thiền.

Länsimaissa tämä suuntaus tunnetaan yleisesti nimellä Zen sen japanilaisen nimen perusteella.

Muita mahajanabuddhalaisuuden muotoja ovat Puhtaan maan buddhalaisuus sekä Japanissa syntynyt Nichiren-buddhalaisuus.

Vajrayāna (Tantrayāna, Mantrayāna) eli timanttipolku on buddhalaisuuden kolmas pääsuuntaus.



Vajrayānaa kutsutaan myös buddhalaiseksi tantraksi.
Tantrat korostavat toimintaa.

Toisin kuin pienellä polulla (hīnajāna) ja suurella polulla (mahājāna), joissa luodaan olosuhteita jotta voitaisiin saavuttaa päämäärä tulevaisuudessa, timanttipolussa samaistutaan suoraan valaistumiseen, ja tämän takia timanttipolun menetelmiä pidetään vajrayānabuddhalaisuuden sisällä ainoina menetelminä, joilla valaistumisen voi saavuttaa yhdessä elämässä.

Timanttipolulla opetukset koskevat lähinnä mielen todellista luontoa, ja timanttipolun opetukset ja menetelmät ovat tarkoitettu niille, joilla on vahva luottamus omaan buddhaluontoonsa.

Koska timanttipolun menetelmässä on keskeisessä asemassa on kokemuksen välittäminen opettajalta oppilaalle, aito opettaja eli lama on timanttipolulla välttämätön.

Lama

Lama on tiibetinbuddhalainen opettaja (vastaava kuin sanskritin guru).

Lama on keskeisessä asemassa tiibetinbuddhalaisuudessa. (Tämän takia tiibetinbuddhalaisuutta joskus virheellisesti nimitetään lamalaisuudeksi).

Tiibetinbuddhalaiset turvautuvat kolmen jalokiven (Buddha, Dharma, Sangha) ohella myös lamaan, jota pidetään kolmen jalokiven elävänä edustajana.

Opettajan oletetaan toimivan aina oppilaidensa parhaaksi, ja oppilaan on noudatettava laman antamia ohjeita tarkasti.



Yllä on kuva nykyisestä dalai-lamasta.

Tunnetuimpia lamoja ovat Gelug-linjan dalai-lama ja panchen-lama sekä Karma-kagyü-linjan Karmapa ja Shamarpa.

Useimmat lamat ovat munkkeja tai nunnia, kagyü, sakya ja nyingmakoulukunnissa Lama-nimitystä voidaan käyttää myös maallikoista, yleensä edistyneistä harjoittajista.

Harjoituksia
  1. Intiassa elävä dalai-lama on sanonut, ettei Tiibetin pidä enää palata vanhaan yhteiskuntaan. Ottakaa selvää, millainen oli Tiibetin vanha yhteiskunta.
  2. Ottakaa selvää, millaista on tiibetiläisten nykypäivän elämä.
  3. Ottakaa selvää siitä, miksi monet tiibetiläiset ovat vastustaneet ensimmäistä Tiibetiin rakennettua rautatietä.

Luostarit



Buddhalainen luostari

Luostari (lat. claustrum, suljettu) on paikka, jonne voivat vetäytyä henkilöt, jotka haluavat keskittyä uskonnolliseen elämään. Miespuolisia luostarin pysyviä asukkaita kutsutaan yleensä munkeiksi ja naispuolisia nunniksi.

Sana "munkki" tulee kreikan kielen sanasta monakhos (μοναχός), joka käännetään yleensä yksinäiseksi henkilöksi, joko mieheksi tai naiseksi.

Sana "nunna" on tullut suomen kieleen katolisesta kristillisyydestä.

Jäsenet elävät luostareissa ja alistuvat samantapaiseen kuriin kuin munkit muissa uskonnoissa.

Munkkina tai nunnana ei tarvitse kuitenkaan olla koko ikäänsä, vaan jäsen on vapaa jättämään luostarin, jos hän niin haluaa. Jäsenille siveys on ankarampi kuin luostarien ulkopuolella eläville. Samassa luostarissa voi olla munkkeja ja nunnia toisistaan erillään. Nunnien asema on heikompi kuin munkkien.

Eräissä buddhalaisissa maissa varsinkin nuoret miehet ovat jonkin aikaa luostarissa.

Lännessa buddhalaiset luostarit on nähty keinona rajoittaa väestönkasvua ja liikaväestön säilytyspaikkana. Lähellä oleva kylä elättää luostarin asukkaat, sillä suurin osa munkkien ja nunnien ajasta menee mietiskelyyn ja rukoiluun.



Rukoileva buddhalainen munkki.



Automatisoitua rukoilua: rivi rukousmyllyjä

Harjoituksia

  1. Ottakaa selvää, millä tavoin buddhalaiset luostarit ja länsimaiset siäsoppilaitokset eroavat toisistaan.
  2. Mitä yhtäläisyyksiä ja mitä eroja on munkin ja teollisuustyöläisen elämässä?
  3. Miltä tuntuisi elää aamusta iltaan ja päivästä toisen samoja liikkeitä ja ajatuksia toistaen.
  4. Ottakaa selvää siitä, mitä rukousmyllyt ovat ja missä niitä käytetään.
  5. Mitä taloudellisia vaikutuksia buddhalaisilla luostareilla on?

Vastalause hindulaisuudelle vai hindulaisuuden muoto

Buddhalaisuuden syntyaikoina hindulaisuudessa esiintyi monia koulukuntia, jotka pohtivat tavallisille ihmisille kovin vieraita kysymyksiä.

Yksinkertaista buddhalaista siveysopetusta on pidetty vastalauseena erityisesti papistolle, ja veljeskunnan sisältä buddhalaiset poistivat luokkayhtyeiskunnan (kastilaitoksen). Buddhalaisten elämänkertojen mukaan Buddha oli sotilaskastiin (ei siis papistoon) kuuluva kuninkaan poika, ja kuuluisan buddhalaiskuninkaan Ashokan kerrotaan olleen alinta kastia.

On olemassa monia erilaisia Buddhan elämäkertoja, mutta mitään Buddhan kirjoittamaa ei ole. (Vrt. kristillisyyden evankeliumit). Intialaiset arvelevat, että ensimmäiset buddhalaiset kirjoitukset laadittiin noin sata vuotta Buddhan kuoleman jälkeen. Vanhimmat intialaiset buddhalaiset muistiinpanot ovat kuningas Ashokan kallioihin ja pylväisiin hakkauttamat.

Harjoituksia
  1. Ottakaa selvää siitä, missä buddhalaisuus syntyi.
  2. Ottakaa selvää siitä, mihin maihin buddhalaisuus levisi.
  3. Ottakaa selvää siitä, minkä verran buddhalaisia on nykyään ja missä maissa he elävät.
  4. Oliko Dalai Lamojen johtama Tiibet vailla yhteiskuntaluokkia?
  5. Miten tavalliset ihmiset elivät Dalai lamojen johtamassa Tiibestissä.

Keskitien oppi



Buddhan kerrotaan pitäneen ensimmäisen saarnansa yllä kuvatussa paikassa Sarnatissa.

Buddhalaisen perinteen mukaan Buddhan ensimmäinen Sarnathissa pitämä saarna kuuluu seuraavasti:

"Kun viisi askeettia (=köyhyydessä ja nautinnoista kieltäytymisessä elävää) näkivät entisen opettajansa lähestyvän, he päättivät olla tervehtimättä häntä ja puhuttelematta häntä mestarina ja kutsua häntä vain hänen nimellään. 'Sillä', sanoivat he, 'hän on rikkonut valansa ja luopunut pyhästä tehtävästään. Hän ei ole enää mikään kerjäläismunkki, vaan pelkkä Gotama ja Gotamasta on tullut ihminen, joka elää ylellisyydessä tavoitellen maallisia nautintoja.'

