Julkisten digitaalisten palveluiden kärkimaassa Suomessa (EU:n digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI 2018) sijoitetaan edelleen satoja miljoonia ellei miljardeja tietojärjestelmiin, joiden toimivuus ja tehokkuus ovat kyseenalaisia.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoi Kauppalehdessä 5. syyskuuta, ­että teknologinen osaaminen on Suomen tulevaisuuden valttikortti. Kotimaasta löytyvää rautaista softa-osaamista kuitenkin hyödynnetään liian harvoin, kun helpompaa on etsiä ja tilata valmiita ratkaisuja maailmalta. Niiden haasteita ovat korkeiden kustannusten lisäksi heikko räätälöitävyys olemassa oleviin järjestelmiin, nopea vanhentuminen ja ulkopuolisilta osaajilta suljettu kehitys.

Kaikista ilmeisin esimerkki on terveydenhuollon Apotti-järjestelmä. Sen amerikkalaisen toimittajan ongelmat muissa maissa ja satojen miljoonien kustannukset ovat herättäneet Suomessakin ansaittua kummastusta.

Ollessani töissä Vantaalla sain tehtäväkseni kirjoittaa  SAS- ohjelmointikielellä ohjelman, johon arveltiin menevän kolme kuukautta. Pieleen meni Minä tein sen kahdessa viikossa. 

SAS- lisenssejä oli jo silloin Vantaan kaupungilla. Ehkä minulta olisi mennyt kolme kuukautta Apottia vastaavan ohjelman tekemiseen nykyisellä SAS:illa, mutta on vaikea kuvitella, että olisin käyttänyt siihen puoli miljardia euroa.

Kotimaassa tehdyn ohjelman tekoon olisi pitänyt saada entisten ohjelmien lähdekoodit. Ne olisivat maksaneet muutamia miljoonia, mutta se olisi ollut pikkuraha puoleen miljardiin verrattuna.

Tietotekniikan ammattitaito

Ammattilainen ei tee ohjelmaa kirjoittamalla itse vaan kokoamalla ohjelman osat ilmaiseksi saatavilla paloilla, joita on helposti löytyvissä ilmaisohelmilssa.

Maailman käytetyin ohjelmointikieli on Java. Sitä voidaan ajaa nopeasti, koska  ajoympäristö sisältää virtuaalikoneen (Java Virtual Machine; JVM), joka on JRE:n versiosta 1.2 (joulukuu 1998) lähtien sisältänyt ajonaikaisen käännöksen konekielelle (just-in-time compiler; JIT).

Siihen aikaan kaupunki suunnitteli tekevänsä tietokantoja Excelillä, mutta ohjelman rivimäärä ei riittänyt koko asukasmäärälle.

Ulkoistaminen

Jo silloin tietotekniikka oli kokonaan ulkoistettu, ja silloinen Nokia rahasti romulla koko Suomea. Kokosin opetuskäyttöön tietokoneita, jotka olivat dos- yhteensopivia paljon halvemmalla kuin Nokian yhteensopimattomat koneet.

Ajat muuttuvat

Nykyään sopivista paikoista voi ostaa sopivia koneita  osien hinnalla, mutta ei kannata ostaa Intelin suorittimilla toimivia koneita. AMD:n Ryzen suorittimet toimivat vähintään yhtä nopeasti kuin Intelin suorittimet, mutta maksavat noin puolet Intelin suoritinten hinnasta. Kirjoitan tätä Ryzeniä käyttävällä koneella, ja tehokkain koneeni on toinen Ryzeniä käyttävä kone. Kolmas kone on Intel kone, mutta se vaivoin pärjää hitaammalle Ryzenille.

Tämän koneen on koonnut ja asentanut 13 - vuotias tyttärenpoikani, ja hänenkin mielestään koneen kokoaminen ja ohjelmistojen asentaminen on helpoimpia töitä mitä on olemassa.

Käyttöjärjestelmänä käytän Linux - pohjaista Ubuntua. Se on ilmainen ja siihen saa paljon ilmaisia ohjelmia. Jos julkishallinto käyttäisi avointa lähdekoodia ohjelmoinnin ulkoistuksen sijasta se voisi kääntää itse ohjelmansa korjausten jäkeen konekielelle.

Supertietokoneet

Mainittakoon, että 500 maailman tehokkainta supertietokonetta käyttää Linuxia. Mitään Windosia ei  saada niissä koneissa edes toimimaan.

Jos pelejä tuottavat yritykset eivät kääntäisi pelejä vain Windowsille, Microsoft kaatuisi. Valitettavasti syntynyt takaisinsyöttö on kumonnut mahdollisuuden parantaa maailmaa tässä suhteessa.

Suomessa taitaa olla vain yksi supertietokone, joka ei kuulune yllä mainittuun joukkoon.

Maailman tehokkain kone on Yhdysvalloissa.

Toiseksi tehokkain on Kiinassa, Kiinassa, ja se käyttää kiinalaisia suorittimia (ei siin Intelin tai edes AMD:n suorittimia).

Maailman ongelmat

Tietotekniikan lahjusjärjestelmä takaisinkytkentöihineen on  toiseksi pahin  maailman ongelma. Pahin on väestöräjähdys ja vasta kolantena tulee ilmaston muutos. Sitten metsät siirtyvät Etelämantereelle, missä ne olivat kolme miljoonaa vuotta sitten.

Kolmea kohuotsikoissa olleen uskonnollisen yhteisön pastoria epäillään hyväksikäytöistä ja pahoinpitelyistä Ruotsissa

13.5.2019

Ruotsin Knutbyn Filadelfia-seurakunnassa on paljastunut epäilty hyväksikäyttövyyhti. Ruotsalaisten tiedotusvälineiden mukaan kolmea lahkomaisen vapaakirkollisen yhteisön entistä pastoria epäillään hyväksikäytöistä ja pahoinpitelyistä.

Epäiltyjen rikosten uhreja edustavan asianajaja Elisabeth Massi Fritzin mukaan seksuaali- ja väkivaltarikokset ovat jatkuneet pitkään ja aiheuttaneet vakavaa psyykkistä kärsimystä. Tapauksessa on kahdeksan asianomistajaa.

Tutkinta alkoi poliisille syyskuussa 2017 tehdystä rikosilmoituksesta. Syyttäjälaitos aikoo kertoa tapauksesta tarkemmin vasta keskiviikkona, jolloin syytteet kolmea pastoria vastaan on määrä nostaa.
Murha johti jäsenkatoon

Uppsalan lähellä sijaitseva Knutby nousi kohuotsikoihin vuonna 2004, kun pastori Helge Fossmon vaimo löytyi murhattuna. Lisäksi yksi yhteisön jäsen loukkaantui murhayrityksessä. Teot tunnusti Fossmon lapsenvahtina työskennellyt Sara Svensson.

Myöhemmin kävi ilmi, että veritöiden taustavaikuttajana oli pastori Fossmo itse. Hänet tuomittiin murhasta ja murhayrityksestä elinkautiseen vankeuteen. Svensson tuomittiin psykiatriseen pakkohoitoon.

Murhatapauksen jälkeen yhteisön jäsenmäärä romahti. Vuonna 1921 perustettu Knutbyn seurakunta lopetti toimintansa viime vuonna.