Mutta kun siunattu lähestyi heitä suurella arvokkuudella, he nousivat vastoin tahtoaan istuimiltaan ja tervehtivät häntä kunnioittavasti päätöksestään huolimatta. Mutta he kutsuivat häntä vain nimeltä ja puhuttelivat häntä 'ystävä Gotamana'.

Kun he olivat ottaneet Siunatun näin vastaan, sanoi hän:

'Kutsukaa Tathagataa (= hän, joka on löytänyt totuuden)  hänen arvonimellään, älkääkä puhutelko häntä ystävänä, sillä hän on pyhä Buddha (=valaistunut). Rakastavin sydämin Buddha huolehtii yhtäläisesti kaikista elävistä olennoista ja siksi häntä kutsutaan isäksi. On väärin olla osoittamalta kunnioitusta isälleen, ja hänen halveksimisensa on rikos.

Tathagata, jatkoi Buddha, ei hae valaistusta itsekidutuksesta, mutta ei hän silti hae myöskään maailmallisia nautintoja tai elä ylellisyydessä. Tathagata on löytänyt Keskitien.



On kaksi äärimmäisyyttä, munkit, joita maailmasta luopuneen on syytä välttää. Ne ovat toisaalta kyltymätön nautinnonhalu, joka on arvotonta, turhamaista ja vain maailmanmieliselle ihmiselle soveliasta, ja toisaalta itsekidutus, joka on tuskallista ja hyödytöntä eikä tuota mitään tuloksia. Ihminen, joka ei ole harhoista vapaa, ei puhdistu kalan ja lihan syömisestä pidättymällä, kävelemällä alastomana, ajamalla hiuksensa, kulkemalla tukka takkuisena, pukeutumalla karkeisiin vaatteisiin, itsensä likaamalla tai Agnille (tulen jumala) uhraamalla.

Ihminen, joka elää yhä harhassaan, ei puhdistu vedakirjoja lukemalla, antamalla uhrilahjoja papeille tai uhraamalla jumalille, kuolettamalla itsensä kylmän tai kuuman avulla tai muilla kuolemattomuuden saavuttamiseksi harjoitetuilla tempuilla.

Epäpuhtauden perustana ei ole pelkkä lihan syöminen, vaan viha, juoppous, itsepäisyys, kiihkoilu, kavaluus, kateus, omahyväisyys, toisten ihmisten halveksiminen ja pahat tarkoitukset.

Kerjäläismunkit, Tathagata on löytänyt Keskitien, joka välttää kumpaakin äärimmäisyyttä, avaa silmät ja suo ymmärryksen, joka johtaa mielen vapauteen, korkeimpaan viisauteen, täydelliseen valaistukseen (nirvanaan).

Mikä sitten on tämä Tathagatan löytämä Keskitie, joka välttää kumpaakin äärimmäisyyttä, tie, joka avaa silmät ja suo ymmärrystä, joka johtaa mielenrauhaan, korkeimpaan viisauteen, nirvanaan.

Kerjäläismunkit, antakaa minun opettaa teille Keskitien, joka ei vie kumpaankaan äärimmäisyyteen. Kärsimys synnyttää kurjassa palvojassa vain mielensekaannusta ja sairaalloisia ajatuksia. Minän kuolettaminen ei johda edes maalliseen tietoon, miten se sitten voisi johtaa aistien kuolettamiseen.

Joka täyttää lamppunsa vedellä, ei karkota pimeyttä. Joka koettaa sytyttää tulen lahonneista puista, epäonnistuu. Ja miten joku voisi vapautua minästä elämällä kurjaa elämää, ellei hän kykene sammuttamaan himon tulta ja jos hän yhä etsii maallisia tai taivaallisia nautintoja.

Mutta se, jonka minä on sammunut, on himosta vapaa, hän ei tavoittele maanpäällisiä eikä taivaallisia nautintoja, eikä hänen luonnollisten tarpeittensa tyydyttäminen tee häntä epäpuhtaaksi. Hänen tulee kuitenkin olla kohtuullinen, hänen tulee syödä ja juoda tyydyttääkseen luonnolliset tarpeet.

Aistillisuus veltostuttaa, nautinnonhaluinen on kärsimystensä orja, ja nautintojen tavoitteleminen on alentavaa ja älytöntä.

Mutta elämän välttämättömien tarpeiden tyydyttäminen ei ole pahaa. Ruumiinsa kunnossa pitäminen on velvollisuus, sillä muuten emme saa tilaisuutta puhdistaa viisauden lamppua emmekä kykene pitämään mieltämme terveenä ja selkeänä. Vesi ympäröi lootuskukan, mutta ei kastele sen terälehtiä.

Tämä on Keskitie, kerjäläismunkit, se, joka välttää kumpaakin äärimmäisyyttä.

Ja siunattu puhui ystävällisesti oppilailleen, tunsi myötätuntoa heitä kohtaan heidän erehdystensä tähden ja osoitti heidän ponnistelujensa hyödyttömyyden, ja pahan tahdon jää, joka oli jäädyttänyt heidän sydämensä, suli mestarin sanojen lempeässä lämmössä.

Harjoituksia
  1. Mikä ero on buddhalaisella keskitien ajattelulla ja keskustapuolueen ajattelulla?
  2. Mitä mieltä buddhalaiset ovat erikoisuuksia ja näyttävyyttä tavoittelevasta elämästä.
  3. Mitä mieltä buddhalaiset ovat perustarpeiden tyydyttämisestä?
  4. Mitä mieltä buddhalaiset ovat nautintojen tavoittelusta?
  5. Mikä mieltä buddhalaiset ovat kärsimyksistä ja köyhyydestä?

Opin pyörä


Nyt siunattu pani liikkeelle täydellisen Opin pyörän ja alkoi saarnata kerjäläismunkeille, avasi heille oven kuolemattomuuteen ja näytti nirvanan ihanuuden.

Buddha sanoi:

Pyörän puolapuut ovat hyvän käytöksen säännöt, oikeudenmukaisuus puolapuiden pituuden yhdenmukaisuus, viisaus pyörän vanne, vaatimattomuus ja harkinta ovat pyörän napa, johon totuuden liikkumaton akseli on kiinnitetty. Se, joka näkee kärsimyksen olemassaolon, sen syyn, sen lakkaamisen ja tien sen lakkaamiseen, on ymmärtänyt neljä jaloa totuutta. Hän kulkee oikeata polkua.

Oikea näkemys olkoon hänen soihtunsa tiellä. Oikea päätös olkoon hänen tiennäyttäjänään. oikea puhe olkoon hänen lepopaikkansa tiellä, ja hänen käyntinsä tulee olla ryhdikästä, sillä se on oikeaa käytöstä. Hänen virvoituksenaan olkoon oikea tapa hankkia elantonsa. Oikea pyrkimys olkoon hänen askeleinaan, oikea ajatus hänen hengityksenään, ja oikea mietiskely on antava hänelle ikuisen elämän.

Kärsimys

Kerjäläismunkit, nyt kuulette kärsimystä koskevan jalon totuuden.

Syntyminen on tuskallista, vanheneminen on tuskallista, sairastaminen on tuskallista, kuoleminen on tuskallista, tuskallista on yhteys siihen, mistä emme pidä, tuskallista on eroaminen siitä, mistä pidämme, tuskallisia ovat kaikki pyyteet, joita emme voi tyydyttää. Lyhyesti sanottuna, tuskallisia ovat ruumiin tilat, jotka syntyvät olemassaoloon kiintymisestä.

Tämä siis, kerjäläismunkit, on kärsimystä koskeva jalo totuus.

Nyt kerron teille kärsimyksen alkuperää koskevan jalon totuuden.

Totisesti, himo aiheuttaa olemassaolon uudistumisen, joka aisti-iloihin yhtyneenä hakee täyttymystä milloin sieltä, milloin täältä, intohimojensa tyydyttämisen halu, himo tulevaan elämään, himo onneen tässä elämässä.

Tämä siis, kerjäläismunkit, on kärsimyksen alkuperää koskeva jalo totuus.

Ja nyt kerron teille kärsimyksen päättymistä koskevan jalon totuuden:

Se on himosta luopumista täydellisen päättämisen kautta. Se on himon lopullista hylkäämistä ja täydellistä vapautta siitä.

Tämä on siis kärsimyksen päättymistä koskeva jalo totuus.

Kahdeksankertainen tie

Ja nyt kerron teille jalon totuuden tiestä, joka johtaa kärsimyksen päättymiseen. Tämä tie on jalo kahdeksankertainen tie:
  1. oikea näkemys,
  2. oikea päätös,
  3. oikea puhe,
  4. oikea käytös,
  5. oikea elinkeino,
  6. oikea pyrkimys,
  7. oikea ajatus,
  8. oikea mietiskely
Tämä siis, kerjäläismunkit, on kärsimyksen päättymistä koskeva jalo totuus.

Olemalla hyvä ja rakastava olen vapauttanut sydämeni ja siksi tiedän, etten synny uudelleen.

Olen jo nyt astunut Nirvanaan.

Kun siunattu oli pannut totuuden kuninkaallisen vaununpyörän liikkeelle, koko maailmankaikkeus havahtui hetkeksi. Devat jättivät taivaalliset asuntonsa kuunnellakseen jaloa totuutta, viisaat, jotka olivat jo kuolleet, kokoontuivat suuren opettajan ympärille vastaanottamaan ilosanomaa, jopa eläimet tunsivat Tathagatan sanoista lähtevän siunauksen. Koko tuntevien olentojen joukko, jumalat, ihmiset ja eläimet kuulivat vapautuksen sanoman, vastaanottivat sen ja ymmärsivät sen omalla kielellään. "

Harjoituksia
  1. Miksi uskonnot pitävät merkkihenkilöidensä elämänkertoja tärkeinä?
  2. Onko buddhalaisuus uskonto vai siveysjärjestelmä?
  3. Miksi buddhalaisesta siveydestä tuli Intiassa suosittu?
  4. Mikä on buddhalaisuuden asenne uhrimenoihin?
  5. Mitkä ovat Opin pyörän osien merkitykset?
  6. Mitkä ovat buddhalaisuuden neljä jaloa totuutta?
  7. Mikä on jalo kahdeksankertainen tie?
  8. Mikä on elämän päämäärä buddhalaiselle?

Buddhalainen todellisuuskäsitys buddhalaisen siveyden selittäjänä



Yllä buddhalainen temppeli

Bhikkhu Subhadra kuvaa kirjassaan Buddhalaissuuden Sanoma theravadabuddhalaisuuden ja muiden pelastususkontojen välistä eroa seuraavasti:

"Buddhalaisuus opettaa täydellistä hyvyyttä ja viisautta ilman persoonallista jumalaa, korkeinta tietoa ilman jumalallista ilmestystä, siveellisen maailmanjärjestyksen olemassaoloa ja kaiken oikeudellista tasoitusta luonnon ja oman kokemuksemme lakien perusteella, jatkuvaa olemassaoloa ilman erillistä kuolematonta sielua, ikuista onnellisuutta ilman paikallista taivasta, pelastuksen mahdollisuutta ilman sijaisvapahtajaa, vapahdusta, jossa kukin on oma vapahtajansa ja joka voidaan saavuttaa nykyisessä elämässä maan päällä omin voimin, ilman rukouksia, uhreja, katumusharjoituksia tai seremonioita, ilman vihittyjä pappeja, ilman pyhimysten välitystä ja ilman jumalallista armoa."

Buddhalaisen todellisuuskäsityksen mukaan kaikki muuttuu, kaikki virtaa, maailmassa ei ole mitään pysyvää. Monet buddhalaiset ajattelevat, että elämän ilmeinen epätodellisuus edellyttää äärimmäistä todellisuutta, jonka aika-ajoittainen ja katoava ilmestys on tämä (maailman) kaikkeus. On sanottu, että tämä äärimmäinen todellisuus vastaa muiden uskontojen jumalaa. Eräät mahajanabuddhalaisuuden haarat palvovat paikallisia jumalia.

On sanottu, että buddhalaisuuden valaistustustie on tiedon tie ja valaistumisen voi saavuttaa vain omien ponnistelujen avulla. Monissa buddhalaisissa veljeskunnissa opiskellaan vanhimpien johdolla, ja buddhalaisilla on neliasteinen kehityskaavio nirvanan saavuttamiseksi. Etenkin mahajanabuddhalaisuudessa ajatellaan ihmisen voivan jatkaa kehitystään haudan toisella puolellakin, ruumiistaan vapautuneena, hienommassa aineen tilassa.

Buddhalaiset arvostelevat muita uskontoja tietämättömyyden hyväksikäyttämisestä. Teoksessa Mestarien kirjeitä sanotaan mm.:

"Tahdon osoittaa, mikä on ollut pääasiallisena syynä kahteen kolmasosaan niistä onnettomuuksista, jotka ovat vainonneet ihmiskuntaa siitä lähtien kuin tämä syy muodostui mahdiksi... Se on pappissääty - papit ja kirkot. Nämä harhat, joita ihmiset katsovat pyhiksi, ovat useimpien ihmiskuntaa painostavien onnettomuuksien lähteenä.

Tietämättömyys loi jumalat ja inhimillinen viekkaus käytti niitä hyväkseen. Katsokaa Intiaa, kristillisiä maailmaa ja muhamattilaisuutta, juutalaisuutta ja pyhien esineiden palvontaa! Pappien petos teki nämä jumalat pelottavaksi ihmiselle; uskonto tekee hänestä ahdasmielisen kiihkoilijan (fanaatikon), joka vihaa koko hänen oman uskontonsa ulkopuolella olevaa ihmiskuntaa voimatta kuitenkaan tehdä itseään paremmaksi tai siveellisemmäksi.

Usko jumalaan tai jumaliin tekee ihmiskunnan kahdesta kolmanneksesta orjia, joita kourallinen pappeja petkuttaa pelastuksen varjolla. Eikö ihminen ole aina valmis mihin rikokseen hyvänsä, jos hänelle sanotaan jumalan tai jumalien sitä vaativan?

... Kahden tuhannen vuoden aikana on Intia huokaillut kastijärjestelmän alaisena... ja tänään Kristuksen ja Muhammedin seuraajat leikkaavat toistensa kurkkuja, kukin oman myyttinsä kunniaksi. Muistakaamme, että inhimillisen kärsimyksen määrää ei koskaan saada vähenemään ennen kuin ihmiskunnan parempi osa, totuuden, siveyden ja yleisen armeliaisuuden nimessä hävittää noiden väärien jumalien palvontapaikat (alttarit)."

Buddhalaiset suhtautuvat arvostelevasti arvovallan  (auktoriteetin) menetelmään tiedon hankinnassa. Perimätiedon mukaan Buddha sanoi seuraajilleen, ettei pidä uskoa todeksi mitään vain sen vuoksi, että joku toinen väittää sitä todeksi; ei sen vuoksi, että se oli vuosisatoja vanha perinnäistieto; ei huhun nojalla; eikä sen vuoksi, että kirjat sen esittävät tai joku vanhan ajan viisas on niin sanonut; ei sen vuoksi, että olisi mieluista uskoa tai että esitetty käsitys olisi ensi näkemältä miellyttävä, tai sen vuoksi, että joku pyhimys tai opettaja on niin opettanut.

Ainoa koetinkivemme on se, joka on löydettävissä itsessämme. Jos se, mikä on kirjoitettu tai sanottu, on järkevää ja sopii yhteen sen kanssa, mitä ennestään tiedämme todeksi ja järkemme mukaiseksi, pantakoon se koetukselle jokapäiväisessä elämässä. Jos se täten koeteltuna tuntuu edistävän omaa ja lähimmäistemme menestystä, niin se voidaan liittää järjestelmäämme järkevänä mielipiteellä, kunnes oivalluksen valo muuttaa mielipiteen vakaumukseksi ja me voimme todella sanoa, että tiedämme.

Buddhalaisilta kysytään usein, että eivätkö he hyväksy buddhalaisia kirjoja arvovaltaisiksi. Buddhalaiset vastaavat, että buddhhalaiset kirjoitukset sisältävät kokoelman sekalaisia kirjoituksia, joita eri kirjailijat ovat koonneet eri vuosisatoina samaan tapaan kuin kristillisten Raamattu on koottu. Ei siis voida olla varmoja siitä, että kirjoitukset esittävät Buddhan todelliset sanat.



Todisteena kirjoitusten epäluotettavuudesta buddhalaiset mainitsevat mm. puheet ihmisen jälleensyntymisestä eläimen hahmossa. Toisaalta buddhalaiset muiden uskontojen tapaan selittävät tällaisia kertomuksia vertauskuvallisiksi.

Kuitenkin buddhalaiset korostavat, että viisaan miehen sana on luultavasti todempi kuin narrin. Buddhan opetuksilla on käytännössä yhtä suuri arvovalta kuin Jeesuksen opetuksilla kristillisyydessä ja Muhammedin opetuksilla muhamettilaisuusissa.

Buddhalaisuus uskoo siveellisen järjestyksen olemassaoloon. Syyn ja seurauksen laki on buddhalaisuuden mukaan siten rakennettu, että hyvä ja paha saavat aikanaan palkkansa.

Koska yksilö saattaa esimerkiksi syntyä sokeana tai raajarikkona, on vaikea väittää, että hänen kärsimyksensä olisi hänen omaa syytään. Useimpien hindulaisten mukaan tällainen kärsimys on seurausta jossain aikaisemmassa elämässä tehdyistä pahoista töistä.

Myös buddhalaisuus hyväksyy sielunvaellusopin. Buddhalaiset käyttävät hindulaisuudessa yleistä käsitettä karma (= teko, toiminta, suoritus, työ, riitti, seuraus ). Monet hindulaiset ajattelevat, että karman lain mukaan ihmisen nykyinen toiminta määrää hänen tulevan olemassaolonsa laadun. Buddhalaiset tarkastelevat kärsimystä tai menestystä aikaisempien tekojen seurauksena.

Buddhalaisuudessa karmaa ei ole vain yhdenlaista, omaa, vaan on olemassa myös rodullista, kansallista ja perheen karmaa. Theravadabuddhalaisuudessa karman laki saattaa muistuttaa luonnontutkimuksen käsitystä, jonka mukaan kaikki vaikuttaa kaikkeen, mahajanabuddhalaisuus käsittää karman perinteisemmin. Jos sinulta esimerkiksi varastetaan, se saattaa mahajanabuddhalaisen mielestä olla maksua jossain aikaisemmassa elämässä tehdystä velasta.

Buddhalaisuus ei kiellä auttamasta kärsivää lähimmäistä. Päin vastoin lähimmäistä auttamalla buddhalainen voi kartuttaa omaa karmaa. Hyvät työt aiheuttavat hyvän kertautumista, "potensseja".

Länsimainen ihminen, joka ei usko aikaisempiin elämiin, voi paheksua buddhalaista käsitystä, jonka mukaan kärsimys on seurausta aikaisemmissa elämissä suoritetuista pahoista teoista. Tähän buddhalainen saattaa vastata paheksumalla kristillisten ja muhamettilaisten uskoa ikuiseen helvettiin ja ikuiseen taivaaseen.

Buddhalainen kysyy, kuinka voisivat rajallisen elämän seuraukset olla rajattomia - ikuinen taivas tai helvetti? Buddhalaisuuden mukaan ihmisen olotila kuoleman jälkeen on hänen maan päällä aiheuttamiensa syiden ja vaikutusten kokonaissumma. Syyt ovat rajoitetut ja tulevat myös sellaisia olemaan.

Rajoitettu ja rajallinen syy ei voi aiheuttaa ikuisia vaikeuksia. Buddhalaisuuden mukaan jokainen ihminen saa kuoleman jälkeen kokea taivasta tai helvettiä, jonka hän itse on hitaasti, tunti tunnilta maallisen elämänsä aikana itselleen valmistanut. Tuomion päivä on aina itse kullekin tänään.

Buddhalaisuuden mukaan ihminen ei normaalisti pysty muistamaan, mitä hän on edellisissä elämissään kokenut, sillä hänen aivonsa eivät ole samat. Theravadabuddhalaisuuden mukaan se, mitä ihmisistä jää jäljelle, on nimetön, moniaineinen karman seos. mahajanabuddhalaisuuden mukaan jäljelle jää yksilö.

Buddhalaisuus pyrkii vapauttamaan ihmisen syysuhteen pyörästä. Kahdeksankertaisen polun päämäärä on nirvana, vapautuminen sielunvaelluksesta. Buddhan kerrotaan kieltäytyneen sanomasta, millainen olotila on nirvana, mutta myöhemmät buddhalaiset ovat sanoneet mm., että nirvana ei ole olinpaikka vaan tajunnan tila. Joka ei ole saavuttanut nirvanaa, ei voi tuntea sitä, ja joka on saavuttanut sen, ei voi kertoa siitä.

Paitsi tiedolla myös siveydellä on tärkeä osuus nirvanaan pyrkimisessä. Buddha sanoi perimätiedon mukaan, ettei kukaan voi vapauttaa veljeään Pyörästä. Lopullista totuutta ei voida koskaan ilmaista ihmisille, vaan kunkin on loppujen lopuksi löydettävä se itse. Välttääksemme jälleensyntymistä meidän on tukahdutettava aistillisten nautintojen himo ja kuljettava jaloa kahdeksankertaista polkua.

Buddhalaisuuden mukaan siveys on alhaisimmassa muodossaan itsekästä. Karman lain tajuaminen saa ihmisen ymmärtämään, että kannattaa olla hyvä. Tällä kehitysasteella ei ole muuta varmaa pakotetta siveyteen kuin kärsimyksen pelko, kärsimyksen, joka nyt tai myöhemmin seuraa siveetöntä elämää. Buddhalaisuuden mukaan pahojen tekojen aiheet ovat himo, viha, harhat tai pelko.

  1. Kahdeksankertaisen tien ensimmäinen askel oikea näkemys merkitsee buddhalaisuuden opin ymmärtämistä.
  2. Toinen askel oikea päätös merkitsee halua toimia lähimmäisten hyväksi.
  3. Kolmas askel oikea puhe merkitsee harkintaa siinä, mitä puhuu, kohteliaisuutta, hienotunteisuutta ja totuudenmukaisuutta.
  4. Neljäs askel oikea käytös sisältää sekä käskyjä että kieltoja. Kuuluisat viisi käskyä ovat oikeastaan kieltoja: käsky olla tappamatta, varastamatta, harjoittamatta (maallikoiden suhteen harjoittamatta liiallisessa määrin) sukupuoliyhteyttä, panettelematta ja käyttämättä juovuttavia juomia tai huumausaineita.
  5. Viides askel oikea ammatti tarkoittaa sitä, että oppilaan on harjoitettava ammattia, joka on sopusoinnussa edellä olevien sääntöjen kanssa.
  6. Kuudennen askeleen oikeaa pyrkimystä on neljää lajia: uuden pahan mieleen tunkeutumisen estäminen, mielessä olevan pahan poiskitkeminen, mielessä olevan hyvän kehittäminen sekä väsymätön uuden hyvän hankkiminen.
  7. Seitsemännen askeleen, oikea ajatuksen buddhalaiset sanovat merkitsevän läntisen maailman laiminlyömää ihmismielen kehittämistä. Dhammapada- niminen buddhalainen teos sanoo, että koko olemuksemme on ajatustemme tulos, se perustuu ajatuksiimme ja on rakennettu ajatuksistanne.
  8. Kahdeksas askel oikea mietiskely merkitsee buddhalaisuuden mukaan kaikkeuden tajunnan saavuttamista. Kaikkeuden luonne ja sisältö tunnetaan välittömästi keinoin, jotka ylittävät tavallisen järjen. Tätä kykyä kutsutaan Buddhiksi.

Buddhalaisuuden mukaan jokainen tekomme riippuu siitä, millaisiksi olemme kulloinkin kehittyneet, mutta vastainen kehityksemme riippuu tahtomme suuntauksesta. Karman laki vahvistaa ainoastaan sen, ettei syntien anteeksianto voi yhtäkkiä muuttaa tuota suuntaa, vaan se on muutettava omien ponnistustemme voimalla.

Kymmenen estettä

Veljeskunnan jäsenten on voitettava kymmenen estettä, jotka ovat:
  1. Harhaluulo, että yksilöllinen minä on todellinen
  2. Epäilys
  3. Usko uskonnollisten menojen tehoon
  4. Aistillisuus
  5. Epäystävällisyys
  6. Halu elää erillisenä olentona muotojen maailmassa (aineena tai hienona aineena)
  7. Halu elää erillisenä olentona muotovapaassa maailmassa (aineettomana)
  8. Henkinen ylpeys
  9. Omahyväisyys
  10. Tietämättömyys

Neljä jaloa ominaisuutta

Neljä jaloa ominaisuutta ovat:

  1. Rakkaus
  2. Sääli
  3. Ilo
  4. Mielentyyneys
Rukouksesta buddhalaiset sanovat, että he koettavat korvata hedelmättömän ja hyödyttömän rukouksen ansiokkailla ja hyödyllisillä teoilla. Rukous on vahingollinen, koska se kuolettaa ihmisen itseluottamuksen ja kehittää vielä hurjempaa itsekkyyttä.

Toisaalta Tiibetin buddhalaisten kuuluisat rukousmyllyt edustavat alansa huippua. Myllynrattaaseen on kirjoitettu sanat "terve jalokivi lootuskukkasessa", jolla tarkoitetaan maan kansallisjumalaa Armollista Herraa.

(Kristillisillä esiintyy rukousnauhoja; niissä olevien helmien avulla tarkkaillaan rukousten lukumäärää.)

Hinajanabuddhalaisuus väittää, että mahajanabuddhalaisuus on buddhalaisuuden rappeutunut muoto, mahajanabuddhalaisuus puolestaan väittää, että sillä on hallussaan itsensä Buddhan edistyneimmille oppilailleen ilmaisemaa salaista tietoa.

Hinajanabuddhalaisuus väittää, että mahajanabuddhalaisuus on sallinut kaikenlaisten taikauskoisten tapojen saada jalansijaa.

Mahajanabuddhalaisuuteen on levinnyt hinajanabuddhalaisuudelle vieras oppi valaistuksesta uskon avulla. Hyve on saattanut jäädä alempaan asemaan uskon rinnalla. Toisaalta hinajanabuddhalaisuus on ollut yksilökeskeistä ja mahajanabuddhalaisuus enemmän yhteisökeskeistä.

Mahajanabuddhalaisuudessa on ajateltu, että nirvanan saavuttaneet voivat hylätä nirvanan ja palata alempiin olotiloihin auttaakseen ihmisiä boddhisatvoina.

Tiibetissä buddhalaisuus johti pappisvaltioon, jossa tavallinen kansa eli kurjissa olosuhteissa, ja vasta Kiinan otettua Tiibetin hallintaansa köyhien asemaa on ryhdytty parantamaan.

Hinajanabuddhalaisuudessa Buddha on opettaja, ihminen, joka on saavuttanut nirvanan. mahajanabuddhalaisuudessa Buddha muodostaa pyhän kolminaisuuden:

  1. Olemusruumis, maailmankaikkeuden mitta
  2. Sen taivaallinen ilmennys, autuuden ruumis
  3. Näkyvä ruumis

Hindulaisuudessa kolmiyhteinen jumala on Brahma, luoja, Vishnu, säilyttäjä, Shiva, hävittäjä. Brahma edustaa olemusta, Vishnu ja Shiva taivaallista ilmennystä ja näiden maanpäälliset muodot kuten Rama ja Krishna näkyvää ruumista.

Rauha ja käännytystyö



Yllä kuva kuningas Ashokasta

Buddhalaisuus väittää olevansa maailman uskonnoista suvaitsevaisin. Kuningas Ashokan kerrotaan sanoneen, että muiden uskontojen panetteleminen tai muiden aiheeton halventaminen ei ole kunniakasta, mutta sitä vastoin on kunniakasta osoittaa arvoa muille uskonnoille kaiken sen johdosta, mikä niissä on kunnian arvoista. Tällä tavalla hyötyy siitä sekä oma uskonto että toisetkin, päinvastainen menettely aiheuttaa oman uskonnon turmion, samalla kun muille aiheutetaan vahinkoa.

Buddhalaisuus on kuitenkin käännytystyötä tekevä uskonto, ja kuningas Ashokan kerrotaan lähettäneen lähetyssaarnaajia aina Egyptiin ja Syyriaan asti. Helleenisen (Aleksanteri Suuren retkien tuloksena syntyneen) kulttuurin tutkijat ovat esittäneet, että buddhalaisuudella on ollut vaikutusta myös juutalaisuuden essealaiseen haaraan sekä kristillisyyteen.

On myös väitetty, että kaikki buddhalaiset ovat ehdottoman rauhanaatteen kannattajia. Toisaalta nykyäänkin on sotilasdiktaattoreita, jotka väittävät olevansa buddhalaisia.

On myös arveltu, että hindulaisuus ja muhamettilaiset hallitsijat karkottivat rauhaa rakastavat buddhalaiset buddhalaisuuden kotimaasta Intiasta. Väkivallan jälkiä voidaan löytää sekä hävitetyistä buddhalaisista muistomerkeistä että muhamettilaisten hävittämistä hindulaisista muistomerkeistä.

Naisen asema buddhalaisuudessa




Buddhalaisuus väittää, että naisen asema buddhalaisissa maissa on parempi kuin hindulaisuudessa, kristillisyydessä ja muhamettilaisuudessa. Buddhalaisuudessa avioliitto on periaatteessa vapaasti solmittu yhtiötoveruus.

Tyttö ei muuta nimeään eikä kanna vihkisormusta. Hän pitää omaisuutensa erillään ja tekee kauppaa omalla vastuullaan. Lapset ovat hänen ja hän kasvattaa ne.

Toisaalta eräissä mahajanabuddhalaisuuden maissa kuten Kiinassa ja Japanissa naisten asema on ollut aikaisemmin erittäin alistettu. Buddhalaiset ovat korostaneet, että näissä maissa buddhlaisuuden vaikutus on ollut vain osittainen.

Toisaalta esimerkiksi Thaimaan lapsiprostituutio on viime aikoina herättänyt maailmanlaajuista huomiota.

Sanghalaisen siveys

Theravadabuddhalaisuus ei ole ollut kiinnostunut politiikasta. Buddhalaisuuden sisällä esiintyvät sekä johtajavaltainen että demokraattinen hallintotapa. Sanghaa, Buddhan perustamaa järjestöä hallitsevat vanhemmat veljet neuvoillaan, mutta kerjäläismunkeilla on äänioikeus kaikissa tärkeissä asioissa.

Veljeskunnan jäsenillä on ankarampi siveys kuin maallikoilla. Edellä lueteltujen viiden kiellon lisäksi munkit lupaavat:
  1. olla syömättä sopimattomaan aikaan (ts. olla nauttimatta kiinteää ruokaa keskipäivän jälkeen)
  2. pidättyä tanssista, laulamasta maallisia lauluja, katsomasta näytelmiä ja kuuntelemasta soittoa, ts. maallisista huveista
  3. olla käyttämättä minkäänlaisia koristuksia, hajuvesiä, hyvänhajuista öljyjä ja rasvoja tai mitään turhamaista
  4. luopua ylellisistä vuoteista, nukkua kovalla matalalla lavitsalla ja välttää kaikkea maailman menoa
  5. aina elää vapaaehtoisessa köyhyydessä

Nämä lupaukset voi rikkoa kolmella tavalla: ajatuksin, sanoin ja teoin.

Harjoituksia
  1. Valitse kolme tehtävää, joihin etsit vastauksen.
  2. Mikä tekee buddhalaisuudesta vapahtajauskonnon?
  3. Millä tavalla buddalaisuus eroaa varsinaisista vapahtajauskonnoista?
  4. Mikä on buddhalaisen elämän päämäärä?
  5. Millä tavoin buddhalaiset arvostelevat muita uskontoja?
  6. Miten theravadabuddhalaisuus suhtautuu uskonnollisiin huhlamenoihin?
  7. Pohtikaa buddhalaisuuden suhdetta auktoriteetteihin (arvovaltoihin).
  8. Millä tavoin buddhalainen tiedon hankintamenetelmä eroaa todellisuustutkimuksen (tieteellisestä) menetelmästä?
  9. Millä tavoin buddhalainen uskoo hyvän tulevan aina palkituksi ja pahan saavan aina rangaistuksensa?
  10. Mitä tarkoittavat karma ja nirvana?
  11. Mihin buddhalaisuuden mukaan perustuu siveyden alhaisin muoto?
  12. Mistä buddhalaisuuden mukaan aiheutuvat pahat teot?
  13. Selosta kahdeksanosaisen tien pääkohdat.Mitkä ovat buddhalaisuuden viisi kieltoa?
  14. Miksi jotkut buddhalaiset pitävät rukousta vahingollisena?
  15. Luettele kolme piirrettä, jotka kuuluvat mahajanabuddhalaisuuteen mutta eivät hinajanabuddhalaisuuteen.

Martin A. Larsonin suorittama buddhalaisuudeb arvostelu


Amerikkalainen Martin A. Larson esittää teoksessaan Länsimaiden uskonto perinpohjaisen arvion buddhalaisesta siveydestä.

Buddhalaisuuden yhteiskunnallisena kasvupohjana oli luokkayhteiskunta (kastilaitos), joka asetti papiston kaikkien muiden yhteiskuntaluokkien yläpuolelle. Larsonin mukaan jainalaisuus ja buddhalaisuus merkitsivät kapinaa vallitsevaa olotilaa vastaan.

Ensimmäinen kapinan edellytys oli, että uskonnollisista teoksista voitiin löytää jotain muutosta tukevaa. Vanhoista teoksista voitiin todella löytää sekä kastijärjestelmää tukevia että sitä vastustavia lausumia.

Toinen kapinan edellytys oli, että uusia ajatuksia voitiin jonkin järjestön keskuudessa kehitellä. Kerjäläismunkistot muodostivat tällaisen aatteiden sulatusuunin.

Kolmas kapinan edellytys oli, että uusille aatteille löytyi vaikutusvaltaisia tukijoita. Koillis-Intian sotilaskastiin kuuluvat hallitsijat tukivat kiertäviä opettajia ja halusivat vähentää papiston vaikutusvaltaa. Uudet aatteet tarjosivat hallitsijoille aseen uskonnon ja valtion välisessä taistelussa vaikutusvallasta.

Neljäs kapinan edellytys oli, että joillekin yhteiskuntaluokille oli eduksi ryhtyä kannattamaan uusia aatteita. Kun jainalaisuus ja buddhalaisuus saarnasivat kaikkien ihmisten tasa-arvoa, alempien kastien jäsenille oli edullista liittyä näihin uskontoihin. Larson sanoo kastittomien ja alempien kastien jäsenten liittymistä buddhalaiseen veljeskuntaan maailman ensimmäiseksi lakoksi.

Hindulaisuus korosti ihmisen maallisten velvollisuuksien täyttämistä, huolehtimista perheestä. Buddhalaisuus yllytti hylkäämään perheensä ja ryhtymään munkiksi. Kieltäessään munkeilta sukupuolielämän buddhalaisuus toimi myös eräänlaisena syntyvyyden säännöstelymenetelmänä.

Eräissä buddhalaisissa maissa naisten enemmyys maallisessa yhteiskunnassa johti monimiehisyyteen. Munkistot vähensivät myös työttömyyttä. Koska munkit elivät pääasiassa maalliselta yhteiskunnalta saaduilla lahjoituksilla, he kuitenkin kuluttivat yhteiskunnan voimavaroja, ja eräissä maissa munkistot muodostuivat lopulta huomattavaksi yhteiskunnalliseksi rasitukseksi.

Vaikka buddhalaisilla oli naisluostareita ja vaikka naisesta saattoi tulla pyhimys (arhat) nainen sukupuolisella olentona oli kuitenkin miespuolisen munkin näkökulmasta este nirvanan saavuttamisessa, paholaisen (mara) edustaja.

Kuningas Milindan kysymyksissä (Milinda Panha) kerrotaan, että boddhisattvat luopuivat vaimoistaan ja antoivat pois lapsensa tai myivät heidät orjiksi. Kun kuningas Vesantra teki vaikean teon myymällä lapsensa orjiksi, jumalat kohottivat hänet taivaaseen.

Hindulaiset olivat uhanneet kaikkia niitä, jotka eivät noudattaneet heidän ohjeitaan, kärsimyksillä kuoleman jälkeen (seuraavassa elämässä tai helvetissä). Buddhalaiset julistivat, että helvettiin joutuvat papit ja rikkaat. Larson sanoo, että ensimmäistä kertaa helvetistä tuli yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden tasoittaja.

Larson sanoo, ettei buddhalaisuus sano sanaakaan teollisuuden, yritteliäisyyden, perhevelvollisuuksien tai kovan työnteon puolesta. Kuitenkin näitä tarvitaan, jotta ihmisillä olisi ruokaa, asunto, vaatteita ja muita välttämättömyystarvikkeita.

Larson arvioi buddhalaisia porvarillisen todellisuuskäsityksen näkökulmasta, ja hän on sitä mieltä, että buddhalaisuus haittasi Intian talouselämää. Kuninkaat antoivat munkeille entisiä rikkaiden palatseja, ja munkkien ei tarvinnut tehdä muuta kuin kuljeskella.

Dhammapada sanoo (säe 389): "Älköön kukaan lyökö brahmanaa, mutta älköön brahmanakaan tehkö vastarintaa. Voi brahmanan lyöjää mutta varsinkin voi sitä, joka tekee vastarintaa." ( Tässä yhteydessä brahmana = varaton, haluista vapaa.) Larsonin mielestä tällainen väkivallan kohteeksi alistuminen ei sovi siveyden perustaksi.

Dhammapadan ohje (säe 200): "Eläkäämme onnellisina, vaikka emme omista mitään. Eläkäämme onni ravintonamme kuin loistavat jumalat", ei Larsonin mielestä sovi siveyden perustaksi. Larson nimittää buddhalaismunkkien elämäntapaa kommunismiksi.

Lahjojen antaminen luostareille on hyve (kuten se on kristillisessä katolisessa muodossa), ja eräät buddhalaiset kirjoitukset lupaavat lahjoitusten tekijälle nirvanan kuoleman jälkeen. Buddhalaisuudessa lahjat, jotka aikaisemmin annettiin papeille, annetaan luostareille. Larsonin mielestä tämä osoitteen muutos ei merkitse todellista parannusta kansan elämässä.

Larson huomauttaa, että buddhalaisten siveelliset opetukset sisältävät lukuisia ristiriitoja. Toisaalla saarnataan väkivallattomuutta, toisaalla uhataan helvetin tulella niitä, jotka eivät usko.

Vähitellen buddhalaiset munkit, jotka eivät yleensä sekaantuneet maallisen yhteiskunnan elämään, alkoivat vaatia itselleen etuoikeuksia ja koskemattomuutta. Eräiden kirjoitusten mukaan munkeista ei saa puhua pahaa, vaikka puhe olisi totta.

Vaikka buddhalaisuus korostaa köyhyyden ja maallisista asioista kieltäytymisen arvoa, buddhalaisten opettavaisten kertomusten arvomaailma saattaa olla kokonaan toinen. Näissä kertomuksissa nautinto saattaa olla myönteinen asia, köyhyys onnettomuus ja rikkaus kiitettävää. Palvelijat kuvataan laiskoiksi, petollisiksi ja rikollisiksi kun taas kuninkaat ovat oikeudenmukaisia, jaloja, taitavia ja hyväntekeväisiä.

Mahajanabuddhalaiset eivät olleet tyytyväisiä nirvanaan, vaan he odottivat saavuttavansa kuoleman jälkeen loisteliaan ja aistillisen elämän kullasta, hopeasta ja kristallista rakennetuissa palatseissa samaan tapaan kuin eräät hindut olivat ajatelleet aikaisemmin ja eräät muhamettilaisett ovat ajatelleet myöhemmin.



Yllä kuningas Milindan kolikoita

Kuningas Milindan kysymyksissä esiintyy myös alkuperäiselle buddhalaisuudelle outo kiirastuli, paikka, joka on taivaan ja helvetin välimuoto. Pahoista teoista saattoi puhdistautua myös peseytymällä.

Kuningas Milindaa askarrutti kysymys siitä, saattoiko hän olla samanaikaisesti pyhimys (arhat) ja naimisissa. Ongelma ratkaistiin seuraavasti. Koska kuningas oli ollut edellisessä elämässään naimaton ja saavuttanut pyhimyksen aseman, hän saattoi vielä kerran tulla maan päälle ja nauttia aistien iloista menettämättä pyhimyksen asemaansa.

Larson vertailee buddhalaisuutta ja myöhempiä uskontoja, ja hän löytää monet buddhalaisuudessa arvostelemansa piirteet mm. kristillisyydestä.

Harjoituksia
  1. Mitä tekijöitä Larson piti buddhalaisuuden synnyn ja nousun edellytyksinä?
  2. Mitä tapahtumaa Larson sanoo maailman ensimmäiseksi lakoksi? Mistä asioista lakkolaiset kieltäytyivät?
  3. Minkä arvomaailman perustalta Larson arvostelee buddhalaisuutta?
  4. Pohtikaa, onko keskitie toden ja epätoden välillä mahdollinen.
  5. Pohtikaa, onko keskitie erilaisten siveyskäsitysten välillä mahdollinen.
  6. Pohtikaa, onko keskitie erilaisten mielipiteiden välillä mahdollinen.
  7. Millä tavalla buddhalaisten opetukset ja todellinen elämä erosivat toisistaan.

Kaikkien buddhalaisten yhteiset opit

Henry Steel Olcott (vieressä olevassa kuvassa,2.8.1832 – 17.2.1907), oli yhdysvaltalainen eversti, buddhalaisuuden edistäjä ja toinen Teosofisen seuran perustajista. Hänen aloitteestaan joukko tunnettuja eri buddhalaisten koulukuntien edustajia hyväksyi seuraavat kaikille buddhalaisille tarkoitetut väitteet ja normit.




Yllä H. S. Olcottin suunnittelama buddhalaisuuden lippu.

Buddhan opin peruskappaleet


I. Buddhalaisia opetetaan osoittamaan samaa suvaitsevaisuutta, kärsivällisyyttä ja veljellistä rakkautta kaikkia ihmisiä kohtaan ilman erotusta, sekä yhtä horjumatonta hyvyyttä eläinkunnan jäseniä kohtaan.

II. Maailma on kehityksen tuote, ei luomisen; se toimii lainmukaisesti eikä minkään jumalan oikkujen mukaan.

III. Totuudet, joille buddhanoppi perustuu, ovat luonnollisia. Niitä ovat, kuten uskomme, perättäisissä kalpoissa eli maailmankausissa opettaneet eräät valaistuneet olennot, joita kutsutaan buddhiksi, koska nimi buddha merkitsee "valaistunut".

IV. Nykyisen kalpan neljäs opettaja oli Sakya Muni eli Gautama Buddha, joka syntyi kuninkaalliseen perheeseen Intiassa noin 2 500 vuotta sitten. Hän on historiallinen henkilö ja hänen nimensä oli Siddhārtha Gautama.

V. Sakya Muni opetti, että tietämättömyys synnyttää himon, tyydyttämätön himo on jälleensyntymisen syynä ja jälleensyntyminen puolestaan surun. Vapautuakseen surusta on sen tähden välttämätöntä, että ihminen vapautuu jälleensyntymisen pakosta; vapautuakseenjälleensyntymisestä on välttämätöntä, että ihminen kuolettaa himon; ja kuolettaakseen himon on välttämätöntä, että hän poistaa tietämättömyyden.

VI. Tietämättömyys kasvattaa ja ylläpitää uskoa jälleensyntymisen välttämättömyyteen. Kun tietämättömyys on hävitetty, selviää jokaisen sellaisen jälleensyntymän arvottomuus itsetarkoituksena, kuin myös ensiarvoinen tarve noudattaa sellaista elämäntapaa, jonka kautta voi vapautua toistuvien jälleensyntymien välttämättömyydestä. Tietämättömyys aiheuttaa niin ikään tuon harhaan vievän ja epäjohdonmaukaisen käsityksen, että ihmisellä on vain yksi maallinen elämä käytettävänään, ja tuon toisen harhaluulon, että tätä yhtä elämää muka seuraa muuttumattoman nautinnon tai kidutuksen tila.

VII. Kaikkea tätä tietämättömyyttä voidaan poistaa siten, että väsymättä harjoitetaan kaikkiin ulottuvaa lähimmäisenrakkautta käytännössä, ymmärryksen kehittämistä, ajatuksen viisautta sekä alempiin persoonallisiin nautintoihin kohdistuvan halun kuolettamista.

VIII. Koska elämänhalu on jälleensyntymisen aiheuttaja, lakkaa jälleensyntyminen, kun se halu on sammunut, ja täydellistynyt yksilö saavuttaa mietiskelyn avulla sen korkeimman rauhan tilan, jota sanotaan nirvānaksi.

IX. Sakya Muni opetti, että tietämättömyyden karkottaa ja surun poistaa tieto neljästä jalosta totuudesta, jotka ovat:
  1. olemassaolon kurjuus:
  2. kurjuuden aiheuttava syy, joka on alituisesti uudistuva halu itsensä tyydyttämiseen, vaikkei sitä tarkoitusta voi koskaan saavuttaa;
  3. tuon halun kuolettaminen eli siitä luopuminen;
  4. keino, jolla tuo halu kuoletetaan; hänen osoittamaansa keinoa kutsutaan jaloksi kahdeksankertaiseksi tieksi, joka on:
    1. oikea usko;
    2. oikea ajatus;
    3. oikea puhe;
    4. oikea toiminta;
    5. oikeat elinkeinot;
    6. oikea pyrkimys; oikea muisti;
    7. oikea mietiskely.
X. Oikea mietiskely johtaa henkiseen valaistumiseen eli jokaisessa ihmisessä piilevään buddhankaltaisen kyvyn kehittymiseen.

XI. Buddhanopin ydin on Tathāgatān (Buddhan) omien sanojen mukaan tämä:
  1. Luopua kaikesta pahasta,
  2. Pyrkiä kaikkeen hyvään,
  3. Puhdistaa sydämensä.
XII. Maailma on luonnollisen, "karmaksi"-nimitetyn syysuhteen lain alainen. Yksilön tilan nykyisessä ruumiillistumassa määräävät hänen menneissä elämissään hankkimansa ansiot ja viat. Jokainen ihminen on täten itse valmistanut nykyään kokemiensa seurausten syyt.

XIII. Esteet hyvän karman saavuttamiseksi voidaan poistaa noudattamalla seuraavia käskyjä, jotka kuuluvat buddhanopin siveysoppiin:
  1. älä tapa;
  2. varasta;
  3. älä antaudu kiellettyyn sukupuolinautintoon;
  4. älä valehtele;
  5. älä nauti päihdyttäviä tai tylsistyttäviä juomia tai aineita.
Viittä muuta käskyä, joita ei tässä ole tarpeen luetella, täytyy sen noudattaa, joka pikemmin kuin keskinkertainen maallikko tahtoo vapautua kurjuudesta ja jälleensyntymisestä.

XIV. Buddhanoppi ei puolusta taikauskoista herkkäuskoisuutta. Gautama Buddha opetti, että vanhemman velvollisuus on antaa lapselleen tieteellinen ja kirjallinen sivistys. Hän opetti myös, ettei kenenkään pitänyt uskoa, mitä viisas väittää tai mitä kirjaan on pantu tai mitä traditio sanoo, ellei se ole sopusoinnussa järjen kanssa.

Harjoituksia
  1. Tee lista niistä asioista, joista olet edellä esitettyjen neljäntoista kohdan kanssa yhtä mieltä.
  2. Tee lista niistä asioista, joista olet edellä esitettyjen neljäntoissta periaatteen kanssa er eri mieltä.
  3. Ottakaa selvää siitä, millä tavoin buddhalainen käsitys ihmisen siveellisestä käsityksestä eroaa Lawrence Kohlbergin käsityksestä.
  4. Ottakaa selvää millä tavalla buddhalainen sielunvaellusoppi eroaa perinnöllisyystieteen käsityksistä.
  5. Ottakaa selvää, millä tavalla buddhalainen käsitys yksilön tai yhteisön tekojen seurauksista eroaa yhteiskuntatieteiden käsityksestä.

Taru Buddhasta

Lähde: Intian kulttuurikeskus, Helsinki

Noin v. 560 eaa. kuningas Suddhodanalle, joka oli Sakhya-heimon hallitsijana nykyisen Nepalin alueella Kapilavatussa, syntyi poika Siddhartha Gautama.

Varakkaan kuninkaan poikana Siddharta pystyi elämään poikamiehen unelmaa kolmine linnoineen 40.000 tanssijattaren viihdyttäessä häntä ja Himalajan huolehtiessa maisemoinnista. Kaikesta yltäkylläisyydestä ja vauraudesta huolimatta Gautama ei ollut tyytyväinen elämäänsä.

Tyytymättömyys ajoi hänet 29-vuotiaana etsimään totuutta. Mukana oli vain kerjuukulho ja yksinkertainen kaapu. Siddhartha poistui linnastaan yön selkään, koska hän pelkäsi poikansa ja vaimonsa hymyjen olevan ylittämättömiä lähdön esteitä.

Siddhartha vietti kuusi vuotta vaeltaen, mietiskellen ja opiskellen Pohjois-Intian kuuluisimpien opettajien ohjauksessa.



Tuon kuuden vuoden jakson lopussa vuonna 528 eaa. vesakha-kuukauden ensimmäisen täydenkuun aikaan Gautama istuutui Niranjana-joen rannassa peepul-puun alle mietiskelemään, paikassa jossa nykyään sijaitsee Bodhgayan kaupunki, ja vannoi, ettei hän nouse ylös ennen kuin hän olisi löytänyt sen, mitä hän oli lähtenyt etsimään.

Ja jo samana yönä hän vähitellen hän saavutti täydellisen kokemuksen totuudesta. Aamun koittaessa hän tiesi löytäneensä etsimänsä, järkkymättömän vapauden. Siddhartha Gautamasta oli tullut Buddha, valaistunut.

Valaistumisensa jälkeen Buddha jatkoi mietiskelyään ja pohti, että hän ei koskaan pystyisi välittämään kokemustaan muille, ja hän harkitsisi vetäytymistä eroon muista ihmisistä omiin oloihinsa, mutta hän ymmärsi pian, ettei hänen valaistumiseensa sopinut itsekkyys.

Vain viikkoa myöhemmin Buddha tapasi Varanasin (Benaresin) Kaurispuistossa kerjäläismunkkeja (askeetteja), jotka eivät aluksi suostuneet edes tervehtimään häntä, Buddhaa, joka oli aikaisemmin kokeillut kerjäläismunkin (askeetin) elämää ja luopunut siitä.

Kuitenkin osa kerjäläismunkeista (askeeteista) vakuuttui hänen sanoistaan ja vaikuttui hänen olemuksestaan. Heistä tuli Buddhan ensimmäiset oppilaat.

Asialleen omistautuen hän käytti seuraavien 45 vuoden ajan yhdeksän kuukautta vuodesta kävellen ympäri Pohjois-Intiaa ja opettaen kaikkiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvia. Kerta kerran jälkeen hän opetti ihmisiä oivaltamaan elämänsä uudella tavalla,